Etusivu > Tilastot > Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto > 2010 > 5. Tilaston vaihtuva teema: Maatalouden tulojen suhde viljelijän muihin tuloihin

5. Tilaston vaihtuva teema: Maatalouden tulojen suhde viljelijän muihin tuloihin

Euroopan komissio on parhaillaan uudistamassa vuoden 2013 jälkeistä maatalouspolitiikkaansa. Uudistuksen ensimmäiseksi päätavoitteeksi on asetettu tulotuen nykyistä parempi kohdentaminen kasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi. EU:n maatalouden potentiaalin tehokkaampaa hyödyntämistä varten komissio ehdottaa oikeudenmukaisempaa, yksinkertaisempaa ja paremmin kohdennettua tukea viljelijöiden tulojen turvaamiseksi, jolloin perustulotuki saatettaisiin koskemaan yksinomaan aktiiviviljelijöitä. Tällä hetkellä Suomessa kaikki maataloustukia hakevat maatilayrittäjät kuuluvat ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Maatilan aktiivisuudeen määrittelemiseksi komissio on yhtenä vaihtoehtona esittänyt, että tilan omistajien tuloista olisi vähintään 5 prosenttia oltava peräisin maataloudesta. Esityksen pohjalta käydyn keskustelun perusteella ei ole varmaa tarkoitetaanko viiden prosentin tulo-osuus tuloja ilman tukia, vai tukien kanssa laskettuja tuloja. Suomessa maatalouden tulos oli vuonna 2010 keskimäärin 16 350 euroa maatilayritystä kohti ja tuet olivat keskimäärin 30 000 euroa tilaa kohti.

Viljelijäperheiden maatalouden ulkopuolisten tulojen osuus on lisääntynyt jatkuvasti 2000–luvulla. Työvaltaisten kotieläintilojen lukumäärä on supistunut ja vastaavasti kasvinviljelytilojen suhteellinen osuus on kasvanut. Tämä on mahdollistanut yhä useammille tulojen hakemisen maatilan ulkopuolelta, metsätaloudesta, koneurakoinnista, tai menemällä kokonaan vieraan työnantajan palvelukseen. Kasvituotantotilalla on yleistä, että ainakin toinen puoliso käy töissä tilan ulkopuolella.

Maatalouden sivuansiotulojen kirjaaminen vaikeuttaa myös osaltaan maatilayrityksen aktiivisuuden määrittelyä. Mikäli sivuansiotoiminta on pienimuotoista ja sitä harjoitetaan maatalouden tuotantovälineillä, niin se yleensä voidaan kirjata osaksi maatalouden tuloa. Siltä osin kyseinen sivuansio lisää ainakin verokirjanpidossa maatalouden taloudellista aktiivisuutta. Mikäli sivuansiotoiminnan taas katsotaan muodostavan maataloudesta erillään olevan liikkeen, niin sitä verotetaan erillisenä liikeyrityksenä. Sivuansiotoiminnan irroittaminen maatilayrityksen kirjanpidosta pienentää siinä tapauksessa maatalouden tulojen suutta viljelijäperheen kokonaistulosta.

Tilastokeskus on julkaissut aiemmin Maatilatalouden tulo- ja verotilaston yhteydessä viljelijöiden päätoimisuusastetta kuvaavia taulukoita, joissa viljelijäperheet on jaettu neljään luokkaan sen mukaan, mikä osuus perheen kokonaistuloista tulee maataloudesta. Luokat oli jaettu tasavälisiin kvartiileihin, 0–25 prosenttia, 25–50 prosenttia, 50–75 prosenttia ja 75–100 prosenttia.

Tässä luvussa käsitellään tilan päätoimisuutta, tai aktiivisuutta samalla tavalla kuin em. Maatilatalouden tulo- ja verotilastossa sillä erotuksella, että tuloluokat on jaettu ei tasavälisiin luokkiin seuraavasti: 0–5 prosenttia, 5–50 prosenttia, 50–95 prosenttia ja 95–100 prosenttia. Tarkemmat tuloluokittain tehdyt taulukot löytyvät tilaston liitteenä olevista tietokantataluista, joiden otsikko alkaa sanoilla 'Teema 2010'. Tällä luokituksella tulokset saadaan paremmin vastaamaan maatalouspolitiikan uudistuksesta käytyä keskustelua ja esillä ollutta viiden prosentin maatalouden tulo-osuutta. Keskimäärin maatalouden tulojen osuus viljelijäperheiden valtionveronalaisista kokonaistuloista on pienentynyt vuodesta 2000 vuoteen 2010 noin 5 prosenttia, 37 prosentista 32 prosenttiin. Alle 5 prosenttia maataloudesta tuloa saavien viljelijäperheiden lukumäärä on pysynyt samalla tasolla koko 2000–luvun, mutta suhteellisesti tämän tilaryhmän osuus kaikista perheviljelmistä on kasvanut 23 prosentista 32 prosenttiin. Vaikka alimman alle 5 prosentin tuloluokan maatalouden keskimääräiset tulot olivat vv. 2000–2010 vain 300–500 euron välillä, niin silti viljelijäpuolisoiden kokonaistulot olivat tässä ryhmässä vuonna 2010 noin 17 000 euroa korkeammat kuin ylimmässä yli 95 prosenttia maatalouden tuloja saavassa luokassa. Alimmassa tuloluokassa viljelijäperheitä oli vuonna 2010 lähes 17 000. Näistäkin vain noin 40 prosentilla ylipäänsä oli nollasta korkeampia maatalouden tuloja.

Taulukko 10. Perheviljelmien lukumäärä, puolisoiden yhteiset valtionveronalaiset tulot ja maatalouden tulot tuloluokittain vuodesta 2000 vuoteen 2010. Ylemmät prosentti osuudet osuuksia tilojen kokonaismäärästä ja alemmat osuuksia valtionveronalaisista tuloista

	Vuosi	Maatalouden tulojen osuus kokonaistuloista
		Kaikki tuloluokat yht	%-osuus tilojen lkm %-osuus vation veronal. tul.1	Tuloista alle 5 % maata- loudesta	%-osuus tilojen lkm %-osuus vation veronal. tul.1	Tuloista 5 - 50 % maata- loudesta	%-osuus tilojen lkm %-osuus vation veronal. tul.1	Tuloista 50 - 95 % maata- loudesta	%-osuus tilojen lkm %-osuus vation veronal. tul.1	Tuloista yli 95 % maata- loudesta	%-osuus tilojen lkm %-osuus vation veronal. tul.1
Maatilayri- tysten lkm	2000	70 083	100	16 443	23	25 472	36	22 327	32	5 841	8
	2002	66 317	100	17 783	27	23 391	35	19 827	30	5 316	8
	2004	63 501	100	18 110	29	22 703	36	17 698	28	4 990	8
	2006	59 281	100	16 297	27	21 875	37	14 588	25	6 521	11
	2008	56 301	100	17 248	31	20 083	36	13 224	23	5 746	10
	2010	53 317	100	16 975	32	19 379	36	11 875	22	5 088	10
01 Valtionveronalaiset tulot eur./puolisot yht.	2000	35 235	..	37 771	..	37 924	..	32 646	..	26 266	..
	2002	38 066	..	43 007	..	39 178	..	34 597	..	29 581	..
	2004	44 076	..	50 771	..	43 761	..	40 222	..	34 881	..
	2006	48 142	..	53 270	..	48 891	..	46 744	..	35 941	..
	2008	52 432	..	55 445	..	52 717	..	52 909	..	41 297	..
	2010	53 641	..	57 419	..	54 444	..	52 549	..	40 520	..
Maatalouden ansio- ja pääomatulo euroa puolisot yht.	2000	13 187	37	413	1	8 947	25	24 149	69	25 735	73
	2002	13 371	35	425	1	9 184	24	25 738	68	28 974	76
	2004	14 745	33	457	1	9 972	23	30 027	68	34 118	77
	2006	16 554	34	538	1	11 040	23	34 301	71	35 379	73
	2008	17 755	34	518	1	12 022	23	39 004	74	40 627	77
	2010	16 974	32	544	1	12 059	22	38 666	72	39 875	74

Maatalouden sivutoimisuus on yleisempää kasvinviljelytiloilla kuin kotieläintiloilla. Vuonna 2010 alle 5 prosentin maataloustuloluokkaan kuuluvista tiloista ilmoitti 84 prosenttia päätuotantosuunnakseen joko vilja- tai muun kasvituotannon, kun puolestaan lypsykarja-, nautakarja- ja sikatiloja yhteinen osuus oli vain 6 prosenttia. Vaikka alimpaan tuloluokkaan kuuluvia lammas-, vuohi- ja hevostiloja oli vain 8 prosenttia, niin kyseisen tuotantosuunnan tiloista se tarkoittaa kuitenkin 66 prosentin osuutta. Lammas-, vuohi- ja hevostalous on siten luonteeltaan hyvin sivutoimista Suomessa, mutta on huomattava, että vuonna 2010 myös 71 viljelijäperhettä sai myös yli 95 prosenttia tuloistaan lammas-, vuohi- tai hevostaloudesta.

Taulukko 11. Maatilojen lukumäärät tuotantosuunnittain eri tuloluokissa vuonna 2000 ja 2010

tuotantosuunta (8-ryhmää)	vuosi	Maatalouden tulojen osuus kokonaistuloista
		Kaikki tuloluokat yht	%-osuus vas. sarakken lkm:stä	Tuloista alle 5 % maata- loudesta	%-osuus vas. sarakken lkm:stä	Tuloista 5 - 50 % maata- loudesta	%-osuus vas. sarakken lkm:stä	Tuloista 50 - 95 % maata- loudesta	%-osuus vas. sarakken lkm:stä	Tuloista yli 95 % maata- loudesta	%-osuus vas. sarakken lkm:stä
Yhteensä	2000	70 083	100	16 443	23	25 472	36	22 327	32	5 841	8
	2010	53 317	100	16 975	32	19 379	36	11 875	22	5 088	10
	2010 %-osuus kaikista	100	..	100	..	100	..	100	..	100	..
1.Lypsykarjatalous	2000	20 415	100	990	5	4 206	21	11 889	58	3 330	16
	2010	9 825	100	400	4	1 688	17	5 111	52	2 626	27
	2010 %-osuus kaikista	18	..	2	..	9	..	43	..	52	..
2.Liha- ym naudat	2000	4 754	100	828	17	1 938	41	1 604	34	384	8
	2010	3 363	100	528	16	1 294	38	1 130	34	411	12
	2010 %-osuus kaikista	6	..	3	..	7	..	10	..	8	..
3.Sikatalous	2000	3 977	100	290	7	1 141	29	2 004	50	542	14
	2010	1 757	100	140	8	490	28	826	47	301	17
	2010 %-osuus kaikista	3	..	1	..	3	..	7	..	6	..
4.Siipikarjatalous	2000	1 064	100	108	10	322	30	484	45	150	14
	2010	583	100	72	12	171	29	244	42	96	16
	2010 %-osuus kaikista	1	..	0	..	1	..	2	..	2	..
5.Lampaat, vuohet, hevoset	2000	2 524	100	1 747	69	555	22	151	6	71	3
	2010	1 947	100	1 279	66	462	24	135	7	71	4
	2010 %-osuus kaikista	4	..	8	..	2	..	1	..	1	..
6.Viljanviljely	2000	23 897	100	7 211	30	11 998	50	3 850	16	838	4
	2010	23 817	100	9 212	39	10 651	45	2 912	12	1 042	4
	2010 %-osuus kaikista	45	..	54	..	55	..	25	..	20	..
7.Muu kasvituotanto	2000	11 325	100	4 014	35	4 598	41	2 213	20	500	4
	2010	11 544	100	5 051	44	4 471	39	1 493	13	529	5
	2010 %-osuus kaikista	22	..	30	..	23	..	13	..	10	..
8.Muu tuotanto	2000	2 127	100	1 255	59	714	34	132	6	26	1
	2010	481	100	293	61	152	32	24	5	12	2
	2010 %-osuus kaikista	1	..	2	..	1	..	0	..	0	..

Seuraava taulukko on laskettu maatilayrityskohtaisista tiedoista. Siinä on esitetty maatilayritysten saamat maataloustuet, maatalouden tulos ja vilejelty peltoala tuloluokittain ja tuotantosuunnittain keskimäärin yritystä kohti. Alimman tuloluokkaan kuuluvat maatilayritykset saivat vuonna 2010 maataloustukia keskimäärin 11 500 euroa yritystä kohti, mutta maatalouden tulos oli silti keskimäärin 1 400 euroa tappiolla. Kotieläintiloilla tukien ja tuloksen suhde oli keskimääräistä heikompi, joskin kotieläintilojen suhteellinen osuus alimman maataloustuloluokan tiloista oli pieni. Kyseisten kotieläintilojen tilanne johtunee joko vasta tehdyistä investoinneista tai muista ongelmista tuotannossa. Alimpaan maataloustuloluokkaan kuuluvat tilat ovat viljelyssä olevan peltoalan suhteen selväsiti keskimääräistä pienempiä, joskin suuriakin tiloja kuului kyseiseen luokkaan - viidellä prosentilla eli 848 tilalla viljelyksessä oleva pinta-ala ylitti 54 hehtaaria.

Taulukko 12. Maataloustuet, verotettava tulos ja vilejelty peltoala tuloluokittain yritystä kohti vuosina 2004 ja 2010

			Maatalouden tulojen osuus kokonaistuloista
	Tuotantosuunta	Vuosi	Kaikki tuloluokat yht	Tuloista alle 5 % maataloudesta	Tuloista 5 - 50 % maataloudesta	Tuloista 50 - 95 % maataloudesta	Tuloista yli 95 % maataloudesta
10 Tuet euroa/yritys	yhteensä	2004	24 920	9 920	20 596	40 142	40 908
		2010	30 033	11 497	24 962	55 306	52 197
	1.Lypsykarjatalous	2004	36 418	27 970	25 462	39 045	41 120
		2010	55 213	40 414	39 564	59 732	58 730
	2.Liha- ym naudat	2004	40 434	19 934	32 952	55 424	52 464
		2010	59 890	38 655	47 188	80 478	70 559
	3.Sikatalous	2004	50 490	34 873	38 877	58 345	60 696
		2010	66 598	45 266	48 902	77 633	75 045
	4.Siipikarjatalous	2004	45 678	18 831	34 419	55 610	62 239
		2010	58 905	26 145	42 632	72 865	76 981
	5.Lampaat, vuohet, hevoset	2004	9 580	6 067	12 988	25 242	14 154
		2010	12 784	8 120	16 925	36 274	25 205
	6.Viljanviljely	2004	17 399	9 270	18 406	33 442	29 170
		2010	20 375	11 133	22 062	39 893	30 286
	7.Muu kasvituotanto	2004	14 464	6 363	15 048	29 497	29 994
		2010	16 689	7 138	18 008	38 320	35 687
	8.Muu tuotanto	2004	6 178	4 163	7 294	12 304	...
		2010	6 626	4 677	8 702	14 474	12 212
24 Tulos maataloudesta euroa/yritys	yhteensä	2004	14 885	-154	10 006	29 947	34 083
		2010	16 350	-1 375	12 127	38 526	39 815
	1.Lypsykarjatalous	2004	28 869	6 072	14 470	32 316	37 971
		2010	38 851	-5 525	19 436	44 174	47 729
	2.Liha- ym naudat	2004	16 512	-949	11 722	27 311	27 194
		2010	21 070	-5 681	15 470	35 676	32 907
	3.Sikatalous	2004	26 814	2 296	14 712	35 519	41 407
		2010	37 608	-2 769	19 708	49 725	52 277
	4.Siipikarjatalous	2004	32 339	2 207	16 083	44 720	54 609
		2010	40 832	-3 649	20 083	55 876	72 913
	5.Lampaat, vuohet, hevoset	2004	1 926	-1 833	6 007	15 150	12 749
		2010	1 893	-3 107	8 071	20 287	16 777
	6.Viljanviljely	2004	7 627	-296	8 783	22 442	19 922
		2010	8 985	-888	11 005	28 459	21 196
	7.Muu kasvituotanto	2004	9 060	-453	9 008	27 688	30 690
		2010	9 530	-1 015	10 526	33 876	33 091
	8.Muu tuotanto	2004	3 558	-557	5 539	15 875	...
		2010	3 312	-693	7 074	21 681	16 714
44 Viljelty pelto ha/yritys	yhteensä	2004	31,64	16,16	29,84	45,23	43,57
		2010	36,52	18,20	35,21	58,17	52,07
	1.Lypsykarjatalous	2004	37,55	32,77	28,63	39,75	40,68
		2010	48,49	37,36	36,81	51,96	50,93
	2.Liha- ym naudat	2004	35,60	21,71	30,64	45,67	43,59
		2010	49,92	35,49	40,52	64,50	57,93
	3.Sikatalous	2004	50,62	35,18	42,38	57,11	57,64
		2010	69,23	45,21	55,83	78,75	76,10
	4.Siipikarjatalous	2004	44,44	23,85	38,31	52,96	48,53
		2010	61,16	34,03	54,48	72,09	65,66
	5.Lampaat, vuohet, hevoset	2004	12,08	9,19	14,97	24,54	16,20
		2010	14,50	10,55	18,12	34,31	24,48
	6.Viljanviljely	2004	30,07	17,07	31,74	55,58	48,58
		2010	34,74	20,30	37,53	64,80	49,81
	7.Muu kasvituotanto	2004	23,18	11,69	24,16	44,77	42,63
		2010	24,55	12,43	26,95	50,77	45,97
	8.Muu tuotanto	2004	10,48	7,62	11,66	20,51	...
		2010	13,28	10,86	15,78	24,14	18,81

Alueellisesti tarkasteltuna tilojen jakautuminen eri maataloustuloluokkiin oli hyvin samankaltaista kuin keskimäärin koko maan tasolla - ainoastaan C2 ja C2p alueilla alimpaan luokkaan kuuluvien tilojen osuus oli noin 21 prosentin luokkaa (koko maassa 24 prosenttia) johtuen ilmeisesti kotieläintilojen suhteellisesti suuremmasta osuudesta verrattuna koko maan lukuihin.

Johtopäätökset
Maatilan ulkopuolisten tulojen vertaaminen maatalouden tuloihin tilan aktiivisuuden määrittelyssä on vähintään haastavaa. Maatalouden ulkopuoliset tulot voivat vaihdella perhekohtaisesti monista syistä: maataloustuotannon sitovuus, tilan ulkopuoliset työmahdollisuudet, viljelijäpuolisoiden koulutus jne. Maatalouden tulot voivat myös jäädä satunnaisesti alhaisiksi esimerkiksi tuotannon aloitusvaiheessa, tai katovuoden seurauksena. Maataloustulojen ja muiden tulojen suhde ei suoraan kerro kuinka aktiivisesti tilalla harjoitetaan maataloustuotantoa. Maatiloilla on perinteisesti hankittu lisätuloja metsätalouden puolelta. Usein metsätalous on nähty elinehdoksi maatilatalouden harjoittamiselle. Tässä tarkastelussa oli mukana ainoastaan luonnollisten henkilöiden omistamat maatilayritykset. Yhtymämuotoisten ja osakeyhtiöiden omistamien tilojen lukumäärä kasvaa koko ajan, joten pitäisikö osakkaiden ja heidän puolisoiden maatalouden ulkopuoliset tulot ottaa tarkasteltavaksi samoin kuin yksityisten viljelijäpuolisoiden tulot?

Yksinkertaisempi tapa tilan aktiivisuuden määrittelyssä lienee löydettävissä kiinnittämällä huomio vain maatilayritykseen ja sen ominaisuuksiin. Taloudellista aktiivisuutta mittaavia asioita löytynee maatilayrityksen kirjanpidosta ilman, että tarvitsee kiinnittää huomiota viljelijän ja hänen puolisonsa maatilan ulkopuolisiin aktiviteetteihin. Pitäisikö tilalla asuvien lasten mahdolliset tulot myös huomioida tarkastelussa? Tähän saakka maatilan on pitänyt täyttää tietyt pinta-ala ja tuotantovaatimukset ollakseen tukikelpoinen ja saadakseen aktiivitilan statuksen; maatilarekisteriin kuuluvalla maatilalla pitää olla maatalousmaata vähintään yksi hehtaari, tai kotieläimiä vähintään yksi kotieläinyksikkö. Todellisuudessa osa maatilarekisteriin kuuluvista tiloista katsotaan verottajan toimesta taloudellisessa mielessä harrastetiloiksi, jos tila ei tuota vastiikkellisia tuotteita tai palveluita. Pääsääntöisesti maataloustukia saavat maatilayritykset ovat kuitenkin myös maatalouden verolakien alaisia maatilayrityksiä.

Lähde: Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannu Maliniemi 09 1734 2796, maataloustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 30.3.2012