5. Lapsista 80 prosenttia elää kahden vanhemman perheessä

Lapsiperheitä voidaan tarkastella myös pitämällä yksikkönä perheen sijasta lasta. Tulokset ovat tällöin hieman erilaisia. Esimerkiksi 58 prosenttia lapsiperheistä on avioparien perheitä, mutta 63 prosenttia lapsista asuu avioparien perheissä, koska niissä on keskimäärin enemmän lapsia kuin avoparien ja yhden vanhemman perheissä. Kahden vanhemman perheissä − eli kun lukuun lisätään avoparien ja rekisteröityjen parien lapset − asuu 80 prosenttia alaikäisistä lapsista. Vuoden 2018 lopussa perheissä kasvoi yhteensä 1 037 995 alaikäistä lasta. Määrä on 8 341 pienempi kuin edellisenä vuonna.

Perhetilastossa lapset kirjautuvat perheeseen sen mukaan, missä he ovat kirjoilla ja toistaiseksi kirjoilla voi olla vain yhdessä osoitteessa. Vanhempien erotessa lapsi kirjautuu siis vain toisen vanhemman perheeseen, vaikka käytännössä vanhemmilla olisikin yhteishuoltajuus. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuonna 2018 tehdyssä ad hoc -lisätutkimuksessa selvitettiin lasten vuoroasumista . Vuoroasumista koskevat tiedot julkistettiin 17.6.2019. Tulosten mukaan kahdessa kodissa asuvia lapsia oli yhteensä noin 110 000.

Taulukko 8. Alle 18-vuotiaat lapset perhetyypeittäin 1985–2018

Vuosi Yhteensä Aviopari Rekisteröity
parisuhde
Avopari Äiti Isä
1985 1 136 027 959 580 .. 61 386 102 413 12 648
1990 1 135 686 916 855 .. 91 164 113 184 14 483
1995 1 150 562 858 255 .. 125 222 148 706 18 379
2000 1 116 687 777 447 .. 156 411 162 544 20 285
2005 1 084 865 727 638 131 172 898 162 875 21 323
2010 1 064 470 704 953 397 175 563 161 427 22 130
2011 1 061 710 701 396 500 175 981 161 575 22 258
2012 1 058 664 697 517 597 176 104 162 035 22 411
2013 1 056 606 691 581 672 178 899 162 836 22 618
2014 1 055 763 685 150 797 181 515 165 203 23 098
2015 1 053 444 677 854 938 183 463 167 618 23 571
2016 1 051 285 669 773 1 014 184 914 171 323 24 261
2017 1 046 336 661 610 558 185 140 174 060 24 968
2018 1 037 995 649 782 477 185 029 176 638 26 069
%
1985 100,0 84,5 .. 5,4 9,0 1,1
1990 100,0 80,7 .. 8,0 10,0 1,3
1995 100,0 74,6 .. 10,9 12,9 1,6
2000 100,0 69,6 .. 14,0 14,6 1,8
2005 100,0 67,1 0,0 15,9 15,0 2,0
2010 100,0 66,2 0,0 16,5 15,2 2,1
2011 100,0 66,1 0,1 16,6 15,2 2,1
2012 100,0 65,9 0,1 16,6 15,3 2,1
2013 100,0 65,5 0,1 16,9 15,4 2,1
2014 100,0 64,9 0,1 17,2 15,6 2,2
2015 100,0 64,3 0,1 17,4 15,9 2,2
2016 100,0 63,7 0,1 17,6 16,3 2,3
2017 100,0 63,2 0,1 17,7 16,6 2,4
2018 100,0 62,6 0,0 17,8 17,0 2,5

5.1 Lapsista 35 prosentilla on vähintään kaksi sisarusta

Vaikka 43 prosenttia lapsiperheistä oli vuoden 2018 lopussa yksilapsisia, perheiden lapsista oli samanaikaisesti ainoita lapsia vain 23 prosenttia. Näistä lapsista useilla ainoana lapsena olo on vain tilapäistä, sillä osa tulee saamaan sisaruksen myöhemmin. Osalla lapsista vanhempi sisarus on jo täyttänyt 18 vuotta tai muuttanut pois kotoa.

Vuoden 2018 lopussa 42 prosenttia lapsista eli yhden sisaruksen kanssa ja 35 prosentilla lapsista oli ainakin kaksi sisarusta kotonaan. Osuuksissa ei ole juurikaan muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 1985 vain 27 prosentilla lapsista oli vähintään kaksi sisarusta kotona.

Taulukko 9. Lapset perheen alaikäisten lasten määrän mukaan 1985–2018

Vuosi Yhteensä Perheen alaikäisten lasten määrä
1 2 3 4 -
1985 1 136 027 306 784 518 206 221 211 89 826
1990 1 135 751 286 529 500 680 243 504 105 038
1995 1 150 562 284 915 484 092 257 283 124 272
2000 1 116 687 268 369 461 516 255 075 131 727
2005 1 084 865 255 549 451 758 245 325 132 233
2010 1 064 470 254 551 445 192 230 580 134 147
2011 1 061 710 253 995 443 286 229 101 135 328
2012 1 058 664 252 986 441 612 227 907 136 159
2013 1 056 606 250 318 441 312 227 175 137 801
2014 1 055 763 247 882 440 974 228 099 138 808
2015 1 053 444 245 871 441 220 227 532 138 821
2016 1 051 285 244 159 441 602 226 467 139 057
2017 1 046 336 241 709 440 232 225 978 138 417
2018 1 037 995 239 248 439 576 222 315 136 856
%
1985 100,0 27,0 45,6 19,5 7,9
1990 100,0 25,2 44,1 21,4 9,2
1995 100,0 24,8 42,1 22,4 10,8
2000 100,0 24,0 41,3 22,8 11,8
2005 100,0 23,6 41,6 22,6 12,2
2010 100,0 23,9 41,8 21,7 12,6
2011 100,0 23,9 41,8 21,6 12,7
2012 100,0 23,9 41,7 21,5 12,9
2013 100,0 23,7 41,8 21,5 13,0
2014 100,0 23,5 41,8 21,6 13,1
2015 100,0 23,3 41,9 21,6 13,1
2016 100,0 23,2 42,0 21,5 13,2
2017 100,0 23,1 42,1 21,6 13,2
2018 100,0 23,0 42,3 21,4 13,2

Perhetilastojen poikkileikkauksellisuus havainnollistuu kuviossa 9, jossa on kuvattu perheiden lapset iän ja perheen lapsiluvun mukaan. Tässä ainoita lapsia määriteltäessä on otettu huomioon perheen kotona asuvat alle 18-vuotiaat lapset. Alle vuoden ikäisistä ainoita lapsia on 41 prosenttia, eli he ovat perheidensä esikoisia. Alimmillaan ainoiden lasten osuus ikäluokasta on 8-vuotiailla: heistä 13 prosenttia on perheidensä ainoita lapsia.

Esikoisen ollessa noin 9-vuotias perheeseen on todennäköisesti jo syntynyt toinenkin lapsi. Toisaalta vanhempi sisarus on harvemmin täyttänyt 18 vuotta. Kun voidaan olettaa, että osalle 8-vuotiaista syntyy vielä sisarus ja osalla on jo kotoa lähtenyt sisarus, voidaan päätellä, että noin 10 prosenttia lapsista jää lopullisesti ainokaiseksi. Samaan tulokseen päädytään tarkastelemalla koko maan naisten lapsimääriä synnytettyjen lasten määrän mukaan.

Kuviosta 9 näkyy, että 9-vuotiailla perhe on suurimmillaan. Tämän ikäisistä noin 42 prosenttia asuu perheissä, joissa on vähintään kolme alaikäistä lasta.

Kuvio 9. Lapset iän ja perheen alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 2018

Kuvio 9. Lapset iän ja perheen alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 2018

5.2 Pohjois-Pohjanmaan lapsilla on eniten sisaruksia

Sisarusten määrissä on myös aluekohtaisia eroja. Alueilla, joissa perheet ovat suurempia, useiden sisarusten kanssa asuvien lasten osuus on myös luonnollisesti suurempi kuin pienten perheiden alueilla. Pohjois-Pohjanmaalla 28 prosentilla lapsista on vähintään kolme kotona asuvaa alle 18-vuotiasta sisarusta. Sen sijaan Etelä-Karjalassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa noin joka kymmenes elää vähintään kolmen sisaruksen kanssa. Ahvenanmaalla vain kahdeksan prosenttia lapsista elää näin monen sisaruksen kanssa.

Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla on myös pienimmät ilman sisaruksia elävien lasten osuudet − alle 20 prosenttia. Kymenlaaksossa, Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla useammalla kuin joka neljännellä lapsella ei ole yhtään kotona asuvaa sisarusta.

Kuvio 10. Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 2018, %

Kuvio 10. Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 2018, %

5.3 Joka kymmenes lapsi kasvaa uusperheessä

Uusperheissä kasvaa kaikkiaan 106 625 alle 18-vuotiasta lasta, 10 prosenttia kaikista lapsista. Uusperheessä kasvavien lasten määrä pieneni noin tuhannella (1 144) edellisestä vuodesta. Suhteellinen osuus pysyi kuitenkin samana. Uusperheiden lapsista puolisoiden yhteisiä on 32 170, eli lapsi on syntynyt perheeseen, jossa on ennestään vain äidin ja/tai vain isän lapsia. Uusperheistä 44 prosenttia on sellaisia, että perheeseen on syntynyt myös yhteisiä lapsia. Varsinaisia uusperheen lapsia, eli lapsia, jotka ovat saaneet uuden sosiaalisen vanhemman, on 74 455 eli seitsemän prosenttia kaikista lapsista. Näistä lapsista 63 353 on äidin perheeseen tuomia lapsia ja 11 102 isän.

5.4 Alaikäisistä lapsista yhdeksän prosenttia ulkomaalaistaustaisia

Tilastokeskus otti vuoden 2012 aikana käyttöön uuden syntyperäluokituksen. Suomalaistaustaisia ovat henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Suomalaistaustaisia ovat myös ne henkilöt, joiden vanhemmista ei ole tietoa, mutta joiden äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa. Syntyperäluokituksen avulla on helposti eriteltävissä ensimmäisen (ulkomailla syntyneet) ja toisen (Suomessa syntyneet) polven ulkomaista syntyperää olevat henkilöt. Seuraavassa on tarkastelukohteena kaikki Suomen väestöön kuuluvat lapset.

Edellä mainituilla perusteilla kaikista alaikäisistä lapsista 90 800 eli yhdeksän prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2018 lopussa. Vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten määrä on kasvanut vajaalla viidellä tuhannella (4 771). Vuonna 1990 ulkomaalaistaustaisia alaikäisiä lapsia oli 3 500.

Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia lapsia oli vuoteen 2003 saakka enemmän kuin toisen polven, mutta seuraavana vuonna toisen polven ulkomaalaistaustaisia lapsia oli hieman enemmän eli 51 prosenttia. Vuoden 2018 lopussa toisen polven ulkomaalaistaustaisia lapsia oli 61 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista. Viime vuosina suhdeluku on pysynyt samalla tasolla.


Lähde: Väestö- ja oikeustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 029 551 2798, Joonas Toivola 029 551 3355, Timo Nikander 029 551 3250, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 31.01.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. vuosikatsaus 2018, 5. Lapsista 80 prosenttia elää kahden vanhemman perheessä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.10.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/perh/2018/02/perh_2018_02_2020-01-31_kat_005_fi.html