Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 23.6.2021

Kotitalouksien säästämisaste edelleen korkea ensimmäisellä neljänneksellä

Kotitalouksien säästämisaste kasvoi hieman tammi-maaliskuussa edellisestä neljänneksestä. Kulutusmenot laskivat aavistuksen samalla kun käytettävissä olevat tulot olivat pienessä kasvussa. Kotitalouksien investointiaste pysyi edellisen neljänneksen tasolla. Yritysten voittoaste jatkoi laskuaan. Voittoastetta laskivat yhtäältä kasvaneet maksetut palkansaajakorvaukset ja toisaalta pienentyneet saadut tuotantotukipalkkiot. Yrityssektorin investointiaste puolestaan kasvoi. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisesta sektoritilinpidosta.

Kotitalouksien ja yritysten keskeiset indikaattorit kausitasoitettuna

Kotitalouksien ja yritysten keskeiset indikaattorit kausitasoitettuna
Tunnusluvut on laskettu kausitasoitetuista aikasarjoista. Sektoritilit lasketaan ainoastaan käypähintaisina. Kotitalouksien oikaistulle käytettävissä olevalle tulolle on kuitenkin laskettu hintojen muutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori. Voitto-, säästämis- ja investointiasteet on laskettu nettomääräisistä luvuista, joista pääoman kuluminen on poistettu. Kotitaloudet eivät sisällä kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä.

Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen keruuvastuu neljännesvuositietojen osalta siirtyi Tilastokeskukselta Valtiokonttorille alkuvuodesta 2021: http://www.stat.fi/uutinen/kuntatalouden-neljannesvuositiedot-julkaistu-ensimmaista-kertaa-tutkikuntiafi-palvelussa Uudessa tiedonkeruussa tavoitteena on ollut pitkälle viety automaatio. Lisäksi kerättävä tietosisältö on aiempaa laajempi. Muutoksilla voi alkuvaiheessa olla vaikutuksia julkisyhteisöjä koskevien tietojen laatuun ja vertailukelpoisuuteen tilastoinnin näkökulmasta.

Kotitaloukset

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste kasvoi hieman edellisen neljänneksen tiedosta, ja oli tammi-maaliskuussa 7,1 prosenttia. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat aavistuksen verran edellisestä neljänneksestä, ja kun kulutusmenot vähän pienenivät, säästämisaste kasvoi hieman edelliseen neljännekseen verrattuna.

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste pysyi samalla tasolla kuin edellisellä vuosineljänneksellä, ollen 12,9 prosenttia. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kotitalouksien investoinnit pysyivät käytännössä samalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä, ja kun käytettävissä oleva tulokaan ei muuttunut, investointiaste pysyi samana.

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo pysyi käytännössä samalla tasolla vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut. Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä saadut palkat kasvoivat noin 300 miljoonalla eurolla, yrittäjätulot pysyivät edellisen vuoden tasolla, saadut omaisuustulot pienenivät lähes 400 miljoonalla eurolla ja saadut sosiaalietuudet kasvoivat reilulla 400 miljoonalla eurolla vuodentakaisiin lukuihin verrattuna. Menopuolella taas maksetut verot kasvoivat lähes 200 miljoonaa euroa ja maksetut sosiaaliturvamaksut kasvoivat reilut 100 miljoonaa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkiset sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 0,9 prosenttia ja hintamuutoksista puhdistettuna pieneni 0,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan reaalitulon kehitys

Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan reaalitulon kehitys
Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset pienenivät 1,0 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna. Sekä urheilun että kulttuurin saralla monien yhdistysten toiminta on vähitellen alkanut hieman elpyä, mutta se ei ole palautunut vielä koko laajuudessaan.

Tässä tilastossa kotitaloudet-sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet-sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämis- ja investointiasteita.

Yritysten voittoaste laski edellisestä neljänneksestä

Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste laski 1,5 prosenttiyksiköllä 29,3 prosenttiin. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Voittoaste on laskenut yhtäjaksoisesti vuoden 2020 toisen neljänneksen jälkeen. Kehitystä selittää se, että saadut tuotanto-tukipalkkiot ovat laskeneet ja maksetut palkansaajakorvaukset kasvaneet suhteellisesti arvonlisäystä nopeammin. Toimintaylijäämä lasketaan vähentämällä arvonlisäyksestä maksetut palkansaajakorvaukset ja muut tuotantoverot ja lisäämällä saadut tuotantotukipalkkiot.

Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä kasvoi 1,3 prosenttiyksiköllä 27,7 prosenttiin. Kausitasoitetut investoinnit kasvoivat samalla kun arvonlisäys pysyi lähes edellisen neljänneksen tasolla.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot kasvoivat

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys kasvoi 4,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuotos kasvoi 9,4 prosenttia ja välituotekäyttö 13,9 prosenttia. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä oli 0,7 miljardia euroa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, ja oli 4,6 prosentin kasvussa. Maksetut palkansaajakorvaukset puolestaan kasvoivat neljällä prosenttiyksiköllä vuodentakaisesta.

Omaisuustulot ja -menot laskivat edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omaisuusmenoja oli 2,3 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana neljänneksenä. Omaisuustulot pienenivät 7,2 prosenttia, eli noin 0,2 miljardia euroa. Omaisuustulot pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleen sijoitetut voitot. Tulo- ja menoeristä laskivat erityisesti rahalaitosten saamat ja maksamat korot. Sektorin maksamat osingot puolestaan kasvoivat vuodentakaisesta.

Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikentyi vuoden takaisesta

Julkisyhteisöillä sekä sulautetut kokonaistulot että sulautetut kokonaismenot kasvoivat vuodentakaisesta neljänneksestä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni noin 0,8 miljardilla eurolla vuoden takaisesta, ollen 1,7 miljardia alijäämäinen.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa Julkisyhteisöjen tulot ja menot -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty: http://www.stat.fi/til/jtume/index.html.

Palveluiden ulkomaankauppa väheni vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä

Tavaroiden vienti Suomesta ulkomaille oli 15,1 miljardia vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli lähes yhtä paljon kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Palveluiden vienti oli 5,8 miljardia, mikä oli 17,5 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Tavaroiden tuonti Suomeen oli 14,9 miljardia euroa, mikä vastasi myös vuoden takaista tasoa. Palveluiden tuonti oli 6,7 miljardia, mikä oli 17,2 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,6 miljardia alijäämäinen vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä.

Ulkomailta saadut omaisuustulot olivat noin 1,2 miljardia suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuustulot. Omaisuustulot pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleen sijoitetut voitot. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot olivat noin 0,8 miljardia suuremmat kuin Suomen ulkomailta saamat tulonsiirrot. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu.

Vaihtotase oli 0,3 miljardia ylijäämäinen vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä.

Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 1.6.2021 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2020 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Lisäksi kotitalouksien velkaantumisasteen laskennassa käytetään rahoitustilinpidon tietoa kotitalouksien lainavelkojen kannasta. Sektoritilien tietokantataulukossa on esitetty velkaantumisaste kausitasoitettuna ja kausitasoittamattomana. Rahoitustilinpito julkistaa velkaantumisasteen kausitasoittamattomista luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Kotitalouksien velkaantumisaste = F4 / B6N

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.


Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jarkko Kaunisto 029 551 3551, Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (466,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 23.6.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2243-4976. 1. vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/sekn/2021/01/sekn_2021_01_2021-06-23_tie_001_fi.html