Etusivu > Tilastot > Rahoitustilinpito > 2008 > Kotitalouksien rahoitusvarat vähenivät voimakkaasti vuonna 2008

Kotitalouksien rahoitusvarat vähenivät voimakkaasti vuonna 2008

Sijoitusten arvonalentumisista johtuvat hallussapitotappiot käänsivät kotitalouksien rahoitusvarojen arvon jyrkkään laskuun vuonna 2008. Kotitalouksien rahoitusvarojen arvo pieneni kaikkiaan 14 miljardia euroa. Samalla edellisvuonna alkanut siirtymä rahastosijoituksista talletuksiin voimistui.

Kotitalouksille aiheutui rahoitusvaroista hallussapitotappioita kaikkiaan 19 miljardia euroa vuonna 2008. Suorista osakesijoituksista tappioita kertyi 11 miljardia ja rahastosijoituksista lähes 5 miljardia euroa. Myös sijoitussidonnaisista henki- ja eläkevakuutussaamisista kertyi 3 miljardin euron tappiot. Lisäksi kotitalouksien rahoitusasema heikkeni välillisesti työeläkevarojen supistumisen vuoksi. Kotitaloudet hankkivat nettomääräisesti lisää rahoitusvaroja runsaalla 4 miljardilla eurolla, mikä on 2 miljardia vähemmän kuin edellisvuonna.

Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos 1996-2008, mrd euroa

Poikkeuksellisen epävarmuuden vallitessa osake- ja muilla arvopaperimarkkinoilla kotitalouksien rahoitusvarojen painopiste siirtyi yhä voimakkaammin arvopapereista talletuksiin. Talletuksiin virtasi lisää kotitalouksien rahaa lähes 8 miljardia euron edestä, kun samalla rahasto-osuuksia lunastettiin pois nettomääräisesti runsaat 4 miljardia euroa. Kotitalouksien kiinnostus kotimaisia pörssiosakkeita kohtaan kuitenkin heräsi pitkän tauon jälkeen uudelleen, ja niitä hankittiin nettomääräisesti lisää 1,5 miljardilla eurolla.

Kaikkiaan kotitalouksilla oli sijoitettuna rahoitusvaroihin 187 miljardia euroa vuoden 2008 lopussa. Siitä 71 miljardia oli talletuksia, 15 miljardia pörssiosakkeita, 40 miljardia muita osakkeita, 33 miljardia henki- ja eläkevakuutussäästöjä ja 9 miljardia euroa rahasto-osuuksia. Muita rahoitusvaroja kotitalouksilla oli 19 miljardin euron arvosta.

Kotitalouksien rahoitusasema pysyi alijäämäisenä vuonna 2008. Vaikka velkojen vuosikasvu hidastui selvästi edellisvuodesta, velkaantumisaste eli luottojen suhde käytettävissä olevaan tuloon nousi 109,8 prosenttiin edellisvuoden 108,1 prosentista. Kotitalouksien nettorahoitusvarallisuus eli rahoitusvarojen ja velkojen erotus pieneni lähes neljänneksen edellisvuodesta. Vuoden 2008 lopussa se oli 78 miljardia euroa.

Julkisen sektorin varallisuusasema heikkeni

Julkinen sektori oli tulojen ja menojen kautta tarkasteltuna edelleen runsaasti ylijäämäinen vuonna 2008. Julkisen talouden kestävyyden kannalta tärkeämpi mittari on kuitenkin sen varallisuusasema. Siinä tapahtui merkittävä käänne huonompaan julkisyhteisöjen rahoitusvarojen arvon pudottua 33 miljardilla eurolla vuoden aikana. Tulevaisuuden eläkemaksuja varten rahastoiduista työeläkelaitosten varoista kertyi kaikkiaan 26 miljardin euron hallussapitotappiot vuonna 2008. Valtion osakeomistusten arvon pieneneminen 14 miljardilla eurolla taas painoi valtion nettorahoitusvarallisuuden 11 miljardia euroa negatiiviseksi. Julkisyhteisöjen velka kasvoi hieman vuoden aikana.

Työeläkelaitosten sijoitusten painopiste siirtyi vuoden 2008 aikana osakkeista ja rahasto-osuuksista lainoihin ja velkapapereihin. Työeläkelaitokset lainoittivat yrityksiä 3,5 miljardilla eurolla ja lisäsivät velkapaperisijoituksiaan 3 miljardilla. Toisin kuin muutamana aiempana vuotena sijoitusten painopiste oli nyt kotimaassa.

Yritysten lainat kasvoivat voimakkaasti

Yritysten velkaantuminen kiihtyi vuonna 2008. Uuden rahoituksen hankinta tapahtui lähes kokonaan lainaa ottamalla, koska joukkovelkakirjalainojen ja yritystodistusten markkinat tyrehtyivät. Valtaosa lainakannan 33 miljardin euron kasvusta tuli yritysten välisistä lainoista, mutta yrityksiä lainoittivat voimakkaasti myös luottolaitokset ja työeläkelaitokset. Lyhytaikaisessa rahoituksessa pankkien antamat luotot korvasivat yritystodistusten kautta tapahtuvan rahoituksen hankinnan. Kaikkiaan yritykset lisäsivät lyhytaikaisia pankkiluottojaan runsaan 6 miljardin euron edestä.

Sijoitukset ulkomaisiin osakkeisiin tyrehtyivät

Suomalaiset sijoittajat, erityisesti työeläkelaitokset, sijoitusrahastot ja kotitaloudet vetivät vuonna 2008 takaisin rahojaan ulkomaisista pörssiosakkeista ja rahasto-osuuksista runsaan 3 miljardin euron arvosta, kun edellisvuonna niihin virtasi uutta rahaa peräti 10 miljardia euroa. Yritykset kuitenkin jatkoivat ulkomaisia suoria osakesijoituksiaan ja käyttivät niihin 10 miljardia euroa.

Myös ulkomaiset sijoittajat vähensivät voimakkaasti omistuksiaan suomalaisissa pörssiosakkeissa. Kaikkiaan niitä myytiin kotimaisille sijoittajille nettomääräisesti 5 miljardin euron edestä. Ulkomaisen pörssiomistuksen arvo romahti kurssien laskun siivittämänä alle puoleen edellisvuodesta ja oli 64 miljardia euroa vuoden lopussa. Ulkomaisen omistuksen osuus kotimaisten pörssiosakkeiden arvosta laski samalla 59 prosenttiin.

Yritysten ja kotitalouksien velat ovat kasvaneet nopeasti

Sekä kotitalouksien että yritysten velkaantuminen on ollut nopeaa viimeisten 40 vuoden aikana. 1970-luvun puolivälistä vuoteen 1989 kotitalouksien velkaantumisaste eli lainakannan suhde käytettävissä oleviin tuloihin kasvoi yli kaksinkertaiseksi 88,5 prosenttiin. Vasta 1990-luvun lama pysäytti pitkään jatkuneen velkakannan kasvun. Kotitalouksien lainakanta laski vuodesta 1991 aina vuoteen 1996, kunnes se kääntyi jälleen jyrkkään nousuun 2000-luvulle tultaessa, josta lähtien velkaantuminen on ollut taas varsin nopeaa. Vuonna 2008 sekä yrityksillä että kotitalouksilla oli lainavelkaa lähes kolme kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Myös kotitalouksien velkaantumisaste on kasvanut viime vuosina ripeästi ollen vuonna 2008 jo 109,8 prosenttia.

Kotitalouksien ja yritysten lainavelkojen kehitys 1970–2008

Kotitalouksien velkojen ohella myös niiden rahoitusvarat ovat kasvaneet nopeasti. Valtaosa kotitalouksien rahoitusvaroista oli aina 1990-luvun puoliväliin saakka käteisvaroja ja talletuksia. 1970-luvulla kotitalouksien käteisvarat ja talletussaamiset kasvoivat parhaimmillaan yli 20 prosentin vuosivauhdilla. 1990-luvun puolivälin jälkeen talletusten osuus kotitalouksien rahoitusvaroista lähti laskuun, kunnes vuonna 2007 se kääntyi jälleen nousuun.

Kotitalouksien käteis- ja talletusvarojen kehitys 1970–2008

Tilastolliset erot kasvussa

Sektorin kaikkien tulojen ja menojen erotuksena laskettavan, rahoitusasemaa kuvaavan nettoluotonannon tulisi määritelmällisesti täsmätä rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvien rahoitustaloustoimien nettomäärän kanssa. Tähän ei kuitenkaan kansantalouden tilinpidon laadinnassa päästä. Syntyvää reaali- ja rahoitustilien välistä tilastollista eroa ei myöskään hävitetä tasapainotuksessa, vaan syitä merkittäviin eroihin pyritään selvittämään arvioimalla lähdetietoja ja laadintamenetelmiä. Tilastollinen ero onkin tärkeä mittari tietojen tarkkuuden arvioinnissa.

Vuodesta 2002 lähtien yritys- ja ulkomaat -sektorien tilastolliset erot ovat olleet merkittäviä, eikä syitä niille ole löydetty. Taustalla ovat osaltaan ulkomaat-sektorin keskeisen tietolähteen maksutasetilaston merkittävät virheelliset ja tunnistamattomat erät, jotka kuvaavat tilastollista eroa vaihtotaseen ja rahoitustaseen välillä. Maksutaseen tilastoero kasvoi entisestään vuonna 2008 finanssikriisin myötä. Ulkomaat-sektorin tilastollinen ero heijastuu kotimaassa erityisesti yrityssektoriin. Vuonna 2008 yrityssektorin tilastollinen ero oli jo 5,9 miljardia ja ulkomaiden -6,7 miljardia euroa. Yrityssektorin erot ovat viime vuosina olleet samansuuntaisia: reaalitilit näyttävät sektorin rahoitusaseman systemaattisesti paremmaksi kuin rahoitustilit. Myös kotitaloussektorin tilastolliset erot ovat monena vuonna merkittäviä.

Lähde: Rahoitustilinpito, Tilastokeskus

Lisätietoja: Matti Okko +358-9-1734 3341, rahoitus.tilinpito@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

---

Päivitetty 29.1.2010