Etusivu > Tilastot > Sähkön ja lämmön tuotanto > 2011 > Sähkön ja lämmön tuotanto sekä polttoaineet 2011

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä polttoaineet 2011

Sähkön tuotanto ja kulutus laskussa

Sähkön kokonaiskulutus laski edellisvuodesta neljä prosenttia ollen 84,2 terawattituntia (TWh) eli miljardia kilowattituntia (kWh). Kulutuksesta 84 prosenttia katettiin kotimaisella tuotannolla ja 16 prosenttia sähkön nettotuonnilla. Sähköä tuodaan Suomeen Pohjoismaista, Venäjältä ja Virosta. Sähköä myös viedään Suomesta muihin Pohjoismaihin ja Viroon. Kesällä 2011 viime vuosien nettovienti Pohjoismaihin kääntyi nettotuonniksi. Ruotsissa ja Norjassa vesivoiman saatavuus nousi edellisvuotisista ja Ruotsissa lisäksi ydinvoimaloiden tuotanto kasvoi. Venäjältä on edellisvuosina tuotu sähköä suhteellisen tasainen määrä, mutta vuoden 2011 lopulla tuontimäärä väheni Venäjän sähkömarkkinoiden avautumisesta ja korkeammista hinnoista johtuen. Sähkön nettotuonti nousi 32 prosenttia edellisestä vuodesta. Nettotuonti lasketaan siten, että tuonnista vähennetään vientimäärä.

Sähkön, kaukolämmön ja teollisuuslämmön tuotanto 2000–2011

Sähkön kulutuksen osalta vuosi oli kaksijakoinen. Alkuvuonna kylmä talvi ja teollisuuden hyvät käyntiasteet pitivät sähkönkysynnän korkealla. Syksy 2011 oli Ilmatieteen laitoksen mukaan poikkeuksellisen lämmin ja eurokriisin myötä teollisuuden kasvu hiipui ja osittain kääntyi laskuun. Teollisuustuotanto kokonaisuudessaan Suomessa kasvoi vajaan prosentin vuonna 2011 Tilastokeskuksen teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan. Sähköintensiivisestä teollisuudesta metsäteollisuuden ennakollinen vuosimuutos vuodelle 2011 oli laskeva. Kemian- ja metalliteollisuuden indeksien vuosimuutokset puolestaan osoittivat kasvua edellisestä vuodesta.

Vuonna 2011 sähköä tuotettiin Suomessa 70,4 TWh. Tuotanto laski edellisvuodesta yhdeksän prosenttia. Sähkön erillistuotanto lauhdevoimalla väheni 31 prosenttia. Lauhdesähkön tuotannon määrä vaihtelee sähkönkysynnän ja Pohjoismaisen vesivoiman saatavuuden mukaan. Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tuotettu sähkö väheni yhdeksän prosenttia ja vesivoimalla tuotettu sähkö neljä prosenttia. Ydinvoimalla tuotettu sähkö pysyi Suomessa melko vakiona noin 22 TWh:ssa. Ydinvoimalla tuotettiin Suomessa tuotetusta sähköstä vuonna 2011 32 prosenttia ja sähkömäärä kasvoi edellisvuodesta kaksi prosenttia. Tuulivoima puolestaan kasvoi 0,481 TWh:iin uusien tuulivoimalaitosten myötä. Kasvua edellisestä vuodesta oli 64 prosenttia, mutta osuus sähkön tuotannosta jäi hieman alle prosenttiin.

Fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkömäärä väheni neljänneksellä. Eniten väheni kivihiilisähkö, 33 prosenttia. Fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön osuus laski 27 prosenttiin. Turpeella tuotettu sähkö kattoi sähkön tuotannosta seitsemän prosenttia. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin Suomessa tuotetusta sähköstä 33 prosenttia. Noin puolet tästä tuotettiin vesivoimalla ja lähes koko loppuosa puulla. Puuksi eli puuperäisiksi polttoaineiksi lasketaan puupolttoaineet, selluteollisuuden prosessiin liittyvät ns. metsäteollisuuden jäteliemet sekä muut puuperäiset polttoaineet kuten paperi ja metsäteollisuuden hajukaasut. Jäteliemillä ja muilla puupolttoaineilla tuotettiin kummallakin sähköstä 7 prosenttia eli yhteensä 14 prosenttia.

Sähkön tuotanto energialähteittäin 2011

Lämmin syksy vähensi kaukolämpöä

Kaukolämmön tuotanto oli vuonna 2011 34,0 TWh. Tuotanto väheni edellisvuodesta 13 prosenttia. Rakennusten lämmitysenergiantarve oli edellisen vuoden tapaan korkealla tasolla alkuvuoden kylmästä talvesta johtuen. Vuoden 2011 kaukolämmön kulutus edelliseen vuoteen verrattuna laski, kun edellisvuodesta poiketen syksy oli Ilmatieteen laitoksen mukaan poikkeuksellisen lämmin. Vuonna 2010 kaukolämmönkysyntä oli ennätyksellisen korkealla tasolla, sillä myös syksy oli kylmä.

Kaukolämpöä tuotettiin 55 prosenttisesti fossiilisista polttoaineista. Tästä puolet tuotettiin maakaasulla. Turpeella tuotetun kaukolämmön osuus koko tuotannosta oli 18 prosenttia. Fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotetut kaukolämmöt vähenivät enemmän kuin keskimäärin: kumpikin väheni 18 prosenttia. Uusiutuvilla polttoaineilla tuotetun kaukolämmön osuus nousi 23 prosenttiin. Muutosta edelliseen vuoteen oli kolme prosenttia. Kaukolämmön tuotanto väheni erityisesti öljyllä, maakaasulla ja turpeella.

Kaukolämmön tuotanto 2000–2011

Lämmön tuotanto 2000–2011

Teollisuuden suhdanteet vähensivät teollisuuslämpöä

Teollisuuslämmön tuotanto oli vuonna 2011 56,2 TWh. Tuotanto laski edellisvuodesta neljä prosenttia. Edellisvuosien tapaan teollisuuslämmön käyttö pysyi tavanomaista matalammalla tasolla, vaikka alkuvuonna teollisuuden suhdanteet näyttivät jatkavan edellisvuotista elpymistä. Vuoden loppupuoliskolla teollisuus hidasti kasvua ja prosesseissaan paljon lämpöä hyödyntävän metsäteollisuuden osalta kasvu kääntyi laskuun.

Teollisuuden käyttämä lämpö tuotettiin yli 60 prosenttisesti uusiutuvilla polttoaineilla. Metsäteollisuuden jäteliemillä katettiin uusiutuvista polttoaineista valtaosa, vuoden 2011 kokonaisuudesta 45 prosenttia, ja loput muilla puupolttoaineilla. Fossiilisilla polttoaineilla lämmöstä tuotettiin 19 prosenttia. Suurin fossiilinen polttoaine teollisuuslämmön tuotannossa oli maakaasu, jonka osuus kokonaisuudesta oli 11 prosenttia. Turpeella tuotettiin lämmöstä yhdeksän prosenttia.

Teollisuuslämmön tuotanto 2000–2011

Metsäteollisuuden jäteliemet nousivat suurimmaksi polttoaineeksi muiden kulutuksen pienentyessä

Polttoaineiden käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa väheni 10 prosenttia vuonna 2011. Polttoainekäytössä uusiutuvat polttoaineet nousivat fossiilisia korkeammaksi. Uusiutuvia polttoaineita käytetyistä polttoaineista oli 42 prosenttia, fossiilisia 41 prosenttia ja turvetta 14 prosenttia. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö edellisvuodesta nousi vain kolme prosenttia, mutta fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni 21 prosenttia ja turpeen käyttö 12 prosenttia.

Polttoainetarkastelussa jätetään huomiotta ns. polttoaineettomat energian tuotantomuodot vesi- ja tuulivoima. Myöskään ydinvoimaa ei rinnasteta tässä tarkastelussa polttoaineisiin. Kansainvälisen tilastointikäytännön mukaan ydinvoiman hyötysuhteen oletetaan olevan 33 prosenttia eli primäärienergiaksi lasketaan noin kolminkertainen määrä tuotettuun sähköön verrattuna.

Metsäteollisuuden jäteliemien käyttö pysyi lähes ennallaan, vaikka metsäteollisuuden tuotannon liukuva vuosimuutos teollisuustilaston volyymi-indeksin mukaan oli -3,8 prosenttia. Kivihiilen ja maakaasun käytöt vähenivät, näistä kivihiilen käyttö suorastaan romahti. Turpeen käyttö väheni, kun turpeen tuotanto väheni edellisvuosista. Turvetuotannon kannalta ihanteellinen kesäkausi sisältää pitkiä sateettomia jaksoja. Vaikka kesä 2011 oli aurinkoinen ja lämmin, vesisateita tuli runsaasti ja tasaisin väliajoin. Puupolttoaineiden käytöllä korvattiin vähentynyttä turvemäärää.

Polttoaineiden käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa 2010–2011

Polttoaineiden käyttö sähkön erillistuotannossa tarkoittaa polttoaineiden käyttöä lauhdevoiman tuotannossa. Muu sähkön erillistuotanto lasketaan ns. polttoaineettomaksi. Lauhdevoiman tuotantomäärä väheni yhdeksällä prosentilla, mutta lauhdevoiman käyttämä polttoainemäärä väheni 27 prosentilla. Ero selittyy tuotannon hyötysuhteella eli tuotetun sähkön suhteella käytettyyn polttoainemäärään. Lauhdevoiman hyötysuhde on tyypillisesti 35:n ja 40:n prosentin välillä, kun sähkön ja lämmön yhteistuotannolla saadaan polttoaineesta energiaa hyödynnetyksi noin 75-85 prosenttia ja lämmön erillistuotannolla noin 80-90 prosenttia.

Lauhdevoiman tuotannossa käytetyistä polttoaineista 60 prosenttia oli fossiilisia polttoaineita. Merkittävin fossiilinen polttoaine oli kivihiili, jonka käyttö väheni 44 prosenttia. Turvetta puolestaan käytettiin reilu viidesosa. Turpeen käyttö laski. Puupolttoaineiden käyttö puolestaan kasvoi. Fossiilisten ja turpeen käytön vähentyessä uusiutuvien polttoaineiden käytön osuus nousi 20 prosenttiin.

Polttoaineiden käyttö sähkön erillistuotannossa 2010–2011

Sähkön ja lämmön yhteistuotannon polttoaineissa ei kovin suuria muutoksia tapahtunut. Suurimmat muutokset olivat maakaasun ja turpeen käytön vähenemiset. Fossiilisten ja turpeen käytön vähenemisen johdosta uusiutuvien polttoaineiden käytön osuus nousi 50 prosenttiin.

Polttoaineiden käyttö sähkön ja lämmön yhteistuotannossa 2010–2011

Lämmön erillistuotannossa öljyn käyttö väheni 20 prosenttia, mistä johtuen polttoaineluokka ’muut puupolttoaineet’ nousi suurimmaksi. Fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni 21 prosenttia ja turpeen käyttö 18 prosenttia.

Polttoaineiden käyttö lämmön erillistuotannossa 2010–2011

Lähde: Sähkön ja lämmön tuotantotilasto, Tilastokeskus ja Sähkötilasto, Energiateollisuus ry

Lisätietoja: Minna Niininen 09 1734 3549, energia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 18.10.2012