Etusivu > Tilastot > Neljännesvuositilinpito > 2017 > 2. vuosineljännes > Suomen kansantalouden tuotanto jatkoi kasvuaan huhti-kesäkuussa

Suomen kansantalouden tuotanto jatkoi kasvuaan huhti-kesäkuussa

Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 3,0 prosenttia vuoden 2016 toisen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin laskettuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 3,5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU28-alueella kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä, vuodentakaiseen verrattuna kasvua kertyi 2,3 prosenttia.

Tuotanto

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3,9 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2017 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2017 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni toisella neljänneksellä 2,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi 1,2 prosenttia vuodentakaisesta. Maatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi 1,4 prosenttia ja metsätalouden volyymi 0,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Teollisuustoimialojen yhteenlaskettu arvonlisäys kasvoi toisella vuosineljänneksellä 4,0 prosenttia vuodentakaisesta mutta väheni 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tehdasteollisuuden tuotanto supistui 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta oli 4,9 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Erityisen paljon kasvoi metalliteollisuuden (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) tuotannon volyymi, joka oli huhti-kesäkuussa 8,1 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin, sekä kemianteollisuuden toimialat, joiden tuotannon volyymi oli 8,7 prosenttia vuodentakaista korkeammalla tasolla.

Rakentamisen toimiala kasvoi huhti-kesäkuussa 1,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 9,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Palvelutoimialojen volyymi kasvoi 0,4 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 3,1 prosenttia vuodentakaisesta. Vuodentakaiseen verrattuna yksityisten palveluiden arvonlisäys kasvoi 3,5 prosenttia ja julkisten palveluiden arvonlisäys 2,0 prosenttia.

Kaupan volyymi pieneni 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi 2,0 prosenttia vuodentakaisesta. Autokaupan kasvu tasaantui kaksi vuotta jatkuneen erityisen voimakkaan kasvuvaiheen jälkeen, mutta arvonlisäyksen muutos vuodentakaisesta oli edelleen selvästi positiivinen 2,3 prosenttia. Tukkukauppa väheni 1,4 prosenttia mutta vähittäiskauppa kasvoi 2,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä kasvoi huhti-kesäkuussa 1,2 prosenttia edelliseen ja 4,8 prosenttia vuoden 2016 toiseen neljännekseen verrattuna. Kaikki kysyntäerät eli niin vienti, kulutus kuin investoinnitkin olivat selvästi korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2017 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2017 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Viennin volyymi pysyi suurin piirtein edellisen vuosineljänneksen tasolla, sillä muutos tammi-maaliskuusta oli -0,1 prosenttia. Vuodentakaiseen verrattuna viennin volyymi kasvoi 7,9 prosenttia. Tavaroiden vienti kasvoi 7,5 prosenttia ja palveluiden vienti 9,1 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Tuonnin volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa 2,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 4,2 prosenttia vuodentakaisesta. Tavaroiden tuonti kasvoi 5,4 prosenttia ja palveluiden tuonti 1,9 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,6 prosenttia vuodentakaisesta. Julkiset kulutusmenot kasvoivat 1,5 prosenttia vuodentakaisesta.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit kasvoivat 2,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 10,8 prosenttia vuodentakaisesta. Yksityiset investoinnit kasvoivat 12,6 prosenttia mutta julkiset investoinnit vähenivät 5,7 prosenttia vuodentakaisesta.

Asuinrakennusinvestoinnit kasvoivat 7,6 prosenttia ja muut talorakennusinvestoinnit 12,9 prosenttia vuodentakaisesta. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat 5,9 prosenttia vuodentakaisesta. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi 19,7 prosenttia 2016 toisen neljänneksen tasolta.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä kasvoi huhti-kesäkuussa 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,7 prosenttia vuodentakaiselta tasoltaan. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä väheni 0,1 prosenttia sekä edelliseen neljännekseen että vuodentakaiseen verrattuna.

Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden toisella neljänneksellä 9,9 prosenttia. Viime vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 10,0 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi huhti-kesäkuussa 0,8 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 3,0 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut vähenivät 4,9 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi 12,3 prosenttia vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 6,2 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.

Käytettävissä olleet tiedot

Vuosineljänneksen ennakkotiedot perustuvat 28.8.2017 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2016 vastaavat 13.7.2017 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua.

Vuoden 2017 kolmatta neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 1.12.2017, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä heinä-syyskuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan syyskuun tietojen yhteydessä 14.11.2017.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla Laatuseloste.

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2017, 2. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Veli-Pekka Karvinen 029 551 2667, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 1.9.2017