Etusivu > Tilastot > Sektoritilit neljännesvuosittain > 2019 > 1. vuosineljännes > Sektorikohtainen katsaus vuoden 2019 ensimmäisen vuosineljänneksen tietoihin

Sektorikohtainen katsaus vuoden 2019 ensimmäisen vuosineljänneksen tietoihin

Kotitaloudet

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo nousi 1,2 prosenttia vuoden 2019 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Suurimpia yksittäisiä menoeriä ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut.

Vuodentakaisiin lukuihin verrattuna käytettävissä olevaa tuloa kasvattivat lähinnä saatujen palkansaajakorvauksen kasvu reilulla 0,5 miljardilla eurolla, yrittäjätulojen kasvu arviolta vajaalla 0,4 miljardilla eurolla ja saatujen sosiaalietuuksien kasvu vajaalla 0,2 miljardilla eurolla. Toisaalta tulopuolelta omaisuustulot pienenivät lähes 0,7 miljardia euroa vuotta aiemmasta. Menoissa ei tapahtunut kovin suuria muutoksia kumpaankaan suuntaan, vaan sekä tuloverot että omaisuusmenot olivat lähes samalla tasolla edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna, ja maksetut sosiaaliturvamaksut kasvoivat vain reilulla 0,1 miljardilla eurolla. Myös kulutusmenojen arvioidaan kasvaneen vain noin 150 miljoonaa euroa vuodentakaisiin lukuihin verrattuna.

Kun kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon lisätään saadut luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot, saadaan kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo, joka on OECD:n suosittelema taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Luontoismuotoisilla yhteiskunnallisilla tulonsiirroilla tarkoitetaan mm. koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluja, jotka julkisyhteisöt sekä kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt tuottavat. Vuoden 2019 ensimmäisellä vuosineljänneksellä oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 2,3 prosenttia ja hintamuutoksista puhdistettuna 1,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 1,2 prosenttia. Edellisellä vuosineljänneksellä säästämisaste oli 0,0 prosenttia. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on negatiivinen, mikäli kotitalouksien kulutusmenot ovat suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo. Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä oli 12,8 prosenttia käytettävissä olevasta tulosta eli 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuosineljänneksen vastaava tieto. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista.

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset kasvoivat reilun 4 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet -sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet -sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämisastetta ja kasvattaa investointiastetta.

Yrityssektorin voitot kasvoivat edellisestä neljänneksestä

Vuoden 2019 ensimmäisellä vuosineljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste kasvoi 31,7prosenttiin edellisen neljänneksen 30,0 prosentista. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Voittoaste kasvoi, koska yrityssektorin arvonlisäys kasvoi maksettuja palkansaajakorvauksia voimakkaammin. Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä nousi hieman edellisen neljänneksestä, 26,1 prosenttiin.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot pienenivät

Sektorin arvonlisäys pieneni vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 21 prosenttia viime vuoden vastaavasta neljänneksestä tuotoksen kasvaessa noin seitsemän prosenttia ja välituotekäytön 31 prosenttia. Suuret muutokset vuodentakaisiin arvoihin selittyy pitkälti sektorilla tapahtuneilla kansainvälisillä konsernimuutoksilla. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä pieneni vuodentakaisesta 613 miljoonasta eurosta 340 miljoonaan euroon. Palkansaajakorvaukset pysyivät vuodentakaisella tasolla. Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikentyi hieman vuoden takaisesta

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat vuoden 2019 tammi-maaliskuussa 650 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat 790 miljoonaa euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) heikentyi 140 miljoonalla eurolla. Alasektoreista valtion ja työeläkelaitosten rahoitusasema kohentui, kun taas kuntien ja muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema heikkeni. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista. Sulautetuilla kokonaistuloilla ja -menoilla tarkoitetaan virtoja, joista on eliminoitu julkisyhteisöjen alasektoreiden välisiä eriä. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä julkaistaan tarkempaa tilastoa, jossa alasektorit on eritelty: Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaiset sektoritilit .

Vaihtotase ylijäämäinen vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä

Käypähintainen tavaroiden vienti Suomesta ulkomaille oli 16,0 miljardia vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Tavaroiden vienti lisääntyi 0,7 miljardia euroa (4,3 prosenttia) edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Palveluiden vienti oli 7,0 miljardia, mikä oli 0,5 miljardia enemmän kuin vuosi sitten. Käypähintainen tavaroiden tuonti Suomeen oli 14,9 miljardia euroa. Vuoden takaisesta neljänneksestä tavaroiden tuonnin arvo laski 0,3 miljardia euroa (1,8 prosenttia). Palveluiden tuonti oli 7,5 miljardia, mikä oli 0,6 miljardia enemmän kuin vuosi sitten. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,7 miljardia ylijäämäinen.

Ulkomailta saadut omaisuustulot olivat noin 0,8 miljardia suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuustulot. Omaisuustulot pitävät sisällän muun muassa osingot, korot ja uudelleen sijoitetut voitot. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot olivat noin 0,3 miljardia suuremmat kuin Suomen ulkomaita saamat tulonsiirrot. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu.

Vaihtotase oli 1,2 miljardia ylijäämäinen vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä.

Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Neljänneksittäin tarkasteltuna suurempia revisioita syntyy toisen vuosineljänneksen julkaisussa syys–lokakuun vaihteessa sekä neljännen vuosineljänneksen julkaisussa maalis-huhtikuun vaihteessa. Nämä tarkentumiset johtuvat vuositilinpidon tietojen päivittymisestä. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 13.6.2019 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2018 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä, joskin lähdeaineistojen päivittyminen voi aiheuttaa hieman eroja vuositilinpidon edelliseen julkaisuun.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti: :

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä mittaava volyymi-indikaattori ja sen muutosprosentit löytyvät tämän julkaisun liitetaulukosta 3. Tämä volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.

Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jarkko Kaunisto 029 551 3551, Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 20.6.2019