Etusivu > Tilastot > Neljännesvuositilinpito > 2008 > 4. vuosineljännes > Bruttokansantuote laski rajusti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, koko vuoden kasvu jäi 0,9 prosenttiin

Bruttokansantuote laski rajusti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, koko vuoden kasvu jäi 0,9 prosenttiin

Bruttokansantuotteen volyymi laski vuoden 2008 loka-joulukuussa 1,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2007 neljänteen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote laski työpäiväkorjattuna 2,4 prosenttia.

Bruttokansantuotteen volyymin muutos vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä tarkentui +1,4 prosenttiin vuoden takaisesta ja -0,3 prosenttiin edellisestä neljänneksestä, kun joulukuun julkaisussa vastaavat muutokset olivat +1,1 % ja +0,1 %. Jos taantuman määritelmänä käytetään kahden peräkkäisen vuosineljänneksen laskua bruttokansantuotteen volyymissa, on Suomen kansantalous nyt taantumassa.

Koko vuonna 2008 bruttokansantuote kasvoi vain 0,9 prosenttia. Edellisen kerran bruttokansantuote on vuositasolla kehittynyt yhtä heikosti vuonna 1993, jolloin se laski 0,9 %.

Vuoden neljännellä neljänneksellä bruttokansantuote supistui Eurostatin kokoaman ennakon mukaan EU-alueella 1,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,1 prosenttia vuoden takaisesta.

Tuotanto

Alkutuotannon arvonlisäyksen volyymi oli neljännellä neljänneksellä 9,6 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Maatalouden arvonlisäys laski 0,3 prosenttia. Metsätaloudessa koko vuoden kestänyt alamäki jatkui ja arvonlisäys supistui 12,3 prosenttia. Koko vuonna 2008 alkutuotannon volyymi laski 9 prosenttia. Maataloudessa arvonlisäys laski 6,1 prosenttia. Tuotantopanosten, etenkin lannoitteiden, hinnat nousivat reippaasti vuoden aikana. Metsätaloudessa volyymi laski 10,6 prosenttia hakkuiden vähentymisen myötä.

Jalostustoimialojen eli teollisuuden ja rakentamisen arvonlisäyksen volyymi laski 5,6 prosenttia neljännellä neljänneksellä. Teollisuuden arvonlisäys oli 6,4 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Puu- ja paperiteollisuuden arvonlisäys pieneni edelleen, nyt laskua 10 prosenttia vuoden takaisesta. Metalliteollisuudessa (ml. elektroniikkateollisuus) erityisesti marras- ja joulukuu olivat synkkiä ja arvonlisäys pieneni 0,3 prosenttia vuoden takaisesta. Muun tehdasteollisuuden arvonlisäys pieneni 7,7 prosenttia neljännellä neljänneksellä. Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi laski loka-joulukuussa 3 prosenttia vuoden takaisesta.

Koko vuonna 2008 jalostustoimialojen volyymi kasvoi 0,3 prosenttia. Teollisuuden volyymi kasvoi 0,3 prosenttia, vaikka puu- ja paperiteollisuus supistui 4,9 prosenttia ja muu tehdasteollisuus 1,4 prosenttia. Kasvua piti yllä metalliteollisuus, jonka volyymi kasvoi 4,4 prosenttia vuoden aikana. Rakentamisessa volyymi pysyi kokonaisuudessaan vuoden 2007 tasolla. Talonrakentaminen hiljeni loppuvuodesta niin voimakkaasti että volyymi laski 1,4 prosenttia vuositasollakin, mutta maa- ja vesirakentamisen volyymi oli 5,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi laski 0,7 prosenttia neljännellä neljänneksellä. Kaupan arvonlisäyksen volyymi laski 3,7 prosenttia vuoden takaisesta. Tukkukaupassa pudotus oli jyrkintä, arvonlisäys pieneni 7,1 prosenttia. Vähittäiskaupan volyymi pieneni 2,8 prosenttia. Kuljetus-, varastointi ja tietoliikennepalvelut supistuivat 3,3 prosenttia. Kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa kasvua oli 0,7 prosenttia vuoden takaisesta, mutta edelliseen neljännekseen verrattuna volyymi laski.

Koko vuonna 2008 palvelutoimialojen volyymi kasvoi 1,5 prosenttia. Kauppa kasvoi 2,2 prosenttia. Tukkukaupan volyymi kasvoi 0,5 prosenttia, vähittäiskaupan 1,5 prosenttia ja moottoriajoneuvojen kaupan 8,9 prosenttia. Moottoriajoneuvokaupan suureen kasvuun vaikutti autoverouudistus, joka laski autojen hintoja vuoden alussa. Kuljetus-, varastointi ja tietoliikennepalvelut supistuivat 0,2 prosenttia. Alkuvuonna tämän toimialan kasvua hidasti lähinnä teleliikenteen kehitys, mutta loppuvuonna ja etenkin viimeisellä neljänneksellä varsinainen kuljetustoiminta on selvästi vähentynyt. Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut kasvoivat 3,2 prosenttia. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan volyymi laski hieman, mutta etenkin tietojenkäsittelypalvelut kasvoivat reippaasti vuonna 2008.

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi laski neljännellä neljänneksellä 2,7 prosenttia vuoden takaisesta ja 1,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2008 arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,8 prosenttia.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kysyntä laski neljännellä neljänneksellä kautta linjan: vienti, yksityinen kulutus ja investoinnit vähenivät vuoden takaisesta. Ainoastaan julkiset kulutusmenot lisäsivät merkittävässä määrin kysyntää.

Viennin volyymi pieneni loka-joulukuussa peräti 14,2 prosenttia vuoden takaisesta ja 13,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tavaroiden vienti väheni 10,2 prosenttia ja palveluiden vienti 29 prosenttia vuoden takaisesta. Tuonnin volyymi supistui myös poikkeuksellisen voimakkaasti: 14,5 prosenttia vuoden takaisesta ja 14,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tavaroiden tuonti laski 12,6 prosenttia ja palvelujen tuonti 22,4 prosenttia vuoden takaisesta. Tuonnin ja viennin tiedot saattavat tarkentua huomattavasti. Kolmannen neljänneksen tuonnin muutos (tavarat ja palvelut yhteensä) tarkentui +2,7 prosenttiin vuoden takaisesta, kun se joulukuun tiedoissa oli -0,5 %. Viennin volyymin muutos kolmannella neljänneksellä tarkentui -2,6 prosenttiin joulukuun -2,7 prosentista.

Koko vuonna 2008 viennin volyymi laski 1,1 prosenttia. Tavaroiden vienti supistui 0,7 prosenttia ja palveluiden vienti 2,4 prosenttia. Tuonnin volyymi laski 1,3 prosenttia tavaroiden tuonnin kasvaessa 0,1 prosenttia ja palveluiden tuonnin vähentyessä 6,3 prosenttia.

Yksityisen kulutuksen volyymi laski neljännellä neljänneksellä 1,2 prosenttia vuoden takaisesta. Ainoastaan kestävien kulutustavaroiden kulutuksen volyymi kasvoi vuoden takaiseen verrattuna, mikä johtuu vuoden 2007 neljännen neljänneksen kuopasta autojen myynnissä. Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 3,8 prosenttia vuoden takaisesta.

Koko vuonna 2008 yksityinen kulutus kasvoi 2 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenojen kasvu hidastui vuoden aikana ja viimeisellä neljänneksellä volyymi jo laski. Kestävien kulutustavaroiden kulutuksen volyymi kasvoi vuoden aikana 9,4 prosenttia, puolikestävien tavaroiden 3 prosenttia, lyhytikäisten tavaroiden 0,2 prosenttia ja palveluiden 1,4 prosenttia. Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 1,7 prosenttia.

Investointien volyymi väheni neljännellä neljänneksellä 2,1 prosenttia vuoden takaisesta. Rakennusinvestoinnit supistuivat 6 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit vähenivät 10 prosenttia ja toimitilarakentamisen investoinnit 6 prosenttia. Ainoastaan maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat 4,1 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi 1,2 prosenttia. Yksityiset investoinnit laskivat neljännellä neljänneksellä 2,1 prosenttia ja julkiset investoinnit 1,8 prosenttia.

Koko vuonna 2008 investoinnit kasvoivat yhteensä yhden prosentin. Asuinrakennusinvestoinnit vähenivät 9,4 prosenttia, mutta toimitilarakentaminen lisääntyi 8,1 prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestointien volyymi kasvoi 6,1 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit kasvoivat 3,6 prosenttia ja muut investoinnit 0,3 prosenttia.

Työllisyys

Työllisyys parani hieman vuoden neljännellä neljänneksellä työllisten määrän lisääntyessä 0,8 prosenttia vuoden takaisesta. Kausitasoitettu työllisten määrä ei kuitenkaan ole kasvanut toisen neljänneksen jälkeen lainkaan, eli työllisyyden kasvu on pysähtynyt vuoden 2008 aikana. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 1,2 prosenttia vuoden takaisesta työpäiväkorjattuna.

Työttömyysaste oli loka-joulukuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 6,0 prosenttia. Viime vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 6,2 prosenttia.

Hinnat

Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen viime vuonna 2,7 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä. Sitä nostivat erityisesti rakentamisen hinnat.

Kuluttajahintaindeksi nousi vuositasolla 4,1 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa 3,4 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vain vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhde heikkeni edelleen 2,7 prosenttia, koska tuontihinnat kohosivat neljä prosenttia, mutta vientihinnat runsaan prosentin.

Kansantulo supistui reaalisesti yhden prosentin

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 2,8 prosenttia ja oli henkeä kohti 29 500 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna hieman pienempi kuin bruttokansantuote, 185 miljardia euroa, koska ulkomailta saadut omaisuustulot olivat pienemmät kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Brutto- ja nettokansantulo supistuivat reaalisesti, 0,9 prosenttia ja 1,1 prosenttia, koska vaihtosuhde heikkeni.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 7,1 prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut 5,5 prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvaukset kasvoivat 6,8 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta nousi 58,4 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 56,2 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 4,2 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 28,0 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 30,0 prosenttia.

Yritysten voitot vähenivät

Yritysten toimintaylijäämä eli liikevoitto supistui nimellisesti kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo väheni 15 prosenttia. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja 20 prosenttia vähemmän.

Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan kasvoivat viime vuonna nimellisesti 10 prosenttia erityisesti rakennusinvestointien kasvun takia. Kiinteät investoinnit olivat suuremmat kuin koskaan aiemmin. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli vajaat kaksi miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli neljä miljardia euroa.

Rahoituslaitosten palkkiotuotot vähenivät kuusi prosenttia, mutta korkokate (välilliset rahoituspalvelut) kasvoi 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat edelleen ja vuoden keskimääräinen korkotaso oli korkeampi kuin edellisenä vuonna. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli runsaat miljardi euroa ylijäämäinen.

Julkisyhteisöjen ylijäämä edelleen lähes 8 miljardia euroa

Valtionhallinnon rahoitusasema oli vielä viime vuonna ylijäämäinen, 1,5 miljardia euroa. Valtion verotulot välillisistä veroista kasvoivat kaksi prosenttia, mutta välittömiä veroja kertyi puolitoista prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, koska yhteisöverotulot vähenivät. Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 10 prosenttia ja tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille 7,5 prosenttia.

Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti yli 7 prosenttia ja investoinnit lähes 14 prosenttia.

Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli miltei tasapainossa, alijäämä oli vain 0,2 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat yli kuusi prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 7 prosenttia ja investoinnit 8 prosenttia.

Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä oli kuusi miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen 0,4 miljardia euroa.

Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 7,7 miljardia euroa ylijäämäinen. EMU-ylijäämä poikkeaa hieman kansantalouden tilinpidon mukaisesta julkisyhteisöjen nettoluotonannosta ja se oli 7,8 miljardia euroa eli 4,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ylijäämä oli jonkin verran pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 5,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisyhteisöjen ns. EMU-velka pieneni 33,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen (pois lukien sisäiset siirrot) kasvoi 48,4 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 47,3 prosenttia.

Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen aleni viime vuonna 42,7 prosenttiin. Veroaste oli alhaisin vuoden 1989 jälkeen.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 2,7 prosenttia

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi edelleen viime vuonna, nimellisesti 6,3 prosenttia ja reaalisesti 2,7 prosenttia.

Bruttotuloja lisäsi eniten palkkasumman kasvu yli 7 prosentilla, mikä oli seurausta ennen kaikkea ansiotason kohoamisesta, mutta myös työllisyys parani vuositasolla hieman verrattuna edelliseen vuoteen. Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat vajaat neljä prosenttia. Maa- ja metsätalouden yrittäjätulo aleni 10 prosenttia ja omistusasunnoista saatu laskennallinen asuntotulo 8 prosenttia, mikä aiheutui korkomenojen kasvusta. Muut yrittäjätulot alenivat prosentin. Yhteensä yrittäjätulo pieneni 5,5 prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat runsaat viisi prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 5,6 prosenttia. Kulutusmenot olivat myös suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli -0,9 prosenttia. Toisin sanoen kotitalouksien juoksevat tulot eivät täysin riittäneet kulutusmenojen kattamiseen. Kotitalouksien kiinteät investoinnit vähenivät nimellisesti runsaan prosentin asuntoinvestointien vähenemisen takia. Kotitalouksien rahoitusasema oli 4,5 miljardia euroa alijäämäinen.

Kotitalouksien velkaantumisaste laski syyskuun lopussa 101,2 prosenttiin eli se oli hieman vähemmän kuin vuoden 2007 lopussa. Velkaantumisaste on luottokannan suhde vuoden käytettävissä olevaan tuloon.

Seuraavat tarkistukset kesä- ja heinäkuussa 2009

Vuoden 2009 ensimmäistä neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 9.6.2009, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkistetaan. Vuoden 2008 tilinpito yksityiskohtaisemmalla tietosisällöllä julkaistaan 9.7.2009. Aikasarja vuodesta 1975 alkaen tarkistetaan seuraavan kerran vuonna 2010.

Ennakkotiedot perustuvat 20.2.2009 mennessä käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Laatuseloste on saatavissa Tilastokeskuksen Internet-sivuilta http://www.tilastokeskus.fi/til/ntp/laa.html .

Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta: http://www.tilastokeskus.fi/til/ntp/2008/03/ntp_2008_03_2008-12-08_men_001.html

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2008, 4. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pasi Koikkalainen (09) 1734 3332, Samu Hakala (09) 1734 3756, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

---

Päivitetty 27.2.2009