Etusivu > Tilastot > Neljännesvuositilinpito > 2017 > 1. vuosineljännes > Suomen kansantalouden tuotanto kasvoi tammi-maaliskuussa laajalla rintamalla

Suomen kansantalouden tuotanto kasvoi tammi-maaliskuussa laajalla rintamalla

Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 2,7 prosenttia vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin laskettuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 4,3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU28-alueella kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Tuotanto

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 1,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2017 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2017 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 5,3 prosenttia vuodentakaisesta. Maatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni 4,2 prosenttia vuodentakaisesta, mutta metsätalous kasvoi 8,6 prosenttia 2016 ensimmäisen neljänneksen tasolta.

Teollisuustoimialoilla tapahtui tammi-maaliskuussa selvä käänne parempaan: Koko teollisuuden arvonlisäys kasvoi edellisestä neljänneksestä 5,3 prosenttia. Tehdasteollisuuden tuotanto kasvoi 6,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja oli 10,2 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Erityisen paljon kasvoi metalliteollisuuden (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) tuotannon volyymi, joka oli 2017 ensimmäisellä neljänneksellä 14,0 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Myös muilla tehdasteollisuuden toimialoilla oli selvää kasvua, sillä metsäteollisuuden arvioidaan kasvaneen 7,9 prosenttia, kemianteollisuuden 6,9 prosenttia ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden 5,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakentamisen toimiala kasvoi tammi-maaliskuussa 2,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 7,5 prosenttia vuodentakaisesta.

Palvelutoimialojen volyymi kasvoi 0,9 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 3,1 prosenttia vuodentakaisesta. Vuodentakaiseen verrattuna yksityisten palveluiden arvonlisäys kasvoi 4,1 prosenttia, mutta julkisten palveluiden arvonlisäys pieneni 0,8 prosenttia.

Kaupan volyymi oli 1,3 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 3,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Autokaupan kasvu jatkui tammi-maaliskuussa voimakkaana, sillä arvonlisäyksen muutos vuodentakaisesta oli 7,4 prosenttia. Tukkukauppa kasvoi 4,3 prosenttia ja vähittäiskauppa 2,9 prosenttia vuodentakaisesta.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä kasvoi tammi-maaliskuussa 2,3 prosenttia edelliseen ja 4,7 prosenttia vuoden 2016 ensimmäisen neljännekseen verrattuna. Kaikki kysyntäerät eli niin vienti, kulutus kuin investoinnitkin olivat selvästi korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2017 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2017 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Viennin volyymi kasvoi edelliseen vuosineljännekseen verrattuna 5,0 prosenttia. Vuodentakaiseen verrattuna viennin volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa 8,8 prosenttia. Tavaroiden vienti kasvoi 12,7 prosenttia ja palveluiden vienti 0,5 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Tuonnin volyymi supistui 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi 3,6 prosenttia vuodentakaisesta. Tavaroiden tuonti kasvoi 2,9 prosenttia ja palveluiden tuonti 5,0 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 1,5 prosenttia edellisestä ja 3,3 prosenttia vuodentakaisesta neljänneksestä. Julkiset kulutusmenot pysyivät kutakuinkin vuodentakaisella tasollaan.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit kasvoivat 3,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 9,1 prosenttia vuodentakaisesta. Yksityiset investoinnit kasvoivat 11,4 prosenttia mutta julkiset investoinnit vähenivät 1,5 prosenttia vuodentakaisesta.

Asuinrakennusinvestoinnit kasvoivat 7,8 prosenttia ja muut talorakennusinvestoinnit 11,1 prosenttia vuodentakaisesta. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat 1,4 prosenttia vuodentakaisesta. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi 16,2 prosenttia 2016 ensimmäisen neljänneksen tasolta.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,4 prosenttia vuodentakaiselta tasoltaan. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 1,1 prosenttia edelliseen neljännekseen ja 0,8 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Työttömyysaste oli tammi-maaliskuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 9,3 prosenttia. Viime vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 9,6 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi tammi-maaliskuussa 0,9 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 2,1 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut vähenivät 5,9 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi jopa 20,1 prosenttia vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 3,1 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.

Käytettävissä olleet tiedot

Vuosineljänneksen ennakkotiedot perustuvat 24.5.2017 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2015 vastaavat 31.1.2017 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua.

Kansantalouden tilinpito vuosilta 2015 ja 2016 julkaistaan 13.7.2017. Tällöin myös neljännesvuositilinpidon aikasarjat 1990N1–2017N1 täsmäytetään kansantalouden tilinpidon uusiin aikasarjoihin. Täsmäytetyt tiedot ovat saatavilla neljännesvuositilinpidon tietokantataulukoista julkaisuajankohdasta lähtien.

Vuoden 2017 toista neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 1.9.2017, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä huhti-kesäkuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan kesäkuun tietojen yhteydessä 15.8.2017.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla Laatuseloste.

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2017, 1. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Veli-Pekka Karvinen 029 551 2667, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 1.6.2017