Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 28.2.2020

Suoritettujen pakkokeinojen määrä edellisvuoden tasolla

Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisi, tulli ja rajavartiolaitos käyttivät vuonna 2019 pakkokeinoja 194 900 kertaa, mikä oli 300 pakkokeinoa (0,1 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna. Lukumääräisesti eniten vähenivät poliisilakiperusteiset kiinniotot. Takavarikoita tehtiin 5,9 prosenttia ja paikan etsintöjä 7,4 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen pakkokeinot 2010–2019

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen pakkokeinot 2010–2019

Poliisi käytti vuonna 2019 pakkokeinoja 188 100 kertaa. Tämä on 96,5 prosenttia kaikista käytetyistä pakkokeinoista. Tulli käytti pakkokeinoja 4 800 kertaa ja rajavartiolaitos 2 000 kertaa. Tullin ja rajavartiolaitoksen osuudet olivat pieniä kaikissa merkittävimmissä pakkokeinoryhmissa. Takavarikoista tulli ja rajavartiolaitos suorittivat runsaat 10 prosenttia.

Vapauteen kohdistuvat pakkokeinot

Vuonna 2019 kiinniottoja tehtiin 22 600, mikä on 400 tapausta (1,8 prosenttia) edellisvuotta enemmän. Pidätyksiä tehtiin 8 800, mikä on 300 tapausta (3,4 prosenttia) enemmän kuin vuotta aiemmin. Vangitsemisia suoritettiin 2 060, mikä on 50 tapausta (2,1 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2018. Matkustuskieltoja määrättiin 570, mikä on 2,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Vuoden 2016 alussa tuli voimaan ulkomaalaisen säilöönottoa koskeva pakkokeino. Vuonna 2019 ulkomaalaisen säilöönottoja tehtiin 1 300, mikä on 16,5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yleisin syy ulkomaalaisen säilöönotolle oli se, että ulkomaalainen piileskelemällä tai pakenemalla tai muutoin vaikeuttaisi itseään koskevan päätöksenteon valmistelua tai täytäntöönpanoa. Tämä oli perusteena noin 2 400 tapauksessa. Toinen yleinen peruste säilöönotolle oli epäily ulkomaalaisen tekemästä rikoksesta ja säilöönotto on tarpeen maasta poistamispäätöksen valmistelun tai täytäntöönpanon turvaamiseksi. Tätä perustetta käytettiin noin 1 800 kertaa. Yksi pakkokeino voi sisältää useita perusteita, joten käytettyjen perusteiden määrä on suurempi kuin varsinaisten pakkokeinojen määrä. Viime vuonna tehdyissä 1 300 ulkomaalaisen säilöönotossa käytettiin yhteensä 8 100 perustetta. Ulkomaalaisen säilöönotto ei ole välttämättä rikosperusteinen vaan ulkomaalainen voidaan ottaa säilöön ilman rikosepäilyä.

Päihtyneen säilöönotot ovat viime vuosina vähentyneet. Vuonna 2019 suoritettiin 49 000 päihtyneen säilöönottoa. Tämä on 2 700 tapausta (5,3 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2018. Päihtyneen säilöönotot ovat poliisilakiperusteisia pakkokeinoja, joissa pakkokeinon kohdetta ei yleensä epäillä rikoksesta, vaan pakkokeinoa käytetään henkilön tai hänen ympäristönsä turvallisuuden varmistamiseksi.

Vapauteen kohdistuneet pakkokeinot sukupuolen mukaan 2019

Vapauteen kohdistuneet pakkokeinot sukupuolen mukaan 2019

Vapauteen kohdistuvista pakkokeinoista suurin osa kohdistui Suomen kansalaisiin. Poliisilakiperusteiset kiinniotot ovat usein päihtyneen säilöönottoja, mutta tähän ryhmään kuuluu myös muita koti- tai julkisrauhan turvaamiseksi tehtyjä väliaikaisia kiinniottoja. Kansalaisuustieto perustuu Tilastokeskuksen rekisteritietoihin. Jos rekisteritietoa ei ole, käytetään poliisin kirjaamaa tietoa.

Vapauteen kohdistuvat pakkokeinot kansalaisuuden mukaan 2018 ja 2019

  Yhteensä Poliisilakiperusteinen kiinniotto Kiinniotto Pidätys Vangitseminen Ulkomaalaisen säilöönotto
2018 2019 2018 2019 2018 2019 2018 2019 2018 2019 2018 2019
Yhteensä 86 114 83 771 51 789 49 063 22 200 22 601 8 468 8 752 2 103 2 058 1 554 1 297
Suomi 72 370 70 818 46 505 44 319 17 556 18 041 6 799 6 950 1 510 1 508 0 0
Viro 3 380 3 053 1 490 1 265 1 207 1 199 332 317 105 81 246 191
Irak 1 449 872 441 323 556 319 168 134 42 43 242 53
Romania 1 018 1 140 218 243 353 367 209 286 76 93 162 151
Venäjä 1 007 902 423 384 326 272 149 158 42 33 67 55
Somalia 778 703 534 473 152 142 42 49 11 17 39 22
Ruotsi 541 567 312 281 152 195 52 62 21 20 4 9
Gambia 429 368 11 13 207 182 56 55 14 11 141 107
Afganistan 407 361 160 158 123 109 43 34 17 10 64 50
Latvia 325 351 169 147 109 135 28 43 6 8 13 18
Valko-Venäjä 197 314 22 22 79 131 38 73 9 16 49 72
Liettua 252 299 79 79 73 108 55 60 24 21 21 31
Ukraina 181 267 44 62 71 106 41 48 6 14 19 37
Ilman kansalaisuutta 161 240 54 71 54 98 22 26 12 4 19 41
Bulgaria 236 131 68 42 96 47 29 26 14 7 29 9
Georgia 205 150 17 12 83 74 28 14 19 8 58 42
Tuntematon 200 168 129 113 44 38 9 5 3 2 15 10
Puola 157 184 85 87 46 57 15 19 5 7 6 14
Iran 156 171 55 30 51 83 19 23 8 4 23 31
Marokko 132 133 46 54 43 35 14 10 8 5 21 29
Nigeria 125 122 14 18 53 50 11 12 3 3 44 39
Syyria 124 122 39 29 47 59 23 18 7 3 8 13
Muut 2 284 2 335 874 838 719 754 286 330 141 140 264 273

Muut pakkokeinot

Vuoden 2014 alussa tuli voimaan uusia pakkokeinoja: laite-etsintä ja paikan etsintä. Laite-etsinnällä tarkoitetaan etsintää, joka kohdistuu tietokoneessa, telepäätelaitteessa tai muussa vastaavassa teknisessä laitteessa tai tietojärjestelmässä olevaan tietosisältöön. Vuonna 2019 laite-etsintöjä suoritettiin 6 700, mikä on 5,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Paikan etsinnällä tarkoitetaan etsintää, joka toimitetaan muualla kuin yleisellä paikalla, mutta ei kotona. Paikan etsintöjä suoritettiin 7 800, joista valtaosa suoritettiin takavarikoitavan esineen tai omaisuuden löytämiseksi tai rikoksen selvittämiseksi. Edellisvuoteen verrattuna paikan etsintöjä suoritettiin 7,4 prosenttia enemmän.

Henkilötarkastusten ja henkilökatsastusten sekä niihin mahdollisesti liittyvien takavarikkojen määrä lisääntyi 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tehtiin 30 300 vuonna 2019. Henkilökatsastuksia tehtiin mm. rikoksesta epäillyn dna-tunnisteen määrittämiseksi sekä nautitun alkoholin tai muun huumaavan aineen todentamiseksi. Takavarikkoja suoritettiin 29 300, mikä on 5,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kotietsintöjä ja niiden yhteydessä suoritettuja takavarikoita tehtiin 10 700, mikä on 1,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. Kotietsintöjen ja niiden yhteydessä suoritujen takavarikoiden määrä on vuoteen 2013 verrattuna vähentynyt huomattavasti, sillä osa niistä kirjataan nykyisin paikan etsintänä tai laite-etsintänä.

Määrättyjen lähestymiskieltojen määrä jatkoi laskuaan. Vuonna 2019 lähestymiskieltoja määrättiin 1 100, mikä on 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin ja 26 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017.

Naisiin kohdistettiin 26 300 pakkokeinoa eli 13,5 prosenttia kaikista pakkokeinoista. Naisten osuudet olivat pieniä kaikissa pakkokeinolajeissa. Naisiin kohdistuneista pakkokeinoista runsaat 28 prosenttia oli päihtyneen säilöönottoja ja 15 prosenttia henkilökatsastuksia ja takavarikkoja. Vajaat 8 prosenttia pakkokeinoista ei kohdistunut henkilöihin vaan esim. oikeushenkilöihin tai tiloihin.

Tutkimukset huumaavien aineiden käytön toteamiseksi kasvaneet

Vuonna 2019 humalatilan tutkimisia tarkkuusalkometrillä tehtiin 6 600, mikä oli 1 100 tapausta (14,1 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2018. Verikokeesta tehtyjen humalatilan tutkimusten määrä vuonna 2019 oli 14 000, mikä oli 500 tapausta (3,7 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2018. Huumausaineiden toteamiseksi tehtävät humalatilan tutkimukset lisääntyivät 5,5 prosenttia ja verenalkoholin toteamiseksi tehdyt tutkimukset lisääntyivät 0,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Liikennejuopumustutkimukset 2013–2019

  2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Humalatilan tutkimus, tarkkuusalkometri 9 597 8 528 8 206 7 790 7 369 7 638 6 562
Humalatilan tutkimuspyyntö, verikoe 11 000 11 345 11 538 11 662 12 456 13 554 14 051
Tutkitut asiat              
...Alkoholi 7 669 7 228 6 705 6 578 6 493 6 678 6 710
...Muut huumaavat aineet 4 504 5 254 6 123 6 555 7 665 8 742 9 221
...Jälkinauttiminen 1 899 1 734 1 644 1 461 1 365 1 386 1 499
...Humalatilan teoreettinen lausunto 344 261 237 199 192 184 190
...Takaisinlaskenta 1 051 882 778 692 604 596 591

Pakkokeinoja kuvaavat tietokantataulukot on uudistettu 28.2.2019 julkistuksen yhteydessä. Niistä löytyy lisätietoja mm. kiinnioton, pidätyksen ja vangitsemisen kestosta sekä tarkempaa tietoa pakkokeinojen perusteista.


Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2019. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, Pekka Hänninen 029 551 2606, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (295,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 28.2.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-9151. 14 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/rpk/2019/14/rpk_2019_14_2020-02-28_tie_001_fi.html