5. Tilaston vaihtuva teema: Alueellinen kehitys vuosina 2000–2008
Maataloustukien alueelline oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus herättää jatkuvasti keskustelua. Tässä luvussa tarkastellaan maatilayritysten taloudellista ja rakenteellista kehitystä 2000 luvulla ns. paneelitarkastelun avulla. Paneeliaikasarjalla tarkoitetaan aineistoa, jossa tutkittavat yksilöt eivät vaihdu tutkimusperiodin aikana. Toisin sanoen tuotantonsa lopettaneiden ja aloittaneiden maatilojen tiedot eivät vaikuta tuloksiin. Tarkasteluun on otettu vain luonnollisten henkilöiden omistamat maatilayritykset, koska näiltä yrittäjiltä on saatavissa myös henkilöverotukseen perustuvat tiedot. Tilastoaineistosta muodostettiin kaksi erilaista paneelia. Ensimmäiseen paneeliin otettiin mukaan kaikki vuodesta 2000 vuoteen 2008 luonnollisena henkilönä maataloutta harjoittaneet maatilayritykset. Tästä paneelista käytetään nimitystä 'tilapaneeli' , koska valintakriteeri oli maatilayrityksen yhtäjaksoinen toiminta yhdeksän vuoden ajan. Tällaisia maatilayrityksiä oli kaikkiaan 49 808. Toinen paneeli muodostettiin ensimmäisen paneelin osajoukkona, jolloin valintakriteerinä käytettiin tilan tuotantosuuntaa, tai oikeammin tilan eläinmääriä sekä viljelypinta-aoja. Tästä paneelista käytetään nimitystä 'tuotatantopaneeli' , koska paneeliin kuulumisen edellytys oli tuotantosuunnan pysyvyys vuodesta toiseen. Tuotantopaneeliin valikoitui kaikkiaan 13 692 maatilayritystä.
Vaikka tilapaneelissa tilajoukko pysyy samana, niin kyseisten tilojen tulosten analysointia vaikeuttavat tilan sisäiset tuotantosuuntien vaihdokset. Esimerkiksi vuonna 2000 tilapaneeliin kuuluvista yrityksistä harjoitti päätuotantosuuntana lypsykarjataloutta 16 332 yritystä, kun vuonna 2008 vastaavasti niitä oli enää 10 428. Samalla jaksolla viljatilojen määrä kasvoi 16 388 tuhannesta 22 386 tuhanteen tilaan. Tilapaneelin tulokset löytyvät julkaisun liitteenä olevista tietokantatauluista: taulukoiden otsikot alkavat sanalla 'Tilapaneeli'.
Tuotantopaneelin valintakriteerien määrittelyssä tähdättiin
siihen, että kyseiseen paneeliin tulevat yritykset edustaisivat
ainakin kotieläintuotannon osalta vähintään yhden henkilön
työllistävää perheviljelmää. Yli 10 lehmän lypsykarjatila
työllistää varmasti ainakin yhden ihmisen, kuten myös yli 100
lihasian sikala, mutta 30 hehtaarin viljatilaa toki voidaan hoitaa
sivutoimisesti varsinkin ulkopuolista urakointia käytettäessä.
Tällaiset viljatilat ja yli 5 hehtaarin sokerijuurikastilat ovat
kuitenkin vähintään keskikokoisia suomalaisia kasvituotantotiloja,
joten tällä perusteella päädyttiin tarkastemaan myös niitä omina
tilaryhminään. Tältä pohjalta lähdettiin hakemaan mahdollisimman
homogeenistä ja edustavaa yritysjoukkoa. Valintakriteerinä
edellytettiin jonkin seuraavan ehdon täyttymistä:
a) tilalla oli oltava yhtäjaksoisesti yhdeksänä vuotena yli 10
lypsylehmää,
b) tai yhtäjaksoisesti yli 100 lihasikaa,
c) tai yhtäjaksoisesti yli 30 hehtaaria viljakasveja,
d) tai yhtäjaksoisesti yli viisi hehtaaria sokerijuurikasta.
Jos yrityksen tuotanto oli niin monipuolista, että se olisi voitu
valita mihin tahansa ryhmään eo. kriteerien perusteella, niin se
valittiin sikatilaksi, eli jos tilalla olisi ollut yhdeksänä
vuotena yli 10 lehmää, yli 100 lihasikaa, viljaa yli 30 ha ja
sokerijuurikasta yli 5 ha (kombinaatio 15 oheisessa taulussa).
Tosin tällaisia tiloja ei ollut vaikka se periaatteellisesti
olisikin mahdollista. Jos maatilayritys täytti joka vuosi sekä
vilja- että sokerijuurikasyrityksiltä vaaditut kriteerit
(kombinaatio 10 oheisessa taulukossa), niin tuotantosuunnaksi
määriteltiin sokerijuurikas.
Tuotantopaneeliin kuuluvan maatilayrityksen tuotantosuunnan valinta erilaisissa kombinaatiotilanteissa.
Tuotantokombinaatiot ==> ryhmän valinta | 1.Leh-miä yli 10 | 2.Siko-ja yli 100 | 3.Viljaa yli 30 ha | 4.S-jjuurikasta yli 5 ha |
1 ==> 1.Lypsykarja | kyllä | — | — | — |
2 ==> 2.Sikatalous | — | kyllä | — | — |
3 ==> 3.Vilja | — | — | kyllä | — |
4 ==> 4.Sokerijuurikas | — | — | — | kyllä |
5 ==> 2.Sikatalous | kyllä | kyllä | — | — |
6 ==> 1.Lypsykarja | kyllä | — | kyllä | — |
7 ==> 1.Lypsykarja | kyllä | — | — | kyllä |
8 ==> 2.Sikatalous | — | kyllä | kyllä | — |
9 ==> 2.Sikatalous | — | kyllä | — | kyllä |
10==> 4.Sokerijuurikas | — | — | kyllä | kyllä |
11==> 2.Sikatalous | kyllä | kyllä | kyllä | — |
12==> 2.Sikatalous | kyllä | kyllä | — | kyllä |
13==> 1.Lypsykarja | kyllä | — | kyllä | kyllä |
14==> 2.Sikatalous | — | kyllä | kyllä | kyllä |
15==> 2.Sikatalous | kyllä | kyllä | kyllä | kyllä |
Tuotantopaneelin tiloista 92 prosenttia sijaitsee C2 tukialueelle ja sen eteläpuolelle. Sekä B että C2 alueilla on suunnilleen sama määrä tuotantopaneeliin kuuluvie tiloja, eli noin 4 000 molemmilla. Ehdon täyttäviä maatilayrityksiä oli Suomessa kaikkiaan 13 692, joista yli 10 lehmän lypsykarjatiloja oli 7 817, yli 100 lihasian sikatiloja 490, yli 30 hehtaarin viljatiloja 4 805 ja loput 580 tilaa valikoitui mukaan yli viiden hehtaarin alalla harjoitetun sokerijuurikkaan tuotannon perusteella. Yli 10 lypsylehmän tiloja löytyy kaikilta tukialueilta, yli 30 ha viljatiloja muilta paitsi C4 alueelta. Sianlihatilat löytyvät pääosin C2 alueen eteläpuolelta kun sokerijuurikasta viljellään pääasiassa C1 alueen eteläpuolella. Lypsykarjatiloista 44 prosenttia oli C2 tukialueella, kun vastaavasti 43 prosenttia viljatiloista sijaitsi B-tukialueella.
Alla olevasta taulukosta käy ilmi tuotantopaneeliin kuuluvien tilojen lukumäärät alueittain vuosina 2000 ja 2008, tilanomistajien ja heidän puolisoiden yhteenlaskettu maatalouden ansio- ja pääomatulo, tuotantomäärätietoja, sekä maatilatalouden velkatilanteen kehitys. Täydelliset tiedot löytyvät tilaston tietokantatauluista. Tuotantopaneeliin kuuluvien tilanomistajien ja heidän puolisoiden yhteenlasketut maatalouden ansio- ja pääomatulot kohosivat vuodesta 2000 vuoteen 2008 kaikkiaan 54 prosenttia. Kasvu on ainakin osittain syntynyt tilakokoa kasvattamalla: vilejelty peltoala on kasvanut 12 hehtaaria, kotieläinten lukumäärä ja maitotuotos ovat myös kasvaneet.
Lypsykarjatilat
Tuotantopaneelin lypsykarjatiloilla maatalouden ansio- ja
pääomatulot kasvoivat yhdeksässä vuodessa keskimäärin 78
prosenttia. Vuonna 2008 tulon keskiarvo oli liki 48 000 euroa
vaihdellen B-alueen 45 600 eurosta C2 alueen 49 100 euroon. A- ja
C2-tukialueilla tulot olivat likipitäen sama, vaikka A-alueella
maitoa tuotettiin keskimäärin noin 22 000 litraa enemmän ja
viljelty peltoala oli noin seitsemän hehtaaria suurempi kuin
C2-alueella. Meijeriin toimitettua maitolitraa kohti tulot
A-alueella olivat 21 senttiä ja C2-alueella 24 senttiä. Tukien
määrä oli sekä A- että C2-alueilla noin 57 000 euroa tilaa kohti.
B-alueella tukien määrä oli noin 6 000 euroa alhaisempi kuin A- ja
C2-alueilla. Tilakohtainen velkamäärä kasvoi yhdeksässä vuodessa
keskimäärin 58 prosenttia — C2–alueella peräti 70
prosenttia.
Sikatilat
Sikatilojen tulot olivat vuonna 2008 keskimäärin 55 469 euroa.
Tulojen määrä kasvoi yhdeksässä vuodessa 35 prosenttia ja
sikapaikkojen määrä kasvoi 389:sta 526:n. Sikapaikkaa kohti
laskettu maatalouden tulos on pysynyt viisi vuotta noin 104
eurossa. Vuonna 2008 C2-tukialueen sikatiloilla maatalouden tulos
oli noin 94 euroa sikapaikkaa kohti, kun eteläisemmillä
tukialueilla tulos vaihteli 104 – 108 euron välillä. A-alueen
sikatiloilla tukien määrä oli noin 102 000 euroa, kun C2-alueella
jäätiin tästä noin 20 000 euroa. Sikatilojen velat ovat kasvaneet
45 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2008. A-alueella kasvu oli 60
prosenttia, kun A-B alueilla jäätiin alle 40 prosenttiin.
Viljatilat
Maatalouden tulot kasvoivat keskimäärin 19 prosenttia. Alueittain
maatilojen keskimääräiset tulot vaihtelivat vain vähän, mutta
peltohehtaaria kohti laskettuna vaihtelu on suhteellisesti
suurempaa: C1-alueella maatalouden tulos noin 100 euroa/ha
korkeampi kuin C2-alueella. Vuonna 2008 viljatilojen keskikoko
vaihteli tukialueiden välillä 85 hehtaarista (B-alue) 93 hehtaariin
(A-alue). Viljatilojen velat kohosivat vuodesta 2000 vuoteen 2008
keskimäärin 18 prosenttia.
Sokerijuurikkan viljely on keskittynyt kolmelle eteläisimmälle
tukialueelle. Juurikastilojen keskimääräiset tulot olivat hieman
korkeammalla tasolla kuin viljatiloilla; tulot myös kasvoivat
suhteellisesti enemmän kuin viljatiloilla.
Tuotantopaneeli, tiedot EU-tukialueen mukaan
Vuosi / muutos | EU tukialue | |||||||||
Koko maa | A tukialue | B tukialue | C1 tukialue | C2 tukialue | C2P tukialue | C3 tukialue | C4-tukialue | |||
Tuotantopaneelin tilojen lukumäärä vv. 2000–2008 |
Tuotantopaneeli yht. | 13 692 | 1 974 | 3 939 | 2 699 | 4 040 | 379 | 592 | 69 | |
Lypsykarjaa >10 | 7 817 | 355 | 1 307 | 1 718 | 3 443 | 351 | 574 | 69 | ||
Lihasikoja >100 | 490 | 89 | 177 | 141 | 78 | . | ||||
Viljaa >30 ha | 4 805 | 1 355 | 2 057 | 834 | 518 | 25 | 16 | . | ||
Sokerijuur. >5 ha | 580 | 175 | 398 | . | . | |||||
Maatalouden ansio- ja pääomatulot euroa, puolisot yht. |
Tuotantopaneeli yht. | 2000 | 27 213 | 27 903 | 25 835 | 27 884 | 27 801 | 25 486 | 27 876 | 28 484 |
2008 | 41 896 | 38 050 | 36 972 | 43 186 | 46 573 | 46 518 | 46 522 | 43 488 | ||
Muutos % 2008-2000 | 54 | 36 | 43 | 55 | 68 | 83 | 67 | 53 | ||
Lypsykarjaa >10 | 2000 | 26 849 | 28 866 | 25 295 | 26 302 | 27 450 | 25 493 | 27 770 | 28 484 | |
2008 | 47 897 | 48 964 | 45 675 | 47 289 | 49 135 | 47 692 | 47 340 | 43 488 | ||
Muutos % 2008-2000 | 78 | 70 | 81 | 80 | 79 | 87 | 70 | 53 | ||
Lihasikoja >100 | 2000 | 41 235 | 45 613 | 38 828 | 43 833 | 38 235 | ||||
2008 | 55 469 | 65 486 | 54 584 | 55 191 | 48 133 | |||||
Muutos % 2008-2000 | 35 | 44 | 41 | 26 | 26 | |||||
Viljaa >30 ha | 2000 | 26 515 | 26 587 | 25 129 | 28 451 | 28 558 | 26 008 | 32 088 | ||
2008 | 31 438 | 33 299 | 30 276 | 32 777 | 29 382 | 31 695 | 19 526 | |||
Muutos % 2008-2000 | 19 | 25 | 20 | 15 | 3 | 22 | -39 | |||
Sokerijuur. >5 ha | 2000 | 26 039 | 27 157 | 25 461 | ||||||
2008 | 36 178 | 38 741 | 35 168 | |||||||
Muutos % 2008-2000 | 39 | 43 | 38 | |||||||
Tuotantomäärät | Meijeriin toimitettu maito litraa/vuosi lypsykarjatiloilla | 2000 | 152 137 | 172 595 | 156 520 | 149 297 | 151 799 | 140 796 | 148 054 | 140 660 |
2008 | 205 659 | 228 098 | 211 405 | 203 587 | 206 175 | 192 257 | 193 634 | 175 395 | ||
Muutos litraa 2008-2000 | 53 522 | 55 503 | 54 885 | 54 290 | 54 376 | 51 461 | 45 580 | 34 735 | ||
Lihasikapaikkojen lukumäärä sikatiloilla | 2000 | 389 | 474 | 376 | 377 | 344 | ||||
2008 | 526 | 620 | 514 | 500 | 507 | |||||
Muutos paikkaa 2008-2000 | 137 | 146 | 138 | 123 | 163 | |||||
Viljelty peltoala viljatiloilla | 2000 | 73 | 80 | 73 | 64 | 71 | 88 | 71 | ||
2008 | 87 | 93 | 85 | 77 | 91 | 123 | 88 | |||
Muutos ha 2008-2000 | 13 | 13 | 12 | 12 | 20 | 35 | 17 | |||
Viljelty peltoala sokerijuurikastiloilla | 2000 | 54 | 63 | 50 | ||||||
2008 | 65 | 78 | 59 | |||||||
Muutos ha 2008-2000 | 11 | 15 | 9 | |||||||
Maatalouden velat | Tuotantopaneeli yht. | 2000 | 85 350 | 103 364 | 86 693 | 83 548 | 79 767 | 70 824 | 71 395 | 85 871 |
2008 | 119 324 | 124 471 | 108 269 | 123 857 | 129 930 | 92 266 | 104 114 | 83 925 | ||
Muutos % 2008-2000 | 40 | 20 | 25 | 48 | 63 | 30 | 46 | -2 | ||
Lypsykarjaa >10 | 2000 | 76 725 | 95 842 | 79 356 | 76 028 | 75 961 | 65 326 | 71 101 | 85 871 | |
2008 | 121 508 | 139 959 | 116 282 | 120 328 | 129 468 | 86 267 | 103 851 | 83 925 | ||
Muutos % 2008-2000 | 58 | 46 | 47 | 58 | 70 | 32 | 46 | -2 | ||
Lihasikoja >100 | 2000 | 152 356 | 196 792 | 149 253 | 141 642 | 132 272 | ||||
2008 | 221 433 | 271 148 | 202 808 | 232 841 | 195 724 | |||||
Muutos % 2008-2000 | 45 | 38 | 36 | 64 | 48 | |||||
Viljaa >30 ha | 2000 | 93 135 | 99 496 | 89 077 | 88 999 | 97 188 | 142 441 | 80 956 | . | |
2008 | 109 662 | 113 562 | 101 492 | 112 941 | 123 061 | 176 809 | 119 893 | . | ||
Muutos % 2008-2000 | 18 | 14 | 14 | 27 | 27 | 24 | 48 | |||
Sokerijuur. >5 ha | 2000 | 80 497 | 101 283 | 70 558 | ||||||
2008 | 83 667 | 102 926 | 74 935 | |||||||
Muutos % 2008-2000 | 4 | 2 | 6 |
Lähde: Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto, Tilastokeskus
Lisätietoja: Hannu Maliniemi (09) 1734 2796, etunimi.sukunimi@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö
Päivitetty 25.3.2010
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-304X. 2008,
5. Tilaston vaihtuva teema: Alueellinen kehitys vuosina 2000–2008
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/mmtal/2008/mmtal_2008_2010-03-25_kat_005_fi.html