Etusivu > Tilastot > Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto > 2010 > 1. Johdanto

1. Johdanto

Maa- ja metsätalousyritysten taloustilaston tiedot perustuvat pääasiassa hallinnollisista rekistereistä saataviin tietohin. Tilaston lähteinä käytettäviä rekistereitä tuotetaan ja ylläpidetään sekä Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toimivissa yksiköissä että verohallinnossa. Rekistereistä saatavia tietoja on täydennetty noin 9 000 maatilayrittäjälle suunnatulla tilastokyselyllä, jolla pyritään selvittämään maatalouden verolomakkeen tietoja yksityiskohtaisemmin maatilayrityksen myyntituloja ja vähennyskelpoisia menoja. Tilaston keskeiset tiedot esitetään liitteinä olevissa tietokantatauluissa. Valtaosa taulujen tiedoista on esitetty keskiarvoina tilastoyksikköä kohti. Tilastokatsauksen lukujen 1–4 osalta tilasto pyritään julkaisemaan vuosittain saman sisältöisenä, kun taas 'tilaston teema' luvussa aihe vaihtuu vuosittain.

Luku 2 käsittelee maatilayritysten tuloksia. Luvun tiedot perustuvat sekä maatalousyrittäjien 2–verolomakkeilta että Tilastokeskuksen oman tiedonkeruun kautta hankittuun tietoon. Luvussa tarkasteltava tilastollinen perusjoukko muodostuu sellaisista maatilayrityksistä, jotka ovat maatilatalouden tuloverolain (MVL) alaisia ja harjoittavat maataloutta maatilarekisteriin kuuluvalla maatilalla. Tiedot on esitetty yhtenäisenä aikasarjana vuosilta 2004–2010. Tässä tilastossa käytetään nimitystä 'aktiivinen maatilayritys' sellaisista MVL:n mukaan verovelvollisista, jotka harjoittavat maataloutta maatilarekisteriin kuuluvalla maatilalla. Tosin samalla maatilarekisterin tilalla voi toimia useampiakin maatalouden verovelvollisia, esimerkiksi vanha ja nuori isäntä voivat muutaman vuoden ajan olla molemmat erikseen maatalouden verovelvollisia saman maatilan tuloista. Näissä tapauksissa aktiiviseksi yrittäjäksi valittiin liikevaihdoltaan suurempi verovelvollinen, kun taas liikevaihdoltaan pienempi MVL-verovelvollinen katsottiin passiiviseksi 'yrityksiksi'. Kyseisiltä passiivisilta MVL-velvollisista vaaditaan, että heillä on verotietojen perusteella jotain muutakin taloudellista aktiviteettiä kuin pelkkää peltomaan omistusta. Se voi tarkoittaa esimerkiksi maatalouden tuloja tai menoja, tulosta vähennettävää tappiota tai maatalouden velkojen korkoja. Vuonna 2010 luvussa kaksi määriteltyyn perusjoukkoon kuului 59 914 aktiivimaatilayritystä, joista luonnollisten henkilöiden omistuksessa oli 53 327, verotusyhtymien omistuksessa 4 384 ja kuolinpesien omistuksessa 2203 yritystä.

Luvun 3 tiedot on saatu henkilöverotuksen tietokannasta. Vuonna 2010 perusjoukko käsittää edellisen luvun luonnollisina henkilöinä toimivat 53 327 viljelijää ja heidän 38 657 puolisoa. Tiedot on summattu yhteen puolisoittain, joten tilastoyksiköstä käytetään joko nimitystä 'viljelijäperhe' tai 'viljelijäpuolisot'. Lasten mahdollisia veronalaisia tuloja ei kuitenkaan ole huomioitu tilastossa. Henkilöveroaineistosta saadaan selville viljelijäperheen kaikki muutkin kuin vain maatalouden tulot. Tiedot on taulukoissa yhtenäisesti vuosilta 2000–2010.

Luku 4 käsittelee metsätaloutta. Tässä kohdassa tarkoitettu perusjoukko muodostuu kaikista metsätalouden 2c-verolomakkeen palauttajista, joita vuonna 2010 oli 271 326 verovelvollista. Juridiselta muodoltaan näistä 209 922 oli luonnollisia henkilöitä, 36 856 verotus- tai kiinteistöyhtymää ja 24 548 kuolinpesää. Maatalouden harjoittajien ja muiden metsänomistajien tuloksia on tarkasteltu myös erikseen. Metsätalouden tiedot on saatavissa vuosilta 2006–2010. Vuosina 2008–2010 sovellettu puunmyyntitulon verohuojennus alensi selkeästi metsätalouden puhdasta pääomatuloa verrattuna erityisesti vuoteen 2007. Metsätalouden pinta-alaverotus päättyi kaikkien metsänomistajien osalta vuonna 2005, joten vuodesta 2006 lähtien kaikkien yksityismetsänomistajien verotukseen perustuvat puunmyyntitulot ovat olleet vertailukelpoisia keskenään. Metsätalouden tuloksia esitellään sekä alueellisesti että omistajaryhmien mukaan luokiteltuna. Pienin alueyksikkö on kunta.

Samoin kuin maatilalla voi toimia useampia verovelvollisia yrityksiä, niin yksi yrittäjä voi harjoittaa maataloutta useammalla maatilalla. Tuotantoa harjoitetaan myös enenevässä määrin vuokratuilla pelloilla - jopa kokonaisia maatiloja vuokrataan. Maatilalla harjoitettavasta tuotannosta on aina taloudellisessa vastuussa maatilan viljelyoikeutta hallinnoiva oikeushenkilö tai oikeudellinen yksikkö, joka maatalouden kyseessä ollessa on useimmiten luonnollinen henkilö. Muun yritystoiminnan tilastointiin verrattuna maatila voidaan käsittää yrityksen toimipaikaksi, josta taloudellisessa vastuussa on joko tilan vuokrannut tai sen omistava oikeushenkilö. Näin yrittäjä ja toimipaikka yhdessä muodostavat yrityksen. Koska yritys vastaa useinmiten yhden maatilan tuotannosta, voidaan tilastossa satunnaisesti puhua myös 'maatilojen tuloksista'. Maatilan käyttö taloudellisten tilastojen perusyksikkönä on kuitenkin hämärtynyt jatkuvasti 1960-luvun lopulta, kun maataloudessa siirryttiin maatilan pinta-alaan perustuvasta verotuksesta todellisiin tuloihin ja menoihin perustuvaan verotukseen. Toki voidaan myös puhua tuloista maatilayrittäjää kohti, mutta koska kyseessä on usein yrittäjäpuolisot, niin on käytännöllisempää käyttää nimitystä 'maatilayritys' puhuttaessa taloudellisesta tuloksesta.

Sivuansiotalous mutkistaa maatalouden tulosten tulkintaa. Jos maatalouden harjoittaja suorittaa esimerkiksi koneurakointia siinä laajuudessa, että verottaja katsoo urakoinnin kuuluvan eri liikkeeksi kuin maatalous, niin tämä koneurakointi jää tilaston kuvauksen ulkopuolelle. Jos koneyrittäminen puolestaan voidaan katsoa laajuudeltaan ja luonteeltaan maatalouden sivuelinkeinoksi, niin siitä saatuja tuloja verotetaan muiden maatalouden tulojen yhteydessä. 'Puhdasta' maataloutta harjoitetaan enenevässä määrin myös elinkeinoverolain piiriin kuuluvissa yrityksissä. Nämä EVL-verolain piiriin kuuluvat yritykset jäävät ainakin toistaiseksi tämän tilaston ulottumattomiin.

Lähde: Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannu Maliniemi 09 1734 2796, maataloustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 30.3.2012