Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Neljännesvuositilinpito 2021, 2. vuosineljännes

Bruttokansantuote supistui 2,9 prosenttia vuonna 2020

Bruttokansantuotteen volyymi supistui viime vuonna 2,9 prosenttia. Käyvin hinnoin laskettuna bruttokansantuote oli 1,3 prosenttia pienempi kuin vuonna 2019.

Loka-joulukuussa bruttokansantuote kasvoi 0,4 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä mutta jäi 1,4 prosenttia vuodentakaista alemmalle tasolle.

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan EU-alueen bruttokansantuote supistui viimeisellä vuosineljänneksellä 0,4 prosenttia heinä-syyskuun tasolta ja koko vuonna 2020 6,4 prosenttia.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Suomen kansantalous jatkoi vuonna 2020 laskusuhdanteessa, joka alkoi jo vuoden 2019 puolivälissä. Vuoden alussa talous oli jo taantumassa, ja näkymät synkentyivät entisestään koronapandemian levitessä maailmanlaajuisesti. Pandemian leviämisen ehkäisemiseksi määrätyt rajoitustoimet ja suositukset sekä epävarmuus tulevasta iskivät toisella vuosineljänneksellä erityisesti palvelutoimialoihin sekä ulkomaankauppaan. Kolmannella neljänneksellä havaittiin toipumista pahimmasta aallonpohjasta, mutta bruttokansantuote jäi viimeiselläkin vuosineljänneksellä vuosia 2018 ja 2019 alemmalle tasolle.

Tämän julkaisun tiedot bruttokansantuotteesta perustuvat eri toimialoilta kertyneeseen arvonlisäykseen, joka jää jäljelle vähentämällä tuotetuista tavaroista ja palveluista niiden tuottamiseen käytetyt panokset. Neljännesvuositilinpidon tiedot perustuvat pitkälti tietoihin yritysten liikevaihdosta. Sen sijaan yritysten kuluista ei ole juurikaan tietoa käytettävissä. Koska yritysten kulujen ja liikevaihdon suhde saattaa koronavuonna 2020 poiketa huomattavastikin normaalista, arvio bruttokansantuotteen kehityksestä on tavallista epävarmemmalla pohjalla. Toinen epävarmuutta lisäävä rakennemuutos on aiheutunut koulutuspalveluiden ja terveydenhuollon varautumisesta pandemian leviämisen ehkäisyyn ja hoitoon. Terveyspalveluiden arvioinnissa on hyödynnetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietoja, joiden avulla on selvitetty suoritettujen toimenpiteiden määrää, kun resursseja on siirretty suunnitelluista toimenpiteistä tehohoitovalmiuden turvaamiseen.

Tuotanto

Toimialojen arvonlisäyksen yhteenlaskettu volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2020 arvonlisäystä kertyi 2,9 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Teollisuuden toimialoista vain sähkö- ja elektroniikkateollisuus kasvoi vuonna 2020. Myös palvelutoimialat kehittyivät heikosti, ja liikenteelle sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnalle koronavuosi oli suorastaan katastrofaalinen.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2020 edellisvuodesta (prosenttia)

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2020 edellisvuodesta (prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2020 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2020 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 4.Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2020 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 4.Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2020 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni loka-joulukuussa neljä prosenttia vuodentakaisesta. Koko vuonna 2020 alkutuotanto väheni kolme prosenttia.

Teollisuuden (toimialat B–E) arvonlisäys pieneni kaksi prosenttia vuonna 2020 ja viimeisellä vuosineljänneksellä prosentin vuodentakaiseen verrattuna. Metalliteollisuuden volyymi pieneni vuonna 2020 kolme prosenttia, kemianteollisuus yhden prosentin ja metsäteollisuus peräti kymmenen prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus kasvoi seitsemän prosenttia.

Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi pieneni loka-joulukuussa yhden prosentin vuodentakaisesta kuten myös koko vuonna 2020. Talonrakentamisen suunta on ollut alaspäin jo vuodesta 2018 alkaen, mutta maa- ja vesirakentaminen kasvoi vuonna 2020.

Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi pieneni loka-joulukuussa kaksi prosenttia vuodentakaisesta neljänneksestä. Koko vuonna 2020 palvelutoimialojen arvonlisäys pieneni kolme prosenttia. Pahimmin koronapandemia kuritti liikenteen toimialaa, jonka vuoden 2020 arvonlisäys pieneni noin kuudenneksella edellisvuodesta, sekä majoitus- ja ravitsemistoimintaa, jonka arvonlisäyksestä hävisi lähes kolmannes.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Vuonna 2020 kansantalouden kokonaiskysyntä supistui neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Muut kysyntäerät pienenivät selvästi, mutta julkiset kulutusmenot kasvoivat niukasti.

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2020 edellisvuodesta (prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2020 edellisvuodesta (prosenttia)

Kuvio 6. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2020 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 6. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2020 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 7. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2020 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 7. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2020 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Viennin volyymi kasvoi loka-joulukuussa yhdeksän prosenttia edellisestä neljänneksestä. Laivatoimitus kasvatti tavaroiden vientiä, joka kasvoi seitsemän prosenttia. Sekä palveluiden vienti että palveluiden tuonti ovat jääneet toisesta vuosineljänneksestä lähtien vuodentakaista alemmalle tasolle. Myös tavaroiden tuonti väheni etenkin toisella neljänneksellä. Koko vuonna 2020 viennin volyymi väheni kuusi ja tuonnin volyymi seitsemän prosenttia. Vastaavat käypähintaiset muutokset olivat alenevien tavaroiden ulkomaankaupan hintojen myötä -11 ja -12 prosenttia.

Yksityinen kulutus jäi vuoden 2020 jokaisella neljänneksellä vuodentakaista alemmalle tasolle. Koko vuoden yksityiset kulutusmenot vähenivät viisi prosenttia. Erityisen heikkoa oli puolikestävien tavaroiden sekä palveluiden kulutus, kun ihmiset jättivät asusteiden ostot ja palveluiden käytön selvästi edellisvuotta vähemmälle. Sen sijaan lyhytikäisten tavaroiden kulutus kasvoi läpi vuoden, kun ravintoloiden sijaan kansa ruokaili kotona.

Julkiset kulutusmenot kasvoivat loka-joulukuussa. Koko vuonna 2020 julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,3 prosenttia.

Kiinteän pääoman bruttomuodostuksen eli investointien volyymi supistui loka-joulukuussa aiempien vuosineljännesten tapaan. Koko vuoden investoinnit vähenivät kolme prosenttia. Investointieristä vain maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat. Vuonna 2020 yksityiset investoinnit vähenivät viisi prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat kahdeksan prosenttia edellisvuodesta.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisiä oli loka-joulukuussa 0,6 prosenttia enemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä väheni 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuonna 2020 työllisten määrä väheni 1,5 prosenttia ja tehdyt työtunnit 2,0 prosenttia edellisestä vuodesta. Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan loka-joulukuussa 7,4 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 6,0 prosenttia. Koko vuonna 2020 työttömyysaste oli 7,8 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 6,7 prosenttia.

Työn tuottavuus eli bruttoarvonlisäyksen volyymi työtuntia kohti pieneni viime vuonna 0,9 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi loka-joulukuussa 0,4 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta. Koko vuoden palkkasumma pieneni 0,4 prosenttia. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut vähenivät 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja koko vuonna 1,2 prosenttia.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, pieneni 0,4 prosenttia vuonna 2020. Bruttokansantulo oli nimellisesti 0,7 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna.

Käytettävissä olleet tiedot

Ennakkotiedot perustuvat 19.2.2021 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2019 vastaavat 26.2.2021 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja. Tilastokeskus ja Eurostat arvioivat työeläkelaitosten ulkomailta saatavan ensitulon käsittelyä. Mahdollinen korjaus pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti ja se vaikuttaisi vuosien 2017–2020 tietoihin.

Vuoden 2020 ennakkotiedot, jotka sisältävät tarkempia tietoja julkisyhteisöistä ja muilta sektoritileiltä, julkaistaan 15.3.2021. Tarkentuneet tiedot viedään myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukoihin, mutta varsinaista neljännesvuositilinpidon tilastojulkistusta ei tehdä.

Vuoden 2020 kansantalouden tilinpito yksityiskohtaisemmalla tietosisällöllä julkaistaan 23.6.2021.

Vuoden 2021 ensimmäistä neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 28.5.2021, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä tammi-maaliskuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan yhteydessä 18.5.2021.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: Laatuseloste .

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2020, 4. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Antti Kosunen 029 551 3613, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja


Päivitetty 26.02.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 4. vuosineljännes 2020, Bruttokansantuote supistui 2,9 prosenttia vuonna 2020 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.9.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ntp/2020/04/ntp_2020_04_2021-02-26_kat_001_fi.html