Etusivu > Tilastot > Perheet > 2012 > Vuosikatsaus > 2. Kokonaan vieraskieliset perheet yhä harvinaisia

2. Kokonaan vieraskieliset perheet yhä harvinaisia

Kaikista perheistä 87 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä. Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia (3,8). Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä. Suomen- ja ruotsinkielisten yhdistelmiä muihin kieliin on kolmessa prosentissa perheitä. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat vieraskielisiä, on kaikkiaan 46 500 eli kolme prosenttia kaikista perheistä.

Ruotsinkielisillä miehillä on selvästi enemmän suomenkielisiä vaimoja kuin ruotsinkielisillä naisilla suomenkielisiä miehiä. Kahden ruotsinkielisen pariskuntia on vain 4 500 enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisen pariskuntia.

Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista miehistä 26 000 on avio- tai avoliitossa vieraskielisen kanssa, naisista 20 900. Liitot vieraskielisten kanssa ovat lisääntyneet 2 500:lla.

Taulukko 4. Suomen-, ruotsin- tai muunkieliset perheet 1990–2012

Mies/vaimo suomen tai muunkielinen	Vuosi
	1990	1995	2000	2005	2010	2011	2012
Suomenkielinen mies ja suomenkielinen vaimo	1 088 742	1 081 473	1 089 232	1 105 316	1 114 828	1 115 178	1 114 397
Suomenkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo	16 544	16 876	17 394	17 904	18 337	18 389	18 463
Suomenkielinen vaimo ja ruotsinkielinen mies	22 734	22 822	23 445	24 218	24 552	24 658	24 696
Suomenkielinen mies ja muunkielinen vaimo	4 020	7 636	11 094	16 062	21 772	23 102	24 419
Suomenkielinen vaimo ja muunkielinen mies	5 951	8 679	10 236	13 181	17 441	18 450	19 423
Suomenkielinen äiti/isä	162 209	174 554	174 861	166 741	161 302	160 179	159 373
Ruotsinkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo	53 348	50 845	49 198	48 190	47 881	47 784	47 633
Ruotsinkielinen mies ja muunkielinen vaimo	300	483	655	982	1 434	1 521	1 623
Ruotsinkielinen vaimo ja muunkielinen mies	410	597	678	943	1 261	1 319	1 396
Ruotsinkielinen äiti/isä	8 489	8 871	8 609	8 147	7 953	7 877	7 775
Muunkielinen mies ja muunkielinen vaimo	1 832	7 425	11 668	16 944	27 638	30 439	33 826
Muunkielinen äiti/isä	762	2 709	4 893	7 374	10 674	11 674	12 709

2.1 Venäjänkieliset vieraskielisistä perheistä yleisimpiä

Suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa ovat venäjänkieliset. Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli yhteensä 12 800 sellaista venäjänkielistä perhettä, joissa perheen ainoa vanhempi tai molemmat vanhemmat olivat venäjänkielisiä. Hieman vähemmän (11 600) on perheitä, joissa jompikumpi puolisoista on venäjänkielinen. Venäjänkielisten perheiden määrä on noin 1 400 perhettä suurempi kuin vuosi sitten.

Venäjänkielisiä yhden vanhemman perheitä on yhteensä 3 800, mikä on 16 prosenttia venäjänkielisistä perheistä. Määrä on kasvanut yli sadalla edellisestä vuodesta. Venäjänkielisillä yhden vanhemman perheet ovat hieman yleisempiä kuin yhden vanhemman perheet koko maan tasolla (12 %). Venäjänkielisistä yhden vanhemman perheistä 96 prosenttia on äidin ja lasten muodostamia perheitä, kun kaikista perheistä näitä on 83 prosenttia.

Venäjänkielisten perheistä yleisin kieliyhdistelmä on venäjänkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo. Vuoden 2012 aikana tällaisten parien määrä on noussut noin 700:lla. Vuonna 1990 venäjänkielisiä pariskuntia oli vain 300, nyt jo 9 000.

Toiseksi yleisin venäjänkielisten perheiden kieliyhdistelmä on suomenkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo, 8 000.

On edelleen melko harvinaista, että suomenkielisellä naisella on venäjänkielinen puoliso. Määrä, 1 400, on kuitenkin yli nelinkertaistunut vuodesta 1990.

2.2 Yli puolet Somalian kansalaisten perheistä äidin ja lasten muodostamia

Vain viisi prosenttia Suomen perheistä on sellaisia, joissa vähintään toinen puolisoista tai perheen ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen, 73 100 perhettä. Vuonna 1990 Suomessa oli vain 12 500 tällaista perhettä, vuonna 2000 jo 36 000. Viimeisen vuoden aikana näiden perheiden määrä on lisääntynyt 4 300 perheellä. Määrällisesti eniten kasvoi niiden perheiden määrä, jossa sekä mies että vaimo ovat ulkomaan kansalaisia.

Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli 1990-luvun alkupuolella Suomen kansalainen vaimona ja ulkomaan kansalainen miehenä. 2000-luvun alussa oli eniten sellaisia ulkomaalaisten perheitä, joissa vaimo oli ulkomaan kansalainen ja mies Suomen kansalainen. Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä on edelleen suomalainen mies ja ulkomaalainen vaimo. Kahden ulkomaalaisen puolison perheiden määrä, 21 500, ohitti vuonna 2012 niiden perheiden määrän, joissa mies on ulkomaalainen ja vaimo suomalainen, 21 300. (kuvio 3). Tässä ei tehdä eroa avio- ja avoliittojen välille.

Perheistä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen, suurin ulkomaalaisten ryhmä on Venäjän kansalaisten perheet, joita on 11 800. Lähes yhtä paljon on Viron kansalaisten perheitä, 11 700.

Kokonaan ulkomaalaisia perheitä eli sellaisia, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat ulkomaiden kansalaisia, on 29 700. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi on Venäjän kansalainen, oli vuoden 2012 lopussa 5 600. Kokonaan virolaisia perheitä oli 6 900, joista kolmasosa on äitien ja lasten perheitä. Virolaisperheiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta yli 1 200 perheellä.

Kahden Somalian kansalaisen tai yhden vanhemman somalialaisia perheitä oli noin 1 000. Näiden perheiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta noin 40 perheellä. Somalian kansalaisten perheistä yli puolet on äidin ja lasten perheitä. Monet aikoinaan Somaliasta muuttaneet ovat olleet Suomessa jo niin kauan, että he ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Henkilöiden äidinkielestä päätellen kahden puolison tai yhden vanhemman alkujaan somalialaisia perheitä olisi noin 2 200.

Kuvio 3. Ulkomaiden kansalaisten perheet 1990, 2002 ja 2012

2.3 Naisten ja miesten ulkomailla syntyneet puolisot eri maista

Parhaan käsityksen suomalaisten ulkomaalaisista puolisoista saa tarkastelemalla puolisoiden syntymämaita. On tosin muistettava, että alkuperäisiäkin Suomen kansalaisia on syntynyt jonkin verran ulkomailla. Suomessa syntyneillä miehillä on 35 600 ulkomailla syntynyttä puolisoa. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 1 400 hengellä.

Suomessa syntyneillä naisilla on 30 700 ulkomailla syntynyttä puolisoa, määrä on kasvanut 1 100 hengellä. Nykyään miehillä on useammin ulkomaalaistaustainen puoliso kuin naisilla.

Suomalaisten miesten ja naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat lähtöisin eri maista. Miesten puolisot ovat lähinnä naapurimaissa syntyneitä, niin lännessä, idässä kuin etelässäkin. Entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä ei voida erotella virolaisiksi tai venäläisiksi (tai muissa entisissä neuvostotasavalloissa syntyneiksi), koska virolaisillakin on syntymämaana usein Neuvostoliitto ja suuri osa sieltä tulleista puolisoista on muuttanut Suomeen jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. Suomalaismiehillä on entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä tai Virossa syntyneitä puolisoja 11 500, Ruotsissa syntyneitä puolisoja on 8 400. Thaimaassa syntyneitä puolisoita on 3 900, määrä on lisääntynyt 300:lla viime vuodesta. Seuraavaksi yleisimmät puolisoiden syntymämaat ovat Kiina, Saksa, Filippiinit, Yhdysvallat, Puola ja Britannia.

Naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat useammista eri maista kuin miesten puolisot. Ruotsissa syntyneiden puolisoiden jälkeen, joita on 8 500, naisillakin on eniten entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä puolisoita. Entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä ja Virossa syntyneitä miehiä on 2 600, mikä on noin 150 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Seuraavaksi useimmin suomalaisnaisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat Britanniasta, Saksasta, Turkista ja Yhdysvalloista. Kaiken kaikkiaan maita, joissa on syntynyt vähintään sadan suomalaisnaisen puoliso, on 51, kun miehillä vastaava luku on 36.

Kuvio 4A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2012

Kuvio 4B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2012

Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 09 1734 2798, Timo Nikander 09 1734 3250, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 13.1.2014