Etusivu > Tilastot > Sektoritilit neljännesvuosittain > 2018 > 3. vuosineljännes > Sektorikohtainen katsaus vuoden 2018 kolmannen vuosineljänneksen tietoihin

Sektorikohtainen katsaus vuoden 2018 kolmannen vuosineljänneksen tietoihin

Kotitaloudet

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuoden 2018 kolmannella vuosineljänneksellä reilut 3 prosenttia (vajaan 1 miljardia euroa) edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Suurimpia yksittäisiä menoeriä ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut.

Vuodentakaisiin lukuihin verrattuna käytettävissä olevaa tuloa kasvattivat lähinnä saatujen palkansaajakorvauksen kasvu lähes 1 miljardilla eurolla sekä yrittäjätulojen kasvu arviolta reilulla 0,1 miljardilla eurolla. Omaisuustulot ja saadut sosiaalietuudet olivat käytännössä samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Maksetut tuloverot olivat vajaan 0,2 miljardia euroa suuremmat kuin edellisen vuoden kolmannella neljänneksellä. Sekä maksetut sosiaaliturvamaksut että omaisuusmenot olivat lähes samalla tasolla edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Kulutusmenot kasvoivat vajaan 600 miljoonaa euroa vuodentakaiseen verrattuna.

Kun kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon lisätään saadut luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot, saadaan kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo, joka on OECD:n suosittelema taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Luontoismuotoisilla yhteiskunnallisilla tulonsiirroilla tarkoitetaan mm. koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluja, jotka julkisyhteisöt sekä kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt tuottavat. Vuoden 2018 kolmannella vuosineljänneksellä oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 3,2 prosenttia ja hintamuutoksista puhdistettuna 1,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli vuoden 2018 toisella neljänneksellä -0,2 prosenttia. Edellisellä vuosineljänneksellä säästämisaste oli 0,4 prosenttia. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on negatiivinen, mikäli kotitalouksien kulutusmenot ovat suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo. Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste vuoden 2018 toisella neljänneksellä oli 13,1 prosenttia käytettävissä olevasta tulosta eli lähes sama kuin edellisen vuosineljänneksen vastaava tieto (12,9 %). Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista.

Kotitalouksia palvelevien, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset olivat käytännössä samalla tasolla vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet -sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet -sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämisastetta ja kasvattaa investointiastetta.

Yrityssektorin voittoaste edellisen neljänneksen tasolla

Vuoden 2018 kolmannella vuosineljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste pysyi edellisen neljänneksen 30,7 prosentissa. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Voittoaste pysyi muuttumattomana, koska yrityssektorin arvonlisäys ja maksetut palkansaajakorvaukset kasvoivat likimain yhtä paljon. Palkansaajakorvauksien tasoon vaikuttivat hieman vuoden vaihteessa voimaan astuneet työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen leikkaukset. Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä, laski kolmatta neljännestä peräkkäin. Edellisestä neljänneksestä investointiaste laski 0,9 prosenttiyksikköä 24,3 prosenttiin.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot kasvoivat edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä

Sektorin arvonlisäys kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä noin kolme prosenttia viime vuoden vastaavasta neljänneksestä välituotekäytön kasvaessa kuusi prosenttia ja tuotoksen kasvaessa noin viisi prosenttia. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi vajaan kahdeksan prosenttia ja oli 683 miljoonaa euroa. Palkansaajakorvaukset laskivat vajaan kaksi prosenttia vastaavan neljänneksen lukemista. Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema koheni vuoden takaisesta

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat vuoden 2018 heinä-syyskuussa 780 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat 600 miljoonaa euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) pieneni 180 miljoonalla eurolla. Alasektoreista valtion rahoitusasema vahvistui selvästi, kun taas kuntien rahoitusasema heikentyi. Myös sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema heikentyi hieman. Luvut on laskettu kausitasoittamattomista aikasarjoista. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista. Sulautetuilla kokonaistuloilla ja -menoilla tarkoitetaan virtoja, joista on eliminoitu julkisyhteisöjen alasektoreiden välisiä eriä. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä julkaistaan tarkempaa tilastoa, jossa alasektorit on eritelty: Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaiset sektoritilit .

Tavara ja palvelukauppa alijäämäinen vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä

Tavaroiden vienti Suomesta ulkomaille oli 15,2 miljardia vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä. Tavaroiden vienti lisääntyi 0,5 miljardilla eurolla (3,1 prosentilla) edellisvuoden vastaavaan neljännekseen. Palveluiden vienti oli 6,7 miljardia, mikä oli 0,3 miljardia enemmän kuin vuosi sitten. Tavaroiden tuonti Suomeen oli 15,4 miljardia euroa. Vuoden takaisesta neljänneksestä tavaroiden tuonnin arvo lisääntyi 1,1 miljardilla eurolla (8,4 prosentilla). Palveluiden tuonti oli 7,2 miljardia, mikä oli 0,6 miljardia enemmän kuin vuosi sitten. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,7 miljardia alijäämäinen.

Ulkomailta saadut omaisuustulot olivat noin 0,3 miljardia suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuustulot. Omaisuustulot pitävät sisällän muun muassa osingot, korot ja uudelleen sijoitetut voitot. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot olivat noin 0,5 miljardia suuremmat kuin Suomen ulkomaita saamat tulonsiirrot. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu.

Vaihtotase oli 0,8 miljardia alijäämäinen vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä.

Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Neljänneksittäin tarkasteltuna suurempia revisioita syntyy toisen vuosineljänneksen julkaisussa syys–lokakuun vaihteessa sekä neljännen vuosineljänneksen julkaisussa maalis-huhtikuun vaihteessa. Nämä tarkentumiset johtuvat vuositilinpidon tietojen päivittymisestä. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 12.12.2018 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2017 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä, joskin lähdeaineistojen päivittyminen voi aiheuttaa hieman eroja vuositilinpidon edelliseen julkaisuun.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä mittaava volyymi-indikaattori ja sen muutosprosentit löytyvät tämän julkaisun liitetaulukosta 3. Tämä volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.

Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jarkko Kaunisto 029 551 3551, Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 20.12.2018