Suomen kansantalouden tuotanto kasvoi edelleen heinä-syyskuussa
Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi kasvoi heinä-syyskuussa 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 3,0 prosenttia vuoden 2016 kolmannen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin laskettuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 4,0 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU28-alueella kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä, vuodentakaiseen verrattuna kasvua kertyi 2,5 prosenttia.
Tuotanto
Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3,4 prosenttia vuodentakaisesta.
Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2017 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)
Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2017 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi kolmannella neljänneksellä 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,6 prosenttia vuodentakaisesta. Maatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni 2,9 prosenttia mutta metsätalouden volyymi kasvoi 4,5 prosenttia vuodentakaisesta.
Teollisuustoimialojen yhteenlaskettu arvonlisäys kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 2,7 prosenttia vuodentakaisesta mutta väheni 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tehdasteollisuuden tuotanto supistui 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta oli 3,2 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Myönteistä kehitystä havaittiin etenkin metsäteollisuuden sekä metalliteollisuuden (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) toimialoilla, jotka kasvoivat heinä-syyskuussa noin kuusi prosenttia vuodentakaisesta.
Rakentamisen toimiala kasvoi heinä-syyskuussa 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 4,7 prosenttia vuodentakaisesta.
Palvelutoimialojen volyymi kasvoi 0,6 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 3,2 prosenttia vuodentakaisesta. Vuodentakaiseen verrattuna yksityisten palveluiden arvonlisäys kasvoi 3,5 prosenttia ja julkisten palveluiden arvonlisäys 2,4 prosenttia.
Kaupan volyymi kasvoi 1,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 4,1 prosenttia vuodentakaisesta. Liikenne kasvoi 4,7 prosenttia, rahoitus- ja vakuutustoiminta 8,1 prosenttia ja liike-elämää palveleva toiminta 9,9 prosenttia vuodentakaisesta, mutta informaatio- ja viestintätoimialoilla arvonlisäys väheni 0,4 prosenttia vuodentakaisesta.
Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit
Kokonaiskysyntä kasvoi heinä-syyskuussa 0,5 prosenttia edelliseen ja 3,7 prosenttia vuoden 2016 kolmanteen neljännekseen verrattuna. Kaikki kysyntäerät eli niin vienti, kulutus kuin investoinnitkin olivat selvästi korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.
Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2017 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)
Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2017 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Viennin volyymi pieneni heinä-syyskuussa 2,0 prosenttia edellisen vuosineljänneksen tasolta. Vuodentakaiseen verrattuna vienti kuitenkin kasvoi 5,8 prosenttia. Tavaroiden vienti kasvoi 5,9 prosenttia ja palveluiden vienti 5,6 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Tuonnin volyymi pieneni 2,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi 0,5 prosenttia vuodentakaisesta. Tavaroiden tuonti kasvoi 2,3 prosenttia mutta palveluiden tuonti väheni 3,0 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi heinä-syyskuussa 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,1 prosenttia vuodentakaisesta. Julkiset kulutusmenot kasvoivat 1,8 prosenttia vuodentakaisesta.
Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit kasvoivat 2,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 9,3 prosenttia vuodentakaisesta. Yksityiset investoinnit kasvoivat 11,4 prosenttia mutta julkiset investoinnit vähenivät 0,4 prosenttia vuodentakaisesta.
Asuinrakennusinvestoinnit kasvoivat 3,7 prosenttia ja muut talorakennusinvestoinnit 4,9 prosenttia vuodentakaisesta. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat 2,3 prosenttia vuodentakaisesta. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi jopa 35,2 prosenttia 2016 kolmannen neljänneksen tasolta.
Työllisyys, palkat ja kansantulo
Työllisten määrä kasvoi heinä-syyskuussa 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,5 prosenttia vuodentakaiselta tasoltaan. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 0,5 prosenttia edelliseen neljännekseen mutta väheni 0,2 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden kolmannella neljänneksellä 7,7 prosenttia. Viime vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 7,6 prosenttia.
Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi heinä-syyskuussa 0,2 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 1,6 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut vähenivät 6,3 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi 17,6 prosenttia vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 3,7 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.
Käytettävissä olleet tiedot
Vuosineljänneksen ennakkotiedot perustuvat 27.11.2017 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2016 vastaavat 13.7.2017 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua.
Vuoden 2017 viimeistä neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 28.2.2018, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä loka-joulukuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan joulukuun tietojen yhteydessä 14.2.2018.
Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.
Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla Laatuseloste.
Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.Lähde: Kansantalouden tilinpito 2017, 3. neljännes. Tilastokeskus
Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Veli-Pekka Karvinen 029 551 2667, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Päivitetty 1.12.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 3. vuosineljännes 2017,
Suomen kansantalouden tuotanto kasvoi edelleen heinä-syyskuussa
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ntp/2017/03/ntp_2017_03_2017-12-01_kat_001_fi.html