Etusivu > Tilastot > Neljännesvuositilinpito > 2021 > 3. vuosineljännes > Bruttokansantuote kasvoi heinä-syyskuussa, vienti ja kulutus kasvoivat

Bruttokansantuote kasvoi heinä-syyskuussa, vienti ja kulutus kasvoivat

Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi kasvoi heinä-syyskuussa 0,8 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 4,2 prosenttia vuoden 2020 kolmannen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin tarkasteltuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 7,7 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan EU-alueen bruttokansantuote kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 2,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Kansantalous jatkoi kasvuaan vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä. Suomen bruttokansantuote saavutti koronakriisiä edeltävän tason jo vuoden toisella neljänneksellä, jolloin talous kasvoi vielä yli kaksi prosenttia. Heinä-syyskuussa bruttokansantuotteen kasvu jäi alle yhteen prosenttiin.

Tuotanto

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 4,4 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2021 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2021 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Alkutuotannon eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi heinä-syyskuussa sekä edelliseen neljännekseen että vuodentakaiseen verrattuna. Maa- ja riistatalous supistui, mutta metsätalouden vahva kasvu siivitti koko alkutuotannon viiden prosentin kasvuun edellisestä neljänneksestä.

Teollisuustoimialojen (ml. kaivostoiminta sekä energia-, vesi- ja jätehuolto) arvonlisäyksen volyymi kasvoi heinä-syyskuussa. Vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä useiden teollisuustuotteiden hinnat nousivat reilusti, mikä näkyy siten, että käypähintainen arvonlisäys kasvoi merkittävästi volyymin muutosta enemmän. Metsä- ja metalliteollisuuden toimialat kasvoivat. Kemianteollisuuden toimialat kääntyivät kasvuun edellisestä neljänneksestä mutta jäivät vuodentakaista tasoaan pienemmäksi. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden toimialat supistuivat sekä edelliseen että vuodentakaiseen neljännekseen nähden. Rakentaminen jatkoi kasvuaan heinä-syyskuussa.

Palvelutoimialat kasvoivat 2021 kolmannella neljänneksellä. Kaupan toimialat kääntyivät laskuun edelliseen neljännekseen nähden. Informaation ja viestinnän toimialat ovat pärjänneet koronakriisissä suhteellisen hyvin ja jatkoivat kasvuaan vuoden kolmannella neljänneksellä. Koronakriisistä merkittävästi kärsineet liikenteen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialat kasvoivat edelliseen neljännekseen nähden, mutta niiden tilanne on edelleen heikko koronapandemiaa edeltävään aikaan verrattuna.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä kasvoi heinä-syyskuussa 2,0 % edellisestä neljänneksestä. Vienti ja kulutus kasvoivat, mutta investoinnit laskivat.

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2021 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2021 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Viennin volyymi kasvoi heinä-syyskuussa neljä prosenttia edellisestä neljänneksestä. Sekä tavaroiden että palveluiden viennin volyymi oli kasvussa. Vuodentakaiseen nähden vienti kasvoi peräti yhdeksän prosenttia. Tuonti kasvoi kolme prosenttia edellisestä neljänneksestä ja kuusi prosenttia vuodentakaisesta. Tavaroiden ulkomaankaupan hinnat nousivat reippaasti kolmannella vuosineljänneksellä, sillä vuodentakaiseen verrattuna sekä tavaroiden viennin että tuonnin arvo kasvoi huomattavasti enemmän käyvin hinnoin tarkasteltuina kuin volyyminä. Tavaroiden vienti kasvoi 28 prosenttia käyvin hinnoin vuodentakaisesta, mutta volyyminmuutos jäi kahdeksaan prosenttiin. Myös palveluiden vienti- ja tuontihinnat olivat kasvussa.

Yksityinen kulutus kasvoi heinä-syyskuussa. Kasvu ei ollut kuitenkaan enää niin vahvaa kuin vuoden toisella neljänneksellä. Kotitalouksien kulutusmenot palveluihin ja puolikestäviin tavaroihin kasvoivat selvästi. Sen sijaan kulutusmenot kestäviin tavaroihin supistuivat. Lyhytikäisten tavaroiden kulutus kasvoi vuodentakaiseen verrattuna mutta pieneni edellisestä neljänneksestä. Julkiset kulutusmenot kasvoivat.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit laskivat edellisestä neljänneksestä. Julkiset investoinnit vähenivät sekä edelliseen että vuodentakaiseen neljännekseen nähden. Yksityiset investoinnit kasvoivat vielä vuodentakaisesta mutta kääntyivät laskuun edellisestä neljänneksestä. Asuinrakennusinvestoinnit kasvoivat edelleen vuoden kolmannella neljänneksellä. Investoinnit muihin talorakennuksiin sekä maa- ja vesirakennuksiin laskivat. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit laskivat. Tähän vaikutti merkittävästi kuljetusvälineinvestointeihin liittyvä negatiiviseksi investoinniksi kirjattava myynti ulkomaille. Heinä-syyskuussa tutkimus- ja kehittämis- sekä ohjelmistoinvestoinnit kasvoivat hieman. Tarkentuneiden tietojen mukaan investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen sekä ohjelmistoihin ovat kehittyneet vuoden 2021 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä aiemmin arvioitua suotuisammin.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä kasvoi heinä-syyskuussa 2,1 prosenttia ja tehtyjen työtuntien määrä 1,2 prosenttia vuodentakaisesta. Edelliseen neljännekseen verrattuna työtuntien määrä kasvoi 0,5 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi heinä-syyskuussa 1,9 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 6,2 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 22 prosenttia vuodentakaisesta ja 5,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Suuri muutos vuodentakaisesta johtuu vuonna 2020 niihin tehdystä väliaikaisesta helpotuksesta.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 9,5 prosenttia vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 8,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Käytettävissä olleet tiedot

Vuosineljänneksen ennakkotiedot perustuvat 25.11.2021 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2020 vastaavat 17.9.2021 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua. Vuositietoja 2019–2020 tarkennetaan 17.12.2021, jolloin myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukot päivitetään.

Vuoden 2021 neljättä neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 28.2.2022. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä loka-joulukuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan joulukuun tietojen yhteydessä 15.2.2022.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: Laatuseloste .

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2021, 3. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Eljas Tuomaala 029 551 2723, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

---

Päivitetty 30.11.2021