Julkaistu: 8.4.2020
Jälleenviennin osuus oli 7 prosenttia Suomen kokonaisviennistä vuonna 2016
Tilastokeskuksen panos-tuotostilaston mukaan jälleenviennin osuus tavaroiden ja palveluiden viennin ostajanhintaisesta kokonaisarvosta oli 7 prosenttia vuonna 2016. Jälleenviennin arvo oli suurin tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden viennissä.
Tavaroiden vienti Suomesta sisältää Suomessa valmistettujen tavaroiden lisäksi Suomeen tuotuja, ulkomailla tuotettuja tavaroita. Kansantalouden tilinpidon määritelmän mukaan tuonti kirjataan, kun tavaroiden taloudellinen omistajuus vaihtuu ulkomaiselta talousyksiköltä kotimaiselle talousyksikölle. Vienti kirjataan, kun taloudellinen omistajuus vaihtuu kotimaiselta talousyksiköltä ulkomaiselle talousyksikölle.
Jälleenvienniksi on määritelty tuotteet, joiden tuontia seuraa vienti ilman omistajuuden vaihdosta Suomessa sekä ilman tuotteen merkittävää muutosta. Tuotteiden pakkausta voidaan kuitenkin muuttaa tai tuotteita voidaan varastoida Suomessa. Jälleenvientiin ei sisälly kauttakuljetus, eli transitio, eikä tuotteiden palautuminen alkuperäiseen tuontimaahan.
Suurimmat jälleenviennin tuoteryhmät ostajanhintaan vuonna 2016, milj. €
Panos-tuotostilastoihin sisältyvä tuonnin käyttötaulukko kuvaa tuonnin käytön jakautumista tuotteittain eri toimialojen välituotekäyttöön, kulutusmenoihin, pääoman bruttomuodostukseen sekä tuontilähtöiseen vientiin eli jälleenvientiin. Tuonnin käyttötaulukko esittää tuonnin perushintaan eli ilman tuoteveroja mutta tukipalkkiot huomioiden. Tarjonta esitetään tyypillisesti perushintaan.
Panos-tuotostilastoihin sisältyvä käyttötaulukko kuvaa tuotteiden tarjonnan (kotimainen tuotos ja tuonti) jakautumista toimialojen välituotekäyttöön, kotimaiseen loppukäyttöön sekä vientiin alueittain. Käyttö esitetään tyypillisesti ostajanhintaan eli hintaan, jonka ostaja tosiasiassa maksaa tuotteista. Siihen eivät sisälly tuottajan saamat tukipalkkiot, mutta siihen sisältyvät kaupan ja kuljetuksen lisät sekä kaikki muut tuoteverot paitsi vähennyskelpoinen arvonlisävero. Käyttötaulukko on saatavilla sekä ostajanhinnoin että perushinnoin. Tuonnin käyttötaulukon esittämä jälleenvienti ei ole perushintaisuudestaan johtuen suoraan verrattavissa tyypillisesti ostajanhintaisiin vientilähteisiin.
Erityisesti kansantalouksissa, joissa jälleenviennin osuus viennistä on suuri, on hyödyllistä tarkastella erikseen jälleenviennistä puhdistettua vientiä, sillä jälleenviennin vaikutus kotimaan talouteen on erilaista verrattuna kotimaan tuotannosta syntyneeseen vientiin.
Tilastokeskus julkaisee vuosittain kansantalouden tuotevirtoja kuvaavat tarjonta- ja käyttötaulukot sekä niistä johdetut panos-tuotos- ja analyysitaulukot. Nyt julkaistaan vuotta 2016 koskevat tiedot. Vuoden 2017 taulukot julkaistaan marraskuussa 2020.
Lähde: Panos-tuotos 2016, Tilastokeskus.
Lisätietoja: Markku Räty 029 551 2647, Ville Lindroos 029 551 3323, Merja Myllymäki 029 551 3533, kansantalous@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jan Nokkala
Julkaisu pdf-muodossa (223,2 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Panos-tuotos 2016 (8.4.2020)
Päivitetty 8.4.2020
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Panos-tuotos [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-1994. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/pt/2016/pt_2016_2020-04-08_tie_001_fi.html