Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Neljännesvuositilinpito 2021, 1. vuosineljännes

Suomen taantuma syveni huhti-kesäkuussa, vienti ja kulutus supistuivat reilusti

Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi pieneni huhti-kesäkuussa 4,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote pieneni 6,4 prosenttia vuoden 2019 toisen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin tarkasteltuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 4,9 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan EU-alueen bruttokansantuote supistui vuoden toisella neljänneksellä peräti 11,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 14,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Tuotanto

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi pieneni 3,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 5,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2020 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2020 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2020 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2020 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Alkutuotannon eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäys kasvoi huhti-kesäkuussa. Maatalous kasvoi peräti 22 prosenttia vuodentakaisesta. Metsätalous kasvoi vaisuun ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna mutta jäi vuodentakaista alemmalle tasolle.

Teollisuustoimialojen (ml. kaivostoiminta sekä energia-, vesi- ja jätehuolto) tuotanto väheni toisella vuosineljänneksellä. Metsäteollisuus kasvoi reippaasti edellisestä, osaltaan työtaistelun vuoksi heikoksi jääneestä neljänneksestä. Metalli- ja kemianteollisuuden toimialat supistuivat. Rakentaminen ja etenkin maa- ja vesirakentaminen kasvoivat vuodentakaisesta.

Palvelutoimialojen volyymi supistui kuusi prosenttia 2019 toisen neljänneksen tasolta, ja koronakriisi vaikuttaa erityisen voimakkaasti juuri palvelutoimialoilla: Liikenne supistui 24 prosenttia vuodentakaisesta, majoitus- ja ravitsemistoiminnan arvonlisäys jäi noin puoleen verrattuna viime vuoden huhti-kesäkuuhun ja liike-elämää palvelevan toiminnan volyymi supistui seitsemän prosenttia vuodentakaisesta. Autokauppa väheni 15 prosenttia, mutta vähittäiskaupan volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa neljä prosenttia vuodentakaisesta. Terveyspalveluiden volyymin mittaamiseen liittyy erityistä epävarmuutta, sillä toimialalla normaalisti suoritettavia toimenpiteitä lykättiin ja näiden sijaan työpanosta sekä muita resursseja varattiin koronapandemian hoitoon.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä supistui huhti-kesäkuussa 7,5 prosenttia vuodentakaisesta. Ulkomaankauppa ja yksityinen kulutus vähenivät voimakkaasti, eivätkä investoinnit tai julkiset kulutusmenotkaan kasvaneet.

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2020 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2020 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2020 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2020 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Viennin volyymi supistui huhti-kesäkuussa yhdeksän ja tuonti kymmenen prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2019 toiseen neljännekseen verrattuna tavaroiden vienti väheni neljä prosenttia ja palveluiden vienti 28 prosenttia. Tavaroiden tuonti väheni kymmenen prosenttia ja palveluiden tuonti 18 prosenttia. Alenevien hintojen myötä tavaroiden ulkomaankaupan käypähintaiset arvot supistuivat vielä enemmän: tavaroiden vienti väheni euromääräisesti 11 prosenttia ja tavaroiden tuonti 19 prosenttia vuodentakaisesta.

Yksityinen kulutus väheni toisella vuosineljänneksellä seitsemän prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Kotitalouksien kulutusmenot puolikestäviin kulutustavaroihin (esim. jalkineet, vaatteet) vähenivät 18 prosenttia ja palveluihin 15 prosenttia huhti-kesäkuun 2019 tasolta. Julkiset kulutusmenot vähenivät yhden prosentin sekä edellisestä neljänneksestä että vuodentakaisesta.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit vähenivät puoli prosenttia edellisestä neljänneksestä ja yhden prosentin vuodentakaisesta. Julkiset investoinnit kasvoivat seitsemän mutta yksityiset investoinnit vähenivät kolme prosenttia vuoden 2019 toiseen neljännekseen verrattuna. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit supistuivat 14 prosenttia vuodentakaisesta. Asuinrakennusinvestoinnit, muut talorakennusinvestoinnit sekä maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä väheni huhti-kesäkuussa 3,2 prosenttia ja tehtyjen työtuntien määrä 6,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Työttömyysaste oli huhti-kesäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 8,9 prosenttia, kun se viime vuoden vastaavana aikana oli 7,7 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma pieneni huhti-kesäkuussa 3,6 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 4,8 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut vähenivät 5,5 prosenttia vuodentakaisesta.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi toisella vuosineljänneksellä 3,4 prosenttia vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 1,3 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Käytettävissä olleet tiedot

Vuosineljänneksen ennakkotiedot perustuvat 21.8.2020 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2019 vastaavat 18.6.2020 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua. Vuositietoja 2019 tarkennetaan 18.9.2020, jolloin myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukot päivitetään.

Vuoden 2020 kolmatta neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 27.11.2020. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä heinä-syyskuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan syyskuun tietojen yhteydessä 13.11.2020.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: Laatuseloste .

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2020, 2. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Antti Kosunen 029 551 3613, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jan Nokkala


Päivitetty 28.8.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 2. vuosineljännes 2020, Suomen taantuma syveni huhti-kesäkuussa, vienti ja kulutus supistuivat reilusti . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.7.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ntp/2020/02/ntp_2020_02_2020-08-28_kat_001_fi.html