Etusivu > Tilastot > Neljännesvuositilinpito > 2016 > 4. vuosineljännes > Bruttokansantuote kasvoi 1,6 prosenttia vuonna 2016

Bruttokansantuote kasvoi 1,6 prosenttia vuonna 2016

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi viime vuonna 1,6 prosenttia. Käyvin hinnoin laskettuna bruttokansantuote oli 2,4 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuonna 2015.

Loka-joulukuussa bruttokansantuote pysyi edellisen vuosineljänneksen tasolla. Vuoden 2015 neljänteen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote kasvoi 1,3 prosenttia. Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU28-alueella vuoden neljännellä neljänneksellä kasvoi 0,5 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen ja 1,8 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Suomen kansantalous jatkoi kasvuaan vuonna 2016. Suurinta bruttokansantuotteen kasvu oli ensimmäisellä ja kolmannella vuosineljänneksellä, joilla bruttokansantuote kasvoi 0,8 ja 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä, muilla neljänneksillä muutos oli lähellä nollaa. Työllisyystilanne parani vuoden kuluessa.

Vuonna 2016 bruttokansantuote kasvoi kulutuksen ja investointien kasvun myötä. Toimialoista etenkin rakentamisen ja liike-elämän palveluiden toimialat kasvoivat voimakkaasti.

Tuotanto

Kansantalouden arvonlisäyksen yhteenlaskettu volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2016 arvonlisäystä kertyi 1,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Euromääräisesti tarkasteltuna arvonlisäys kasvoi rakentamisessa, etenkin talonrakentamisessa, sekä yksityisissä palveluissa. Teollisuustoimialoista vuonna 2016 selvää kasvua oli käyvin hinnoin tarkasteltuna kaivostoiminnassa, metsä- ja kemianteollisuudessa sekä energia-, vesi- ja jätehuollossa.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2016 edellisvuodesta (prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2016 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 4. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2016 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 3,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2016 alkutuotanto kasvoi 0,6 prosenttia. Maatalouden tuotanto väheni volyymiltaan 3,7 prosenttia mutta kasvoi käyvin hinnoin tarkasteltuna 2,0 prosenttia. Metsätalouden tuotannon volyymi kasvoi 1,9 prosenttia.

Teollisuuden (toimialat B–E) arvonlisäys väheni neljännellä neljänneksellä 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi 0,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Koko vuoden teollisuuden tuotanto kasvoi 1,0 prosenttia. Arvonlisäys pieneni sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa lähes kymmenen prosenttia. Muun metalliteollisuuden tuotanto sen sijaan kasvoi 2,0 prosenttia. Metsäteollisuus kasvoi 5,7 prosenttia ja kemianteollisuus 5,0 prosenttia.

Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2016 rakentamisen volyymi kasvoi 6,9 prosenttia. Talonrakentaminen lisääntyi voimakkaasti, myös maa- ja vesirakentaminen kasvoi selvästi.

Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 0,2 prosenttia.

Palvelutoimialat kokonaisuutena kasvoivat 2016 muita päätoimialoja vaisummin, 0,9 prosenttia. Yksityiset palvelut kasvoivat 1,8 prosenttia, mutta julkiset palvelut vähenivät 1,4 prosenttia. Merkittävintä kasvu oli liike-elämän palveluissa (toimialat M–N), jotka kasvoivat 7,6 prosenttia. Myös majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä kaupan toimialat kasvoivat selvästi, ja etenkin autokauppa kävi vilkkaasti. Arvonlisäys pieneni julkisessa hallinnossa, koulutuksessa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa 1,9 prosenttia.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Vuonna 2016 kansantalouden kokonaiskysyntä kasvoi 1,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Kysyntää kasvattivat erityisesti investointien lisääntyminen sekä kotitalouksien kulutusmenojen kasvaminen.

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2016 edellisvuodesta (prosenttia)

Kuvio 6. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2016 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 7. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2016 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Viennin volyymi kasvoi loka-joulukuussa 0,6 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2016 viennin volyymi kasvoi 0,7 prosenttia. Tavaroiden viennin volyymi kasvoi 0,9 prosenttia, mutta laskevien hintojen myötä käypähintainen tavaroiden vienti väheni 2,2 prosenttia. Palveluiden vienti pysyi suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Tuonnin volyymi kasvoi 2,0 prosenttia. Tavaroiden tuonnin volyymi kasvoi 2,7 prosenttia, mutta laskevista hinnoista johtuen käypähintainen tavaroiden tuonti pysyi edellisen vuoden tasolla. Palveluiden tuonti kasvoi volyyminä 0,6 prosenttia ja käyvin hinnoin 0,4 prosenttia.

Yksityisen kulutuksen volyymi pysyi neljännellä neljänneksellä jokseenkin edellisen neljänneksen tasolla mutta kasvoi 1,8 prosenttia vuodentakaisesta. Julkisten kulutusmenojen volyymi pieneni 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Koko vuonna 2016 yksityiset kulutusmenot kasvoivat volyymiltaan 2,0 prosenttia. Erityisesti kestokulutustavaroiden kulutus kasvoi, osaltaan kasvuun vaikutti vilkkaasti käynyt autokauppa. Julkisten kulutusmenojen volyymi pysyi 2016 edellisen vuoden tasolla.

Kiinteän pääoman bruttomuodostuksen eli investointien volyymi kasvoi loka-joulukuussa 3,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Rakennusinvestoinnit sekä kone- ja laiteinvestoinnit kasvoivat selvästi.

Vuonna 2016 investoinnit kasvoivat 5,2 prosenttia. Rakennusinvestointien volyymi oli 8,2 prosenttia ja kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi 5,7 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuonna 2015. Investoinnit henkisiin omaisuustuotteisiin kuten tutkimukseen ja kehittämiseen ovat vähentyneet jo vuodesta 2011 lähtien.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä ei muuttunut merkittävästi neljännellä neljänneksellä: työllisiä oli 0,1 prosenttia enemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä väheni 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2016 työllisten määrä kasvoi 0,6 prosenttia ja tehdyt työtunnit 1,0 prosenttia edellisestä vuodesta. Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan loka-joulukuussa 8,0 prosenttia ja koko vuonna 8,8 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli loka-joulukuussa 8,7 prosenttia.

Työn tuottavuus eli bruttoarvonlisäyksen volyymi työtuntia kohti kasvoi viime vuonna 0,2 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi 1,6 prosenttia ja työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut 2,5 prosenttia edellisestä vuodesta.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi 3,9 prosenttia vuodesta 2015. Bruttokansantulo oli nimellisesti 1,6 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna.

Käytettävissä olleet tiedot

Ennakkotiedot perustuvat 22.2.2017 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2015 vastaavat 31.1.2017 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua.

Vuoden 2016 ennakkotiedot, jotka sisältävät tarkempia tietoja julkisyhteisöistä ja muilta sektoritileiltä, julkaistaan 16.3.2017. Samassa yhteydessä tarkennetaan tämän julkaisun tietoja. Tarkentuneet tiedot viedään myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukoihin, mutta varsinaista neljännesvuositilinpidon julkistusta ei tehdä.

Vuoden 2016 kansantalouden tilinpito yksityiskohtaisemmalla tietosisällöllä julkaistaan 13.7.2017.

Vuoden 2017 ensimmäistä neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 1.6.2017, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä tammi-maaliskuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan yhteydessä 16.5.2017.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla Laatuseloste .

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2016, 4. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Veli-Pekka Karvinen 029 551 2667, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 1.3.2017