Etusivu > Tilastot > Rikos- ja pakkokeinotilasto > 2020 > 13 > 2. Rikoksien uhrit ja selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

2. Rikoksien uhrit ja selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

2.1. Rikosten asianomistajat ja uhrit

Tilastoissa rikoksen uhri ja asianomistaja eivät ole välttämättä sama henkilö. Esimerkiksi alaikäiseen kohdistuneessa pahoinpitelyssä rikoksen varsinainen uhri on lapsi, mutta hänen huoltajansa merkitään yleensä asianomistajaksi.

Vuonna 2020 ilmoitettiin 543 400 rikoslakirikosta. Näihin asianomistajiksi kirjattiin yhteensä 351 900 henkilöä sekä 116 900 yritystä tai oikeushenkilöä. Kaikilla rikoksilla ei välttämättä ole asianomistajaa.

Kuvio 8. Rikoslakirikosten asianomistajat ikäryhmittäin 2006–2020

2010-luvulla rikoslakirikosten henkilöasianomistajien määrä on vaihdellut 312 100 (vuonna 2011) ja 280 200 (vuonna 2018) välillä. Viime vuosina eniten kasvussa on ollut alle 15-vuotiaiden asianomistajien määrä. Vuoteen 2010 verrattuna ikäryhmän asianomistajien määrä on kasvanut 5 100 tapauksella (42 prosentilla). Kasvu johtuu lähinnä henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista. Muutoksen taustalla voi vaikuttaa mm. vuonna 2015 voimaan tullut lastensuojelulain muutos. Sama lainmuutos saattaa selittää myös 30-39-vuotiaiden asianomistajien määrän kasvua.

Vuoteen 2019 verrattuna kasvua oli erityisen paljon 21–64–vuotiaiden asianomistajien kohdalla. Tämä kasvu johtuu osittain kiristysrikoksien ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisesten määrän kasvusta.

Sekä mies- että naisasianomistajilla ikäjakauma on kehittynyt melko samalla tavalla. Toisaalta vuoteen 2011 verrattuna miesasianomistajien määrä on kasvanut 1 500 (0,8 prosentilla), mutta naisten määrä on kasvanut 38 300 (29,6 prosentilla).

Vuoteen 2011 verrattuna mies asianomistajien osuus asianomistajista on laskenut kaikissa maakunnissa. Suhteellisesti eniten miesten osuus on laskenut Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan maakunnissa.

Taulukko 6. Rikoslakirikosten asianomistajat sukupuolen mukaan maakunnittain vuosina 2011 ja 2020 lukumäärä ja prosentti

	lkm				%
	Mies		Nainen		Mies		Nainen
	2011	2020	2011	2020	2011	2020	2011	2020
Uusimaa	59 093	64 382	43 946	61 643	57,4	51,1	42,6	48,9
Varsinais-Suomi	16 269	14 559	11 210	14 576	59,2	50,0	40,8	50,0
Satakunta	8 290	9 397	5 689	8 290	59,3	53,1	40,7	46,9
Kanta-Häme	4 466	4 636	3 361	4 006	57,1	53,6	42,9	46,4
Pirkanmaa	13 303	16 514	9 669	16 086	57,9	50,7	42,1	49,3
Päijät-Häme	6 843	6 990	4 845	6 281	58,5	52,7	41,5	47,3
Kymenlaakso	6 317	5 535	4 510	4 875	58,3	53,2	41,7	46,8
Etelä-Karjala	4 073	4 009	2 868	3 544	58,7	53,1	41,3	46,9
Etelä-Savo	5 486	3 946	3 592	3 262	60,4	54,7	39,6	45,3
Pohjois-Savo	8 039	6 875	5 269	5 697	60,4	54,7	39,6	45,3
Pohjois-Karjala	4 915	4 096	3 213	3 459	60,5	54,2	39,5	45,8
Keski-Suomi	8 583	9 047	5 985	7 554	58,9	54,5	41,1	45,5
Etelä-Pohjanmaa	4 931	4 159	3 512	3 595	58,4	53,6	41,6	46,4
Pohjanmaa	4 705	4 858	3 120	3 674	60,1	56,9	39,9	43,1
Keski-Pohjanmaa	2 160	1 607	1 550	1 430	58,2	52,9	41,8	47,1
Pohjois-Pohjanmaa	13 160	12 299	8 936	10 051	59,6	55,0	40,4	45,0
Kainuu	2 824	2 476	1 806	1 757	61,0	58,5	39,0	41,5
Lappi	6 135	5 132	4 123	4 041	59,8	55,9	40,2	44,1
Ahvenanmaa - Åland	977	736	703	545	58,2	57,5	41,8	42,5
Koko maa	182 679	184 159	129 439	167 709	58,5	52,3	41,5	47,7

Yritykset

Asianomistajayrityksistä hieman alle puolet toimii tukku- ja vähittäiskaupan sekä moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjauksen päätoimialalla (TOL2008 G). Muita suuremman osuuden toimialoja ovat rahoitus- ja vakuutustoiminta, julkinen hallinto sekä kiinteistöalan toiminta. Y-tunnus on ollut käytössä Tilastokeskukselle tulevassa aineistossa vasta muutaman vuoden ajan, mutta sen käyttö on yleistymässä. Tämä saattaa selittä suurehkoja vuosivaihteluita.

Yritykset ovat asianomistajina lähinnä omaisuusrikoksissa, mutta erityyppiset omaisuusrikokset kohdistuvat eri päätoimialoille. Tukku- ja vähittäiskaupan osuus on ilmeisen suuri (67 prosenttia) varkausrikoksissa, etenkin myymälävarkauksissa ja näpistyksissä. Vahingonteoissa asianomistajana on yleisimmin (30 prosenttia) kiinteistöalan yritys.

Uhrit

Vuonna 2020 tietoon tulleiden rikosten uhreiksi joutui 67 900 henkilöä, mikä on 30,8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvu johtuu tietoon tulleiden kiristysrikosten suuresta määrästä. Uhreista miehiä oli 32 200 ja naisia 35 700. Miesuhrien määrä kasvoi 17,1 prosenttia ja naisuhrien 46,1 prosenttia.

Tieto uhreista saadaan luotettavasti vain tietyistä väkivalta- ja seksuaalirikoksista. Esimerkiksi omaisuusrikoksissa poliisi ei yleensä erikseen erittele rikoksen uhria ja asianomistajia. Erityisesti alaikäisiin kohdistuneissa rikoksissa varsinaisen uhrin lisäksi tämän huoltaja merkitään asianomistajaksi.

Rikosten uhreista noin 55 prosenttia sijoittuu 15–39 –vuotiaiden ikäryhmään. Uhreista alaikäisiä oli 17 prosenttia, mikä on 5 prosenttiyksikköä viimevuotista vähemmän. Miehillä alaikäisten uhrien osuus on laski hieman naisia vähemmän. Vuonna 2009 miesuhreista 16 prosenttia oli alaikäisiä kun parin viime vuoden aikana osuus on ollut noin 20 prosenttia. Naisilla alaikäisten osuus on noussut noin 18 prosentista 20 prosenttiin, mutta vuonna 2020 osuus laski 15 prosenttiin.

Pahoinpitelyrikosten uhreista 8,1 prosenttia (2 700) kuului 18–20 -vuotiaiden ikäryhmään. Miesuhrit ovat naisia hieman nuorempia sillä alle 25–vuotiaista uhreista yli 60 prosenttia on miehiä kun vanhemmiten osuus laskee lähemmäs 50 prosenttia. Aivan vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta pahoinpitelyjen uhreista yli puolet on miehiä. Miesuhreista 43 prosenttia oli alle 25–vuotiaita kun naisuhreista alle 25–vuotiaita oli 35 prosenttia.

Henkirikosten yritysten uhreista noin 80 prosenttia on miehiä. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön uhreista tyttöjä on noin 90 prosenttia ja raiskausrikosten uhreista naisia on noin 95 prosenttia.

Kuvio 9. Eräiden rikosten uhrit 2020

Selvitetyissä rikoksissa, jolloin uhrin lisäksi myös epäilty on tiedossa, uhri oli syntyperältään suomalaistaustainen 92 prosentissa tapauksista (Taulukko 7). Tämä on 0,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna. Seksuaalirikosten uhri oli 93,8 prosentissa tapauksista suomalaistaustainen. Tämä on 0,9 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän.

Epäillyistä suomalaistaustaisia oli 88,7 prosenttia, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Seksuaalirikoksien osalta suomalaistaustaisten epäiltyjen osuus kasvoi 5,5 prosenttiyksikköä 78,3 prosenttiin.

Suomalaistaustaiseen uhriin kohdistuneessa rikoksessa myös epäilty oli suomalaistaustainen 91,6 prosentissa tapauksista. Seksuaalirikosten osalta osuus oli 81,3 prosenttia. Osuus on 6,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2019.

Vuonna 2020 ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus ulkomaalaisaustaisiin kohdistuneissa rikoksissa oli 44,9 prosenttia kun se vuotta aiemmin oli 47,9.

Taulukko 7. Eräiden selvitettyjen rikosten uhrien ja syylliseksi epäiltyjen syntyperä 2020

Uhrin syntyperä/rikos		Epäillyn syntyperä
		Syntyperä yhteensä	Suomalais- taustainen yhteensä	Ulkomaalais- taustainen yhteensä
Syntyperä yhteensä	Yhteensä	16 490	14 626	1 864
	Pahoinpitelyrikokset	10 816	9 570	1 246
	Seksuaalirikokset	821	643	178
	Muut rikokset	4 853	4 413	440
Suomalais- taustainen yhteensä	Yhteensä	15 168	13 897	1 271
	Pahoinpitelyrikokset	9 873	9 065	808
	Seksuaalirikokset	770	626	144
	Muut rikokset	4 525	4 206	319
Ulkomaalais- taustainen yhteensä	Yhteensä	1 322	729	593
	Pahoinpitelyrikokset	943	505	438
	Seksuaalirikokset	51	17	34
	Muut rikokset	328	207	121

2.2 Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

Noin 30 prosenttia epäillystä epäiltynä useammasta rikoksesta

Vuonna 2020 selvitettyihin 313 400 rikoslakirikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 339 700 henkilöä, mikä on noin 13 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Sama henkilö voi olla epältynä useammasta rikoksesta ja yhteen rikokseen voi olla useampia epäiltyjä. Epäillyistä miehiä oli 273 200, mikä on 13,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Naisepäiltyjen määrä kasvoi 11,3 prosenttia. Heitä oli nyt 66 500. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä naisia oli 19,6 prosenttia. Naisten osuus epäillyistä on viime vuosina vaihdellut 17 ja 20 prosentin välillä.

Tilastokeskus julkaisee tietoja vain selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä. Esitutkintaviranomainen kirjaa rikoksen selvitetyksi kun esitutkinnan katsotaan valmistuneen ja juttu voidaan siirtää syyttäjälle syyteharkintaan. Epäily ei tarkoita että syyttäjä nostaa syytteen tai henkilö tuomitaan rikoksesta.

Epäiltyjä voidaan tarkastella myös vuoden törkeimmän rikoksen eli ns. päärikoksen mukaan. Näin tarkasteltuna rikoslakirikoksiin epäiltyjä on 139 400. Eli yksi henkilö on epäiltynä keskimäärin 2,4 rikosesta. Miehet ovat epäiltynä keskimäärin 2,5 rikoksesta ja naiset 2,1 rikoksesta. Sekä miehillä että naisilla rikokset näyttävät keskittyvän entistä harvemmille, sillä molemmilla epäiltyjen rikosten lukumäärä epäiltyä kohti on noussut vuodesta 2006.

Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyjen, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet ovat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin naisten osuus pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä on noussut vuoden 1980 alle 10 prosentista noin 20 prosenttiin. Naisten tyypillisimpiä rikoksia ovat myymälävarkaudet ja –näpistykset, petokset, kavallutkset ja väärennykset.

Alaikäisten ja nuorten, alle 21–vuotiaiden osuus epäillyistä on hieman alle viidennes.

Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 69 prosenttia oli epäiltynä vain yhdestä rikoslakirikoksesta vuonna 2020. Edellisvuonna luku oli 69,4 prosenttia. Kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 14,3 prosenttia. Yli kahdesta rikoksesta epäiltynä oli 16,7 prosenttia syylliseksi epäillyistä.

Kuvio 10. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2020, %

Taulukoissa 8. ja 9. on esitetty rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjä ikäluokittain väestöön suhteutettuna. Törkeimmän rikoksen mukaan tarkasteltuna henkilö on epäiltynä vain kerran vuoden aikana. Taulukoiden perusteella rikokset keskittyvät entistä pienemmälle tekijäjoukolle.

Taulukko 8. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt törkeimmän rikoksen mukaan 2011-2020, osuus 1 000 väestössä olevaa kohti

		2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020
Sukupuoli yhteensä	Yhteensä	33	31	30	28	27	25	23	23	23	25
	0 - 14	9	7	6	5	5	6	6	6	6	7
	15 - 17	64	55	52	49	47	43	44	43	43	54
	18 - 20	93	88	86	80	78	76	71	75	74	85
	21 - 24	71	67	66	62	61	57	54	56	54	63
Mies	Yhteensä	52	48	46	44	43	40	36	37	35	40
	0 - 14	12	10	9	8	8	8	9	8	9	10
	15 - 17	96	84	80	77	72	65	69	67	67	85
	18 - 20	139	131	129	119	118	115	110	115	114	129
	21 - 24	110	104	101	95	94	87	83	87	82	96
Nainen	Yhteensä	15	14	13	13	12	12	10	10	10	11
	0 - 14	5	4	4	3	3	3	3	3	3	4
	15 - 17	31	25	23	20	20	19	18	17	17	22
	18 - 20	45	44	42	39	37	34	31	34	33	39
	21 - 24	31	29	30	28	27	26	24	24	24	28

Taulukko 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikoksen mukaan 2011-2020, osuus 1 000 väestössä olevaa kohti

		2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020
Sukupuoli yhteensä	Yhteensä	69	64	62	59	58	57	54	54	54	61
	0 - 14	14	11	10	9	8	8	9	9	10	11
	15 - 17	126	109	103	98	91	84	82	80	83	99
	18 - 20	214	201	198	185	185	180	199	178	175	200
	21 - 24	175	167	165	152	156	152	148	156	154	178
Mies	Yhteensä	115	106	102	97	95	92	89	88	88	100
	0 - 14	20	15	14	13	12	12	14	12	14	16
	15 - 17	202	177	167	161	149	134	134	128	134	162
	18 - 20	340	320	314	290	293	279	332	284	272	312
	21 - 24	279	268	261	241	250	239	234	246	237	275
Nainen	Yhteensä	26	23	24	23	23	22	20	21	21	24
	0 - 14	8	6	5	4	4	4	5	5	5	6
	15 - 17	47	39	37	33	31	31	28	29	30	34
	18 - 20	82	77	77	76	72	76	60	65	71	81
	21 - 24	67	62	64	60	58	60	58	61	66	75

Kaikista rikoksiin ja rikkomuksiin syylliseksi epäillyistä 7 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Vuonna 2006 vastaava osuus oli 16 prosenttia. Läheskään kaikissa tapauksissa humalatilaa ei tutkita. Esimerkiksi automaattisen liikennevalvonnan yhteydessä humalatilaa ei seurata.

Rikoslakirikoksiin epäillyistä 11 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena ja 12 prosenttia huumaavan aineen vaikutuksen alaisena. Alkoholin osuus päihteenä on laskenut ja huumaavien aineiden noussut. Vuonna 2006 alkoholin vaikutuksen alaisena oli 22 prosenttia ja huumaavien aineiden alaisena 4 prosenttia epäillyistä. Henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin epäillyistä 32 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena kun vuonna 2006 vastaava osuus oli 60 prosenttia.

2.3 Kansalaisuus ja syntyperä

Vuonna 2020 rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltiin 33 800 ulkomaan kansalaista. Tämä on vajaat 500 (1,5 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2019. Suomalaisten epäiltyjen määrä oli 39 900 (15 prosentti) suurempi kuin edellisvuonna. Ulkomaalaisista epäillyistä 62,6 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Osuus on 7,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisvuonna.

Manner-Suomessa ulkomaalaisten osuus epäillyistä oli suurin Uudenmaan maakunnassa. Siellä ulkomaalaisten osuus oli 18,1 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Etelä-Karjalassa, 12,6 prosenttia ja Pohjanmaalla 10 prosenttia.

Kaksoiskansalaiset, joilla toinen kansalaisuus on Suomi, tilastoidaan suomalaisiksi. Henkilön vakituinen asuinpaikka määräytyy henkilön kotikunnan perusteella. Turisteilla, turvapaikanhakijoilla ja muilla maassa tilapäisesti oleskelevilla ei ole kotikuntaa Suomessa. Tilastokeskus tilastoi epäiltyjen tietoja ainoastaan selvitetyiksi merkityistä rikoksista. Tilastoissa henkilö voi esiintyä epäiltynä useamman kerran vuoden aikana.

Kuvio 11. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen ulkomaan kansalaisten lukumäärä, osuus epäillyistä sekä vakituisesti Suomessa asuvien osuus 2009–2020

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaiden kansalaisista suurimman ryhmän muodostivat virolaiset. Heitä oli 9 500, mikä on 600 enemmän kuin vuonna 2019. Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltynä yli tuhat, olivat Irak (3 500), Venäjä (2 800), Ruotsi (1 800), Romania (1 500) ja Somalia (1 200). Edellisvuoteen verrattuna esimerkiksi irakilaisten määrä kasvoi 11,1 prosenttia ja venäläisten väheni 38,2 prosenttia. Ruotsalaisten määrä väheni 1 prosentin ja romanialaisten 4,1 prosenttia.

Romanialaisista 31,6 prosenttia asui vakituisesti Suomessa. Venäläisistä epäillyistä 53,3 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Virolaisista hieman yli puolet asui vakituisesti Suomessa. Somaleista 93,9 prosenttia ja irakilaista 74,8 prosenttia asui vakituisesti Suomessa. Suomessa vakituisesti asuvien ulkomaalaisten epäiltyjen osuus kasvoi 62,6 prosenttiin kun se vuonna 2019 oli 55,1 prosenttia.

Ulkomaalaisista epäillyistä 89 prosenttia oli miehiä. Suomalaisista epäillyistä 79 prosenttia oli miehiä. Ulkomaalaiset ovat myös hieman suomalaisia vanhempia. Ulkomaalaisista epäillyistä noin 11 prosenttia on alle 21–vuotiaita ja alle 30–vuotiaita on noin 40 prosenttia. Suomalaisista epäillyistä alle 21–vuotiaita on 19 prosenttia ja alle 30–vuotiaita 47 prosenttia.

Syntyperä

Rikoslakirikoksiin epäillyistä suomalaistaustaisia oli 293 600 (86,4 prosenttia). Edellisvuoteen verrattuna suomalaistaustaisten epäiltyjen osuus kasvoi 1 prosenttiyksikön. Suomalaistaustaisista epäillyistä noin 96 prosenttia on syntynyt Suomessa.

Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä oli yhteensä 37 200 (10,9 prosenttia). Ulkomaalaistaustaisista epäillyistä 11 prosenttia on syntynyt Suomessa. Täällä syntyneiden osuus ulkomaalaistaustaisista epäillyistä on noussut kymmenessä vuodessa noin 7 prosenttiyksikköä.

Itäeurooppalaistaustaisten epäiltyjen osuus ulkomaalaistaustaisista epäillyistä on kymmenessä vuodessa laskenut 26 prosentista 17 prosenttiin. Vastaavasti pohjoiseurooppalaistaustaisten osuus on noussut runsaasta 19 prosentista 23 prosenttiin. Länsiaasialaistaustaisten osuus on noussut runsaasta 11 prosentista vajaaseen 17 prosenttiin.

Taulukko 10. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt ulkomaalaistaustaiset taustamaanosan mukaan 2009-2020

	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020
Yhteensä	23 560	25 539	27 448	27 968	27 368	28 430	29 073	29 238	28 895	31 098	31 897	37 166
Pohjois-Afrikka	957	1 197	1 231	1 162	965	1 039	1 052	997	1 104	1 025	1 015	1 198
Saharan eteläpuolinen Afrikka	3 349	3 534	3 782	3 454	3 750	4 367	4 617	4 578	3 998	4 141	4 234	5 280
Amerikka	477	505	504	504	456	509	519	556	553	487	438	511
Itä-Aasia	302	187	400	328	194	237	212	195	160	187	227	202
Länsi-Aasia	2 678	2 758	2 971	3 047	3 218	3 419	3 610	3 734	4 066	4 761	5 263	6 294
Kaakkois-Aasia ja Oseania	985	904	935	1 049	1 143	1 035	961	1 128	913	958	931	1 067
Itä-Eurooppa	6 107	5 919	6 304	6 381	5 913	5 932	6 033	5 853	5 945	5 943	5 983	6 467
Pohjois-Eurooppa	4 417	5 924	6 405	6 758	6 538	6 483	6 445	6 570	6 637	7 777	7 758	8 590
Etelä-Eurooppa	1 665	1 548	1 507	1 543	1 490	1 527	1 536	1 394	1 393	1 394	1 317	1 760
Länsi-Eurooppa	2 234	2 515	2 590	2 771	2 492	2 509	2 496	2 537	2 625	2 786	2 781	3 236
Tuntematon	389	548	819	971	1 209	1 373	1 592	1 696	1 501	1 639	1 950	2 561

Syntyperältään tuntemattomia oli kaikkiaan 8 900 (2,6 prosenttia). Tuntemattomien osuus on pysynyt suurin piirtein samana, mutta lukumäärä on vähentynyt.

Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia oli vuonna 2019 yhteensä 7,7 prosenttia.

Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Syntyperätietoa ei ole saada turisteilta tai muilta Suomen väestöön kuulumattomilta.

2.4 Epäiltyjen taustat

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä noin 26 prosenttia kuului väestön alimpaan tulodesiiliin käytettävissä olevien rahatulojen mukaan tarkasteltuna. Yli puolet epäillyistä kuuluu kolmeen alimpaan tulodesiiliin. Näihin alimpiin tulodesiileihin kuuluvien osuus on kymmenessä vuodessa noussut 53 prosentista 59 prosenttiin.

Naisepäillyt ovat hieman miehiä parempituloisia. Heistä kolmeen alimpaan tulodesiiliin kuului vuonna 2020 yhteensä 50,5 prosenttia kun miehillä vastaava luku oli 61,3 prosenttia.

Suhteellisesti eniten ylimpään tulokymmenykseen kuuluvia epäiltyjä oli liikennerikoksiin ja –rikkomuksiin sekä työrikoksiin ja veropetoksiin syylliseksi epäillyissä.

Pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna epäillyistä työttömänä oli vajaat 26 prosenttia kun koko väestöstä työttömiä oli alle 5 prosenttia. Epäillyistä työllisiä oli runsaat 28 prosenttia kun väestöstä vajaat 48 prosenttia oli työllisiä.

Epäillyistä yli puolella ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tohtorin tutkinto oli vain runsaalla 5 prosentilla epäillyistä.

Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2020, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 12.5.2021