Etusivu > Tilastot > Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto > 2016 > 1. Maatilayritysten verotilinpäätöksiin perustuvat tulokset

1. Maatilayritysten verotilinpäätöksiin perustuvat tulokset

Luvun tiedot perustuvat maatalousyrittäjien 2 -verolomakkeilta saataviin tietoihin, jotka on yhdistetty Maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämän maatilarekisterin tietoihin. Tietoja on täydennetty Tilastokeskuksen omalla noin 4 700 maatilayrittäjälle lähetetyllä tilastokyselyllä. Tiedot on esitetty aikasarjana vuosilta 2004–2016. Tietokantatauluissa on kuvattu pääasiassa aktiivisten maatilayritysten tuloja, menoja, varoja ja velkoja. Aktiivitiloilla tarkoitetaan sellaisia maatilayrityksiä, jotka ovat maatilatalouden tuloverolain (MVL) alaisia ja harjoittavat maataloutta maatilarekisteriin kuuluvalla maatilalla. Jossain tapauksessa yhdellä maatilarekisterin tilalla voi toimia useampiakin maatalouden verovelvollisia - esimerkiksi vanha ja nuori isäntä voivat muutaman vuoden ajan olla molemmat erikseen maatalouden verovelvollisia saman maatilan tuloista. Näissä tapauksissa aktiiviseksi yrittäjäksi valittiin liikevaihdoltaan suurempi verovelvollinen, kun taas liikevaihdoltaan pienempi MVL verovelvollinen katsottiin passiiviseksi yrittäjäksi. Kyseisiltä passiivisilta velvollisilta vaaditaan, että heillä on verotietojen perusteella oltava maatilalla jotain muutakin taloudellista toimintaa, kuin pelkkää peltomaan omistusta; esimerkiksi maatalouden tuloja tai menoja, tappiota tai maatalouden velkojen korkoja.

Samoin kuin tilalla voi toimia erikseen useita verovelvollisia yrittäjiä, voi yksi yrittäjä harjoittaa maataloutta useammalla maatilalla. Tuotantoa harjoitetaan myös enenevässä määrin vuokratuilla pelloilla. Maatilalla harjoitettavasta tuotannosta on aina taloudellisessa vastuussa maatilan viljelyoikeutta hallinnoiva oikeushenkilö tai oikeudellinen yksikkö. Muuhun yritystoimintaan verrattuna maatila voidaan käsittää yrityksen toimipaikaksi, josta taloudellisessa vastuussa on joko tilan vuokrannut tai sen omistava oikeushenkilö. Näin yrittäjä ja toimipaikka yhdessä muodostavat yrityksen. Koska yritys vastaa yleensä yhden maatilan tuotannosta, voidaan tilastossa satunnaisesti puhua myös maatilojen tuloksista. Maatilan käyttö taloudellisten tilastojen perusyksikkönä on kuitenkin hämärtynyt jatkuvasti 1960-luvun lopulta, jolloin maataloudessa siirryttiin maatilojen pinta-alaan perustuvasta verotuksesta todellisten tulojen ja menojen erotuksen verottamiseen. Voidaan puhua myös tuloista maatilayrittäjää kohti. Usein yrittäjäpuolisot työskentelevät yhdessä omistamallaan maatilalla, joten on kuvaavampaa käyttää termiä maatilayritys puhuttaessa maatilalla tuotetusta taloudellisesta tuloksesta.

Sivuansiotalous mutkistaa maatalouden tulosten tulkintaa. Esimerkiksi maatalousyrittäjät harjoittavat usein sivuansionaan koneyrittämistä. Mikäli sivuansiot katsotaan laajuudeltaan ja luonteeltaan maatalouden vähäisiksi, voidaan niistä saatuja tuloja verottaa yhdessä muiden maatalouden tulojen kanssa. Muutoin sivuansioita varten pitää muodostaa erillinen liikeyritys. Maataloutta harjoitetaan enenevässä määrin myös elinkeinoverolain piiriin kuuluvissa yrityksissä. Nämä EVL-verolain piiriin kuuluvat yritykset jäävät ainakin toistaiseksi tämän tilaston ulottumattomiin.

1.1. Maatalouden kokonaistulot, menot, varat ja velat

Maatilatalouden verovelvollisten lukumäärä on Suomessa huomattavasti suurempi kuin maatilarekisterin aktiivitilojen lukumäärä antaisi olettaa. Vuonna 2016 aktiivisia ja passiivisia maatilatalouden tuloverolain mukaan verovelvollisia oli kaikkiaan 124 529 yksikköä. Näistä 47 361 verovelvollisen tiedot pystyttiin yhdistämään Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämän maatilarekisterin tietoihin. Maatilarekisteriin kuului vuonna 2016 kaikkiaan 49 707 maatilaa. Siten erotukseksi jäävien 2 346 aktiivitilan tuloja ei verotettu MVL:n mukaan, koska tilat olivat joko ns. harrastetiloja tai tilat olivat yhtiömuotoisia, jolloin niitä verotettiin elinkeinoverolain mukaan. Toisaalta osaa verotiedoista ei onnistuttu yhdistämään maatilarekisterin tietoihin johtuen siitä, että yrittäjätunnukset poikkesivat eri rekistereissä. Muutamassa tapauksessa yksi verovelvollinen oli vastuussa kahden maatilan tuloista.

Vuonna 2016 MVL:n alaiset maatalouden myyntitulot olivat 2 608 miljoonaa euroa. Myyntitulot laskivat edellisvuodesta 135 miljoonaa euroa. Kotieläinten ja kotieläintuotteiden osuus maatalouden myyntituloista oli noin 59 prosenttia ja kasvinviljelytuotteiden osuus noin 26 prosenttia. Vuodesta 2004 kasvinviljelytuotteiden osuus myyntituloista on kohonnut noin neljä prosenttia, kun taas kotieläintuotannon suhteellinen osuus on pienentynyt noin seitsemän prosenttia. Verottajan 2-verolomakkeilla ilmoitettujen maataloustukien kokonaismäärä oli 1 772 miljoonaa euroa. Maatalouden kokonaistulot olivat vuonna 2016 yhteensä 4 737 miljoonaa euroa kun ne vuonna 2015 olivat 4 650 miljoonaa euroa.

Maatalousverotuksessa vähennyskelpoisten menojen yhteismäärä vuonna 2016 oli 3 697 miljoonaa euroa. Menot kasvoivat edellisvuoden 3 676 miljoonasta eurosta noin 21 miljoonaa euroa, kun tulot kasvoivat saman ajanjakson kuluessa 87 miljoonaa euroa. Maatalouden verolomakkeella menot on eritelty lähinnä menojen alv-kannan mukaan. Menoista noin puolet muodostuu 24 prosentin alv-kantaan kuuluvista menoista. Poistot, 0 prosentin alv-kantaan kuuluvat menot, sekä yhdistettyyn 10 ja 14 prosentin alv-kantaan kuuluvat menoerät muodostavat kukin erikseen noin 13–15 prosentin osuuden kokonaismenoista. Loppuosa menoista koostuu maatalouden palkkamenoista, sekä tasausvarauksesta. Menojen ja tulojen erotuksesta käytetään termiä voitto. Kun voittoon lisätään korjauserät (esimerkiksi maatalouden menoissa vähennetyt yksityistalouden menot ja alkutuottajien alv-huojennus, energiatuotteiden valmisteverojen palautus ja vähennetään mm. yksityisauton maatalouskäyttö ja osinkojen verovapaa osa) sekä maatalouden korkomenot, saadaan maatalouden tulos. Kaikkien maatalouden verovelvollisten yhteenlaskettu maatalouden tulos oli 980 miljoonaa euroa.

Maatalousomaisuuden verotusarvo ilman maatilaan kuuluvia etuuksia oli 5 358 miljoonaa euroa vuonna 2016, kun se edellisenä vuonna oli 5 389 miljoonaa euroa. Maatalouskone- ja kalusto-omaisuuden osuus varoista oli noin 38 prosenttia, tuotantorakennusten osuus noin 24 prosenttia ja maatalousmaan verotusarvo noin 20 prosenttia. Velkojen määrä vuonna 2015 oli 3 857 miljoonaa euroa, vastaava luku vuotta aiemmin oli 3 836 miljoonaa euroa.

Taulukko 1. Maatalouden veronalaiset tulot, varat ja velat yhteensä vuosina 2004, 2015 ja 2016

	Vuosi	Kaikki yhteensä	Passiiviset maatilayritykset	Aktiiviset maatilayritykset
Maatilayritysten lukumäärä koko aineistossa	2004	145 051	76 166	68 885
	2015	126 662	77 755	48 907
	2016	124 529	77 168	47 361
Maataloustuotteiden myyntitulo milj. euroa	2004	2 323	91	2 231
	2015	2 743	107	2 637
	2016	2 608	97	2 511
Tuet milj. euroa	2004	1 745	35	1 709
	2015	1 537	28	1 509
	2016	1 772	41	1 732
Tulos maataloudesta milj. euroa	2004	1 144	120	1 024
	2015	907	162	745
	2016	980	152	828
Maatalouden varat milj. euroa	2004	4 325	460	3 865
	2015	5 389	641	4 749
	2016	5 358	672	4 686
Maatalouden velat milj. euroa	2004	2 796	125	2 671
	2015	3 836	189	3 647
	2016	3 857	224	3 634

1.2. Tilakohtainen tarkastelu

Alueittain

Tilastossa esitettyjä alueittaisia taulukoita on laadittu kunnittain, maakunnittain ja EU-tukialuejaon mukaan luokiteltuna. Aiempien vuosien tulokset on laskettu vastaamaan vuoden 2016 aluejakoa. Maakunnan ja EU-tukialueen mukaan esitetyt tietokantataulukot on laadittu pääsääntöisesti vähintään kahdessa ulottuvuudessa, esimerkiksi maakunnan ja tuotantosuunnan mukaan. Otokseen perustuvat tiedot on merkitty * -merkillä tietokantatauluissa. Otostiloilta saatuja tietoja ei ole julkaistu kuntatasolla. Siten esimerkiksi tietoja pellon vuokrahinnoista ei julkaista kunnittain.

Vuonna 2015 yrityskohtainen keskimääräinen tulos maataloudesta vaihtelee tukialueittain noin 10 000 ja 20 600 euron välillä, tuloksen ollessa selvästi muuta maata alhaisempia pohjoisimmalla C4-tukialueella. Tulos maataloudesta on kasvanut kaikilla tukialueilla edellisvuodesta.

Taulukko 2. Maatilayritysten lukumäärä ja maatalouden vuosina 2004, 2015 ja 2016

	Vuosi	Koko maa	A-tukialue	B-tukialue	C1-tukialue	C2-tukialue	C2P-tukialue	C3-tukialue	C4-tukialue
01 Maatilayritysten lukumäärä koko aineistossa	2004	68 860	8 680	20 344	16 327	18 201	1 971	2 753	584
	2015	48 907	6 160	14 568	11 297	13 132	1 385	1 941	424
	2016	47 361	5 956	14 089	10 958	12 748	1 329	1 875	406
24 Tulos maataloudesta euroa/yritys	2004	14 865	14 834	12 907	13 734	17 710	15 763	17 597	10 559
	2015	15 228	14 944	13 288	14 007	18 466	15 242	17 316	8 714
	2016	17 486	17 542	15 547	16 209	20 586	17 791	19 678	9 986

Tuotantosuunnan mukaan

Maatilan tuotantosuuntana käytetään maatilarekisteriin merkittyä tuotantosuuntaa. Tilaston perusjoukkoon kuuluvien maatilayritysten lukumäärä on laskenut vuodesta 2004 vuoteen 2016 noin 31 prosenttia. Lypsykarjatilojen määrä on pudonnut noin puoleen vuoden 2004 tasosta ja sikatilojen määrä 65 prosenttia. Lammastiloja lukuun ottamatta kotieläintuotantoon erikoistuneilla tiloilla tulos oli selvästi korkeampi kuin kasvituotantoon erikoistuneilla tiloilla. Lypsykarja-, siipikarja- ja sikatiloilla tulos oli vuonna 2016 yli 40 000 euroa, kun viljatiloilla ja muilla kasvintuotantotiloilla tulos jäi noin 10 000 euroon.

Viljeltyä peltoalaa oli tuotantosuunnittain tarkasteltuna eniten sikatiloilla noin 94 hehtaaria ja pienin hehtaarimäärä oli vastaavasti muuhun tuotantoon erikoistuneille tiloilla, keskimäärin 15 hehtaari tilaa kohden. Eniten tarkkailujakson aikana vuosina 2004–2016 on viljelty peltoala kasvanut siipikarjatiloilla, joilla kasvua on kertynyt noin 90 prosenttia.

Tuotantosuunnittain vertailtaessa menot ovat kasvaneet vuosina 2004–2016 eniten siipikarja- ja lypsykarjatiloilla. Palkkamenojen osuus kokonaismenoista on suurinta tiloilla, jotka ovat suuntautuneet muuhun tuotantoon ja muuhun kasvintuotantoon.

Tilakoon mukaan

Kaikkien maatilojen lukumäärä laski 31 prosenttia vuodesta 2004 vuoteen 2016. Suurin vähennys tilojen lukumäärässä vuosien 2004–2016 välillä nähtiin alle viiden hehtaarin tiloilla, joiden määrä putosi ajanjakson aikana 77 prosenttia. Ainoastaan yli 100 hehtaarin kokoluokan tilojen lukumäärä kasvoi tarkkailujakson aikana.

Tarkasteltaessa kaikkia maatiloille yhteensä, tulos maataloudesta oli vuonna 2016 keskimäärin 17 486 euroa. Kokoluokittain tarkasteltuna vasta yli 50 hehtaarin tiloilla päästiin keskiarvon yli. Pienin tulos maataloudesta oli kokoluokaltaan 5-10 hehtaarin tiloilla noin 3 100 euroa ja korkein yli 100 hehtaarin tiloilla noin 54 000 euroa. Maatilatalouden tulos on kuitenkin kasvanut prosentuaalisesti eniten vuosien 2004–2016 välillä 0-4,9 hehtaaria kokoluokan tiloilla.

Taulukko 3. Maatilayritysten lukumäärä, tulot ja menot tilakokoluokittain

	Vuosi	Kaikki kokoluokat yht.	0- 4,9 ha	5- 9,9 ha	10-19,9 ha	20-29,9 ha	30-49,9 ha	50-99,9 ha	Yli 100 ha
Maatilayritysten lukumäärä koko aineistossa	2004	68 860	4 617	8 626	16 477	12 363	14 362	10 104	2 311
	2015	48 907	1 341	5 920	9 787	7 394	9 506	10 202	4 757
	2016	47 361	1 040	5 721	9 453	7 073	9 195	9 951	4 928
Lukumäärän muutos %	2004- 2016	-31	-77	-34	-43	-43	-36	-2	113
Tulos maataloudesta euroa/yritys	2004	14 865	1 333	2 085	6 249	13 372	21 502	31 514	44 972
	2015	15 228	2 389	1 453	3 177	7 516	14 922	27 695	46 649
	2016	17 486	3 104	1 794	3 630	8 478	16 338	30 641	53 826
Tuloksen muutos %	2004- 2016	18	133	-14	-42	-37	-24	-3	20

Lähde: Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Juhapekka Kyllönen 029 551 2917, maataloustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Sami Saarikivi

---

Päivitetty 21.3.2018