Etusivu > Tilastot > Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto > 2017 > 1. Maatilayritysten verotilinpäätöksiin perustuvat tulokset

1. Maatilayritysten verotilinpäätöksiin perustuvat tulokset

Luvun tiedot perustuvat maatalousyrittäjien 2 -verolomakkeilta saataviin tietoihin, jotka on yhdistetty Maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämän maatilarekisterin tietoihin. Tietoja on täydennetty Tilastokeskuksen omalla noin 4 500 maatilayrittäjälle lähetetyllä tilastokyselyllä. Tiedot on esitetty aikasarjana vuosilta 2004–2017. Tietokantatauluissa on kuvattu pääasiassa aktiivisten maatilayritysten tuloja, menoja, varoja ja velkoja. Aktiivitiloilla tarkoitetaan sellaisia maatilayrityksiä, jotka ovat maatilatalouden tuloverolain (MVL) alaisia ja harjoittavat maataloutta maatilarekisteriin kuuluvalla maatilalla. Jossain tapauksessa yhdellä maatilarekisterin tilalla voi toimia useampiakin maatalouden verovelvollisia - esimerkiksi vanha ja nuori isäntä voivat muutaman vuoden ajan olla molemmat erikseen maatalouden verovelvollisia saman maatilan tuloista. Näissä tapauksissa aktiiviseksi yrittäjäksi valittiin liikevaihdoltaan suurempi verovelvollinen, kun taas liikevaihdoltaan pienempi MVL verovelvollinen katsottiin passiiviseksi yrittäjäksi. Kyseisiltä passiivisilta velvollisilta vaaditaan, että heillä on verotietojen perusteella oltava maatilalla jotain muutakin taloudellista toimintaa, kuin pelkkää peltomaan omistusta; esimerkiksi maatalouden tuloja tai menoja, tappiota tai maatalouden velkojen korkoja.

Samoin kuin tilalla voi toimia erikseen useita verovelvollisia yrittäjiä, voi yksi yrittäjä harjoittaa maataloutta useammalla maatilalla. Tuotantoa harjoitetaan myös enenevässä määrin vuokratuilla pelloilla. Maatilalla harjoitettavasta tuotannosta on aina taloudellisessa vastuussa maatilan viljelyoikeutta hallinnoiva oikeushenkilö tai oikeudellinen yksikkö. Muuhun yritystoimintaan verrattuna maatila voidaan käsittää yrityksen toimipaikaksi, josta taloudellisessa vastuussa on joko tilan vuokrannut tai sen omistava oikeushenkilö. Näin yrittäjä ja toimipaikka yhdessä muodostavat yrityksen. Koska yritys vastaa yleensä yhden maatilan tuotannosta, voidaan tilastossa satunnaisesti puhua myös maatilojen tuloksista. Maatilan käyttö taloudellisten tilastojen perusyksikkönä on kuitenkin hämärtynyt jatkuvasti 1960-luvun lopulta, jolloin maataloudessa siirryttiin maatilojen pinta-alaan perustuvasta verotuksesta todellisten tulojen ja menojen erotuksen verottamiseen. Voidaan puhua myös tuloista maatilayrittäjää kohti. Usein yrittäjäpuolisot työskentelevät yhdessä omistamallaan maatilalla, joten on kuvaavampaa käyttää termiä maatilayritys puhuttaessa maatilalla tuotetusta taloudellisesta tuloksesta.

Sivuansiotalous mutkistaa maatalouden tulosten tulkintaa. Esimerkiksi maatalousyrittäjät harjoittavat usein sivuansionaan koneyrittämistä. Mikäli sivuansiot katsotaan laajuudeltaan ja luonteeltaan maatalouden vähäisiksi, voidaan niistä saatuja tuloja verottaa yhdessä muiden maatalouden tulojen kanssa. Muutoin sivuansioita varten pitää muodostaa erillinen liikeyritys. Maataloutta harjoitetaan enenevässä määrin myös elinkeinoverolain piiriin kuuluvissa yrityksissä. Nämä EVL-verolain piiriin kuuluvat yritykset jäävät ainakin toistaiseksi tämän tilaston ulottumattomiin.

1.1. Maatalouden kokonaistulot, menot, varat ja velat

Maatilatalouden verovelvollisten lukumäärä on Suomessa huomattavasti suurempi kuin maatilarekisterin aktiivitilojen lukumäärä antaisi olettaa. Vuonna 2017 aktiivisia ja passiivisia maatilatalouden tuloverolain mukaan verovelvollisia oli kaikkiaan 122 743 yksikköä. Näistä 45 495 verovelvollisen tiedot pystyttiin yhdistämään Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämän maatilarekisterin tietoihin. Maatilarekisteriin kuului vuonna 2017 kaikkiaan 48 562 maatilaa. Siten erotukseksi jäävien 3 067 aktiivitilan tuloja ei verotettu MVL:n mukaan, koska tilat olivat joko ns. harrastetiloja tai tilat olivat yhtiömuotoisia, jolloin niitä verotettiin elinkeinoverolain mukaan. Toisaalta osaa verotiedoista ei onnistuttu yhdistämään maatilarekisterin tietoihin johtuen siitä, että yrittäjätunnukset poikkesivat eri rekistereissä. Muutamassa tapauksessa yksi verovelvollinen oli vastuussa kahden maatilan tuloista.

Vuonna 2017 MVL:n alaiset maatalouden myyntitulot olivat 2 642 miljoonaa euroa. Myyntitulot kasvoivat edellisvuodesta 34 miljoonaa euroa. Kotieläinten ja kotieläintuotteiden osuus maatalouden myyntituloista oli noin 58 prosenttia ja kasvinviljelytuotteiden osuus noin 27 prosenttia. Vuodesta 2004 kasvinviljelytuotteiden suhteellinen osuus myyntituloista on kohonnut noin viisi prosenttia, kun taas kotieläintuotannon osuus on pienentynyt noin kahdeksan prosenttia. Verottajan 2-verolomakkeilla ilmoitettujen maataloustukien kokonaismäärä oli 1 632 miljoonaa euroa. Maatalouden kokonaistulot olivat vuonna 2017 yhteensä 4 640 miljoonaa euroa kun ne vuonna 2016 olivat 4 737 miljoonaa euroa.

Maatalousverotuksessa vähennyskelpoisten menojen yhteismäärä vuonna 2017 oli 3 633 miljoonaa euroa. Menot laskivat edellisvuoden 3 697 miljoonasta eurosta noin 64 miljoonaa euroa, vastaavasti tulot laskivat saman ajanjakson kuluessa 97 miljoonaa euroa. Maatalouden verolomakkeella menot on eritelty lähinnä menojen alv-kannan mukaan. Menoista noin puolet muodostuu 24 prosentin alv-kantaan kuuluvista menoista. Poistot, 0 prosentin alv-kantaan kuuluvat menot, sekä yhdistettyyn 10 ja 14 prosentin alv-kantaan kuuluvat menoerät muodostavat kukin erikseen noin 13–15 prosentin osuuden kokonaismenoista. Loppuosa menoista koostuu maatalouden palkkamenoista, sekä tasausvarauksesta. Menojen ja tulojen erotuksesta käytetään termiä voitto. Kun voittoon lisätään korjauserät (esimerkiksi maatalouden menoissa vähennetyt yksityistalouden menot ja alkutuottajien alv-huojennus, energiatuotteiden valmisteverojen palautus ja vähennetään mm. yksityisauton maatalouskäyttö ja osinkojen verovapaa osa) sekä maatalouden korkomenot, saadaan maatalouden tulos. Kaikkien maatalouden verovelvollisten yhteenlaskettu maatalouden tulos oli 950 miljoonaa euroa.

Taulukko 1. Maatalouden veronalaiset tulot, varat ja velat yhteensä vuosina 2004, 2016 ja 2017

	Vuosi	Kaikki yhteensä	Passiiviset maatilayritykset	Aktiiviset maatilayritykset
Maatilayritysten lukumäärä koko aineistossa	2004	145 051	76 166	68 885
	2016	124 529	77 168	47 361
	2017	122 743	77 248	45 495
Maataloustuotteiden myyntitulo milj. euroa	2004	2 323	91	2 231
	2016	2 608	97	2 511
	2017	2 642	136	2 506
Tuet milj. euroa	2004	1 745	35	1 709
	2016	1 772	41	1 732
	2017	1 632	42	1 590
Tulos maataloudesta milj. euroa	2004	1 144	120	1 024
	2016	980	152	828
	2017	950	170	780

1.2. Tilakohtainen tarkastelu

Alueittain

Tilastossa esitettyjä alueittaisia taulukoita on laadittu kunnittain, maakunnittain ja EU-tukialuejaon mukaan luokiteltuna. Aiempien vuosien tulokset on laskettu vastaamaan vuoden 2017 aluejakoa. Maakunnan ja EU-tukialueen mukaan esitetyt tietokantataulukot on laadittu pääsääntöisesti vähintään kahdessa ulottuvuudessa, esimerkiksi maakunnan ja tuotantosuunnan mukaan. Otokseen perustuvat tiedot on merkitty * -merkillä tietokantatauluissa. Otostiloilta saatuja tietoja ei ole julkaistu kuntatasolla. Siten esimerkiksi tietoja pellon vuokrahinnoista ei julkaista kunnittain.

Maakunnittain tarkasteltuna tulos maataloudesta on kehittynyt vaihtelevasti vuodesta 2016 vuoteen 2017. Koko maan tasolla yrityskohtainen tulos maataloudesta laski noin kaksi prosenttia, tuloksen kehitys vaihteli kuitenkin huomattavasti eri maakuntien välillä. Pohjois-Savossa tulos maataloudesta kasvoi vuonna 2017 jopa 6,8 prosenttia vuoden takaisesta. Myös Varsinais-Suomessa, Kainuussa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Ahvenanmaalla nähtiin kasvua maatalouden tuloksessa.

Taulukko 2. Maakunnat ja kunnat alueen maatalouden kokonaistulojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä vuonna 2014

	vuosi	01 Maatilayritysten lukumäärä koko aineistossa	24 Tulos maataloudesta euroa/yritys
Koko maa	2004	68 860	14 865
	2016	47 361	17 486
	2017	45 495	17 147
Uusimaa	2004	4 343	12 745
	2016	3 031	14 796
	2017	2 929	14 163
Varsinais-Suomi	2004	7 463	15 050
	2016	5 040	18 053
	2017	4 772	18 199
Satakunta	2004	4 434	12 954
	2016	2 904	17 079
	2017	2 810	15 954
Kanta-Häme	2004	2 739	13 711
	2016	1 868	17 025
	2017	1 818	16 606
Pirkanmaa	2004	5 028	11 363
	2016	3 688	13 810
	2017	3 576	13 544
Päijät-Häme	2004	2 194	14 182
	2016	1 559	16 994
	2017	1 502	16 674
Kymenlaakso	2004	2 433	14 015
	2016	1 664	15 274
	2017	1 599	14 656
Etelä-Karjala	2004	1 879	13 927
	2016	1 244	14 500
	2017	1 199	13 909
Etelä-Savo	2004	3 316	11 886
	2016	2 291	11 979
	2017	2 185	11 573
Pohjois-Savo	2004	4 923	17 141
	2016	3 433	19 196
	2017	3 257	20 510
Pohjois-Karjala	2004	2 875	16 500
	2016	1 944	18 558
	2017	1 890	17 456
Keski-Suomi	2004	3 662	11 665
	2016	2 501	12 750
	2017	2 443	12 360
Etelä-Pohjanmaa	2004	7 868	15 288
	2016	5 362	18 327
	2017	5 126	17 313
Pohjanmaa	2004	4 790	13 250
	2016	3 229	17 504
	2017	3 057	16 830
Keski-Pohjanmaa	2004	1 626	25 722
	2016	1 192	31 608
	2017	1 152	32 548
Pohjois-Pohjanmaa	2004	5 917	20 015
	2016	4 122	23 192
	2017	3 969	23 329
Kainuu	2004	969	17 566
	2016	635	19 559
	2017	607	19 586
Lappi	2004	1 792	15 751
	2016	1 264	15 967
	2017	1 229	14 444
Ahvenanmaa	2004	609	15 117
	2016	390	20 699
	2017	375	21 251

Tuotantosuunnan mukaan

Maatilan tuotantosuuntana käytetään maatilarekisteriin merkittyä tuotantosuuntaa. Tilaston perusjoukkoon kuuluvien maatilayritysten lukumäärä on laskenut vuodesta 2004 vuoteen 2017 noin 34 prosenttia. Lypsykarjatilojen määrä on pudonnut lähes 60 prosenttia vuoden 2004 tasosta ja sikatilojen määrä 68 prosenttia. Lammastiloja lukuun ottamatta kotieläintuotantoon erikoistuneilla tiloilla tulos oli selvästi korkeampi kuin kasvituotantoon erikoistuneilla tiloilla. Lypsykarja-, siipikarja- ja sikatiloilla tulos oli vuonna 2017 yli 40 000 euroa, kun viljatiloilla ja muilla kasvintuotantotiloilla tulos jäi noin 10 000 euroon.

Viljeltyä peltoalaa oli tuotantosuunnittain tarkasteltuna eniten sikatiloilla lähes 100 hehtaaria ja pienin hehtaarimäärä oli vastaavasti muuhun tuotantoon erikoistuneille tiloilla, keskimäärin noin 20 hehtaari tilaa kohden. Tuotantosuunnittain vertailtaessa menot ovat kasvaneet vuosina 2004–2017 eniten siipikarja- ja lypsykarjatiloilla. Palkkamenojen osuus kokonaismenoista on suurinta tiloilla, jotka ovat suuntautuneet muuhun tuotantoon ja muuhun kasvintuotantoon.

Tilakoon mukaan

Kaikkien maatilojen lukumäärä laski 34 prosenttia vuodesta 2004 vuoteen 2017. Suurin vähennys tilojen lukumäärässä vuosien 2004–2017 välillä nähtiin alle viiden hehtaarin tiloilla, joiden määrä putosi ajanjakson aikana 86 prosenttia. Ainoastaan yli 100 hehtaarin kokoluokan tilojen lukumäärä kasvoi tarkkailujakson aikana.

Tarkasteltaessa kaikkia maatiloille yhteensä, tulos maataloudesta oli vuonna 2017 keskimäärin 17 147 euroa yritystä kohden. Kokoluokittain tarkasteltuna vasta yli 50 hehtaarin tiloilla päästiin keskiarvon yli. Pienin tulos maataloudesta oli kokoluokaltaan 5-10 hehtaarin tiloilla noin 2 000 euroa ja korkein yli 100 hehtaarin tiloilla noin 52 000 euroa. Maatilatalouden tulos on kasvanut prosentuaalisesti eniten vuosien 2004–2017 välillä pienimmillä 0-4,9 hehtaaria kokoluokan tiloilla.

Taulukko 3. Maatilayritysten lukumäärä, tulot ja menot tilakokoluokittain

	Vuosi	Kaikki kokoluokat yht.	0- 4,9 ha	5- 9,9 ha	10-19,9 ha	20-29,9 ha	30-49,9 ha	50-99,9 ha	Yli 100 ha
Maatilayritysten lukumäärä koko aineistossa	2004	68 860	4 617	8 626	16 477	12 363	14 362	10 104	2 311
	2016	47 361	1 040	5 721	9 453	7 073	9 195	9 951	4 928
	2017	45 495	655	5 717	9 103	6 685	8 714	9 609	5 012
Lukumäärän muutos %	2004- 2017	-34	-86	-34	-45	-46	-39	-5	117
Tulos maataloudesta euroa/yritys	2004	14 865	1 333	2 085	6 249	13 372	21 502	31 514	44 972
	2016	17 486	3 104	1 794	3 630	8 478	16 338	30 641	53 826
	2017	17 147	3 119	1 996	3 419	7 832	15 617	29 851	51 924
Tuloksen muutos %	2004- 2017	15	134	-4	-45	-41	-27	-5	15

Lähde: Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Juhapekka Kyllönen 029 551 2917, maataloustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 26.3.2019