Etusivu > Tilastot > Rikos- ja pakkokeinotilasto > 2016 > Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus > 2. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

2. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

2.1 Selvitetyt rikokset

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2016 aikana kaikkiaan 635 100 rikosta ja rikkomusta. Selvitysprosentti oli 77,1, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä pienenpi kuin edellisvuonna. Rikoslakirikoksia selvitettiin 285 400 ja niiden selvitysprosentti oli 61,1, mikä on 1,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2015. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään. Tästä syystä selvitysprosentti voi joidenkin rikosten kohdalla olla yli 100.

Yli 30 000 asukkaan kunnista korkeimmat rikoslakirikosten selvitysprosentit olivat Kokkolassa (76,4 %), Lappeenrannassa (76,4 %) ja Seinäjoella (76,0 %). Matalimmat selvitysprosentit olivat puolestaan Keravalla (42,3 %), Järvenpäässä (49,8 %) ja Helsingissä (51,4 %) prosenttia.

Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Omaisuusrikoksista selvitettiin 37,5 ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista 68,0 prosenttia. Liikennejuopumus-, liikenne- ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi. Petoksista (RL 36:1–3) selvitettiin 73,1 prosenttia ja henkirikoksista 83,3 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 67,5.

Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa (varkaus, törkeä varkaus), vahingonteoissa, maksuvälinepetoksissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 2016 varkauksista (RL 28:1–2) selvitettiin vähemmän kuin joka kuudes. Näpistyksistä puolestaan selvitettiin yli puolet. Vahingonteoista selvitettiin runsas viidennes ja maksuvälinepetoksista vähemmän kuin joka kymmenes. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi kolmannes. Ryöstöistä selvisi runsas puolet.

Taulukko 4. Eräiden rikosten selvitysprosentti 1986–2016

Rikos	1986 - 1990	1991 - 1995	1996 - 2000	2001 - 2005	2006 - 2010	2011 - 2015	2016
Rikoslakirikokset	69	58	57	63	67	63	61
Varkaus	25	17	14	16	18	15	15
Törkeä varkaus	39	29	40	41	38	34	33
Näpistys	78	70	67	58	57	56	54
Ryöstöt	53	43	42	45	49	54	53
Vahingonteot	29	27	27	26	25	22	22
Tapon, murhan tai surman yritys	96	91	92	94	97	92	88
Pahoinpitely	79	74	76	80	81	76	67
Törkeä pahoinpitely	85	84	83	87	88	84	81
Lievä pahoinpitely	95	86	79	75	73	72	66
Raiskaukset	63	56	57	63	66	70	67
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö	91	84	88	82	86	75	69

2.2 Syylliseksi epäillyt

Vuonna 2016 selvitettyihin 285 400 rikoslakirikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 311 100 henkilöä. Sama henkilö voi olla epäiltynä useasta eri rikoksesta. Epäillyistä naisia oli 19,9 prosenttia. Henkilön vuoden törkeimmän rikoslakirikoksen mukaan laskettaessa (henkilö voi olla epäiltynä vain kerran vuoden aikana) syylliseksi epäiltynä oli 140 100 eri henkilöä. Yksi henkilö oli siten epäiltynä keskimäärin 2,2 rikoksesta.

Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 72,1 prosenttia, oli epäiltynä vain yhdestä rikoksesta vuonna 2016. Kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 13,7 prosenttia. Yli kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 14,2 prosenttia syylliseksi epäillyistä.

Kuvio 7. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2016

Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyiden, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet olivat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on kasvanut vuoden 1980 alle kymmenestä prosentista noin kahteenkymmeneenprosenttiin. Naisten tyypillisimpiä rikoksia olivat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset. Sekä miehillä että naisilla rikoksesta epäiltyjen yleisin ikä oli 20 vuotta. Epäiltyjen miesten keski-ikä oli 33,7 vuotta ja naisten 34,6 vuotta.

Selvitettyihin rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä 25 prosenttia oli jonkin päihteen vaikutuksen alaisena. Epäillyistä 15 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena, 8 prosenttia oli muun päihteen vaikutuksen alaisena ja 2 prosenttia alkoholin ja muun päihteen vaikutuksen alaisena. Omaisuusrikoksissa jonkin päihteen vaikutuksen alaisena oli 14 prosenttia epäillyistä. Henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa 46 prosenttia ja raiskauksissa 42 prosenttia epäillyistä oli päihteiden vaikutuksen alaisena.

Taulukko 5. Selvitettyihin rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt iän ja sukupuolen mukaan 2007–2016, osuus 1 000 väestössä olevaa kohti

Sukupuoli/ikäluokka		2007	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016
Yhteensä	Yhteensä	79	76	72	69	69	64	62	59	58	57
	Alle 15 vuotiaat	12	16	14	13	14	11	10	9	8	8
	15 - 17 -vuotiaat	121	128	123	122	126	109	103	98	91	84
	18 - 20 -vuotiaat	242	239	217	208	214	201	198	185	185	175
	Yli 20-vuotiaat	84	79	75	72	71	67	65	63	62	60
Miehet	Yhteensä	131	128	119	115	115	106	102	97	95	92
	Alle 15 vuotiaat	18	23	20	18	20	15	14	13	12	12
	15 - 17 -vuotiaat	201	212	199	194	203	176	167	161	149	135
	18 - 20 -vuotiaat	393	384	343	332	340	320	314	290	292	271
	Yli 20-vuotiaat	140	135	127	123	120	112	108	104	102	100
Naiset	Yhteensä	30	26	26	25	26	23	24	23	23	22
	Alle 15 vuotiaat	6	7	7	8	8	6	5	4	4	4
	15 - 17 -vuotiaat	37	40	44	46	47	39	37	33	31	31
	18 - 20 -vuotiaat	83	87	85	79	82	77	77	76	72	73
	Yli 20-vuotiaat	32	27	26	25	26	24	25	24	24	23

Vuonna 2016 nuorten ja alaikäisten, alle 21-vuotiaiden, osuus kaikista rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä oli 17,9 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 18,2. Nuorten osuudet olivat suuria alkoholirikoksissa, ryöstöissä, vahingonteoissa, moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa sekä törkeissä liikenneturvallisuuden vaarantamisissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä nuoria oli 39,7 prosenttia, vahingontekoihin epäillyistä 36,5 prosenttia ja törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen epäillyistä 29,9 prosenttia. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä 19,5 prosenttia oli nuoria.

2.3 Syylliseksi epäiltyjen taustat

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen 15 vuotta täyttäneiden rekisteröityyn väestöön (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat, joilla on suomalainen henkilötunnus) kuuluvien keskimääräinen valtionveronalainen tulo oli noin 24 000 euroa, kun vastaava tulo koko väestössä oli noin 28 800 euroa. Tuloveroa maksetaan valtiolle ansiotulosta ja pääomatulosta. Vastaavat mediaanitulot olivat 15 700 ja 23 700 euroa. Syylliseksi epäillyistä alle 5 000 euron tulot oli 23,3 prosentilla, koko väestöstä 10,2 prosentilla. Vähintään 20 000 euron tulot oli 43,4 prosentilla epäillyistä, koko väestöllä vastaava osuus oli 57,4 prosenttia. Luokkaan alle 2 499 euroa kuuluvat myös kaikki ne, joiden valtionveronalaisesta tulosta ei ole tietoa. Tässä luvussa ilmoitettavat luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Luvussa ei ole huomioitu liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai liikennerikkomukseen syyllistyneitä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen valtionveronalaisesta tulosta perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 2015. Koko väestöä käsittelevissä luvuissa on huomioitu vain Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt.

Taulukko 6. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt henkilöt sukupuolen ja tulotiedon mukaan 2016, 15 vuotta täyttäneet

Sukupuoli/tulotieto			Yhteensä	- 2 499 €	2 500 - 4 999 €	5 000 - 9 999 €	10 000 - 19 999 €	20 000 - 39 999 €	40 000 - 79 999 €	80 000 € ja yli
Valtionveronalaiset tulot	Sukupuoli yhteensä	epäillyt	134 198	25 295	6 171	19 668	24 608	35 230	18 981	4 245
		%	100,0	18,8	4,5	14,6	18,3	26,2	14,1	3,1
	Mies	epäillyt	103 393	20 484	4 766	14 886	17 713	26 080	15 769	3 695
		%	100,0	19,8	4,6	14,3	17,1	25,2	15,2	3,5
	Nainen	epäillyt	30 805	4 811	1 405	4 782	6 895	9 150	3 212	550
		%	100,0	15,6	4,5	15,5	22,3	29,7	10,4	1,7
Käytettävissä olevat tulot	Sukupuoli yhteensä	epäillyt	134 198	16 073	5 678	14 870	43 452	44 076	8 446	1 603
		%	100,0	11,9	4,2	11,0	32,3	32,8	6,2	1,1
	Mies	epäillyt	103 393	13 314	4 616	11 978	32 705	32 327	7 015	1 438
		%	100,0	12,8	4,4	11,5	31,6	31,2	6,7	1,3
	Nainen	epäillyt	30 805	2 759	1 062	2 892	10 747	11 749	1 431	165
		%	100,0	8,9	3,4	9,3	34,8	38,1	4,6	0,5

Käytettävissä olevien rahatulojen mukaan tarkasteltuna rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen tulotaso oli korkeampi. Syylliseksi epäiltyjen käytettävissä olevien tulojen mediaani on 82 prosenttia koko väestön vastaavasta. Valtionveronalaisilla tuloilla osuus on 66 prosenttia. Alle 5 000 euron käytettävissä olevat tulot oli 16,1 prosentilla epäillyistä kun valtionveronalaisten tulojen mukaan tähän luokkaan kuului 23,3 prosenttia epäillyistä. Koko väestöllä vastaavat luvut ovat 8,5 ja 10,2 prosenttia. Yli 20 000 euron käytettävissä olevat tulot oli 39,2 prosentilla epäillyistä ja 50,2 prosentilla koko väestöstä. Käytettävissä olevat tulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot + saadut tulonsiirrot - maksetut tulonsiirrot. Käytettävissä olevat tulot on valtionveronalaista tuloa parempi mittari kuvaamaan syylliseksi epäillyn todellisia tuloja.

Kuvio 8. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen ja käytettävissä olevien tulojen mukaan 2016, 15 vuotta täyttäneet

Pääasiallisen toiminnan mukaan jaoteltuna rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä (yli 15 vuotiaat rekisteröityyn väestöön kuuluvat) työllisiin kuului 44,1 prosenttia. Työttömiä oli 17,2 ja muita työvoiman ulkopuolella olevia 10,7 prosenttia epäillyistä. Koko väestöstä työllisiä oli 49,7 prosenttia, työttömiä 7,9 ja työvoiman ulkopuolella 3,9 prosenttia. Tieto henkilön pääasiallisesta toiminnasta on vuodelta 2014, joten se voi poiketa tämänhetkisestä tilanteesta.

Kuvio 9. Syylliseksi epäillyt henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2016, 15 vuotta täyttäneet

15 vuotta täyttäneistä rikoslakirikoksiinsyylliseksi epäillyistä 42,4 prosenttia oli suorittanut vain perusasteen koulutuksen ja 41,5 prosentilla oli keskiasteen koulutus. Koko väestöllä vastaavat luvut olivat 29,2 ja 40,8 prosenttia.

Liitetaulukoissa 4–7 sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tämä on tilastossa tavanomainen tapa esittää syylliseksi epäiltyjen lukumäärä. Näin saadaan parempi kuva rikollisuudesta ilmiönä ja voidaan paremmin kuvata, millaisen taustan omaavat henkilöt syyllistyvät minkäkin tyyppisiin rikoksiin.

2.4 Syntyperä ja ulkomaan kansalaiset

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 2016 oli 311 100, joista ulkomaiden kansalaisia oli 33 700. Vuoteen 2015 verrattuna kaikkien rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä väheni 3,0 prosenttia, kun taas ulkomaalaisten epäiltyjen määrä väheni 1,1 prosenttia. Ulkomaalaisten osuus kaikista rikoslakirikoksiin epäillyistä oli 10,8 prosenttia. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 10,6 prosenttia. Vakituisesti Suomessa asuvista epäillyistä ulkomaalaisten osuus oli 5,9 prosenttia. Vuonna 2016 ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat virolaiset (8 600) ja venäläiset (4 500). Virolaisista 48,6 ja venäläisistä 41,1 prosentilla epäillyistä on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Edellisvuoteen verrattuna virolaisten tekemien rikosten määrä väheni 3,9 prosenttia ja venäläisten väheni 10,0 prosenttia. Venäläisiin lasketaan myös entisen Neuvostoliiton kansalaiset.

Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltyinä yli 1 000 olivat Irak (3 200), Somalia (1 400), Ruotsi (1 800) ja Romania (1 500). Romanialaisista vain 12,3 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vastaavat osuudet somalialaisilla ja irakilaisilla olivat 92,6 ja 45,2. Ruotsalaisista 49,8 prosentilla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vuonna 2015 irakilaisia epäiltyjä oli 2 100 ja heistä 65,3 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vuonna 2014 irakilaisia epäiltyjä oli 1 500 ja heistä 86 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Yksi henkilö voi syyllistyä vuoden aikana moneen eri rikokseen.

Kuvio 10. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 2009–2016

Vuonna 2016 selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista 51,3 prosenttia asui Suomessa vakinaisesti. Osuus on 1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2015. Suomessa asuvat ulkomaalaiset syylliseksi epäillyt olivat hieman nuorempia kuin suomalaiset epäillyt. Heidän keski-ikänsä oli 31 vuotta, kun suomalaisten syylliseksi epäiltyjen keski-ikä oli 32 vuotta. Suomessa asuvien ulkomaalaisten tyypillisiä rikoksia olivat varkaus-, pahoinpitely- ja huumausainerikokset sekä kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta.

Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja siitä asuvatko he vakinaisesti Suomessa perustuvat poliisilta saatuun kansalaisuustietoon ja väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuihin tietoihin. Ryhmä ’ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa’ on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka ovat tulleet Suomeen vain rikoksentekotarkoituksessa. Ulkomaalaisten määrä poikkeaa jonkin verran poliisin ilmoittamista luvuista, sillä poliisi ilmoittaa epäillyn kansalaisuuden myös sellaisissa rikoksissa, joissa tutkinta on vielä kesken. Tilastokeskuksen luvuissa huomioidaan vain selvitetyt rikokset.

Taulukko 7. Selvitettyihin rikoslakirikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi epäillyt iän ja kansalaisuuden mukaan 2016

Ikäluokat	Vakinaisesti Suomessa asuvat		Osuus ikäryhmän 1 000 asukasta kohden
	Suomalaiset	Ulkomaalaiset	Suomalaiset	Ulkomaalaiset
-14	6 832	474	7,9	13,7
15-17	13 926	617	81,3	109,1
18-20	30 849	1 198	168,5	190,6
21-24	36 994	2 028	141,7	156,9
25-29	38 756	3 416	123,9	114,5
30-34	35 307	3 077	109,2	91,9
35-39	28 336	2 310	89,1	83,0
40-49	39 822	2 912	63,3	74,7
50-59	25 750	970	35,8	41,5
60-69	12 655	226	17,1	20,9
70-	5 462	73	7,4	12,0
Yhteensä	274 689	17 301	52,2	75,3

Epäiltyjen syntyperä

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä 139 200 henkilöistä suomalaistaustaisia oli 123 700 (88,9 prosenttia). Ulkomaalaistaustaisia oli 15 200 (10,9 prosenttia). Luvut on laskettu siten, että henkilö on huomioitu vuoden aikana vain kerran syylliseksi epäiltynä, kyseessä ei siis ole epäiltyjen “bruttomäärä”. Koko väestössä suomalaistaustaisia on 93,8 ja ulkomaalaistaustaisia 6,2 prosenttia. Suomalaistaustaisista syylliseksi epäillyistä 2 400 (1,9 prosenttia) oli syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisista epäillyistä 93,6 prosenttia oli syntynyt ulkomailla. Tarkastelussa ovat mukana rekisteröityyn väestöön kuuluvat henkilöt, eli henkilöt joilla on suomalainen henkilötunnus. Syntyperätieto on vuodelta 2016, joten runsaan kahdensadan epäillyn syntyperätieto jäi tuntemattomaksi, vaikka heillä on suomalainen henkilötunnus. Tyypillisesti tällaiset henkilöt ovat Suomeen vuoden 2016 aikana muuttaneita.

Suomalaistaustaisia Suomessa syntyneitä epäiltyjä oli 23,8 saman syntyperän väestön 1 000 henkilöä kohti. Ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia epäiltyjä oli puolestaan 47,6. Runsaat puolet ulkomailla syntyneistä suomalaistaustaisista on syntynyt Ruotsissa. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus tuhatta saman syntyperän väestöön kuuluvaa kohti oli 18,3 ja ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia 49,6.

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt henkilöt ja osuus väestön 1 000:ta asukasta kohden syntyperän mukaan 2015-2016

Syntyperä	Epäillyt		Osuus väestön 1 000 asukasta kohden
	2015	2016	2015	2016
Syntyperä yhteensä	148 637	139 119	27,1	25,4
Suomalaistaustainen yhteensä	132 883	123 674	25,8	24,0
Suomalaistaustainen, syntynyt Suomessa	130 398	121 275	25,6	23,8
Suomalaistaustainen, syntynyt ulkomailla	2 485	2 399	49,3	47,6
Ulkomaalaistaustainen yhteensä	15 729	15 211	46,3	44,7
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa	968	974	18,2	18,3
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla	14 761	14 237	51,5	49,6
Tuntematon	25	234	–	–

Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisissa on suomalaistaustaisiin verrattuna enemmän nuorempia ikäluokkia ja miehiä. Ulkomaalaistaustaisista 64,8 prosenttia ja suomalaistaustaisista 45,9 on alle 40–vuotiaita.

Tarkempia tietoja epäiltyjen syntyperästä ikäluokan ja sukupuolen mukaan on liitetetaulukossa. Luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä.

Jos epäiltyjen määrä lasketaan siten, että sama henkilö voi olla epäiltynä useammasta rikoslakirikoksesta, on suomalaistaustaisia epäiltyjä 268 500 (86,3 prosenttia epäillyistä). Heistä Suomessa syntyneitä on 260 100 ja ulkomailla syntyneitä 8 400. Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä on 28 900 (9,3 prosenttia epäillyistä). Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneitä on 2 500 ja ulkomailla syntyneitä 26 500. Syylliseksi epäillyistä 0,1 prosentilla syntyperä oli tuntematon ja 13 400 (4,4 prosentilla) epäillyllä ei ollut väestötietoja. Väestötiedot puuttuvat mm. turisteilta sekä maassa tilapäisesti oleskelevilta. Verrattuna vuoteen 2015 suomalaistaustaisten epäiltyjen määrä laski 3 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten määrä laski 0,7 prosenttia.Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen määrä kasvoi 9,5 prosenttia. Ryhmän “ei väestötietoja” määrä kasvoi 0,8 prosenttia.

Vuonna 2016 henkilö on epäiltynä keskimäärin 2,2 selvitettyyn rikoslakirikokseen. Suomessa syntyneet suomalaistaustaiset olivat epäiltynä 2,2 rikoksesta ja ulkomailla syntyneet Suomalaistaustaiset 3,5 rikoksesta. Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneet olivat epäiltynä 2,5 rikoksesta ja ulkomailla syntyneet 1,9 rikoksesta.

Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2016, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 23.3.2017