Etusivu > Tilastot > Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö > 2015 > 1. Internetin käytön muutoksia 2015

1. Internetin käytön muutoksia 2015

1.1 Mobiilit laitteet yleisempiä, internetin käyttö jokapäiväisempää

Henkilökohtaiset ja mobiilit laitteet jatkavat yleistymistään Suomessa. Älypuhelin oli keväällä 2015 käytössä jo 69 prosentilla 16–89-vuotiaista suomalaisista, kun edellisenä vuonna osuus oli 63 prosenttia. Tablettitietokone oli 42 prosentissa kotitalouksista. Vuonna 2014 sellainen oli 32 prosentissa talouksista. Yhä yleisimmin taloudessa on useampi kuin yksi tabletti (2015 12 % talouksista).

Myös kotien varsinaisissa tietokoneissa tapahtuu muutoksia. Kannettavat tietokoneet yleistyivät pitkään, mutta aivan viime vuosina yleistyminen on hiipunut. Vuonna 2015 67 prosentissa talouksista oli kannettava tietokone. Kotitaloudet hankkivat kannettavien sijaan tablettitietokoneita. Pöytätietokoneesta on tulossa yhä harvinaisempi laite. Vuonna 2015 sellainen oli 34 prosentissa talouksista. Osuus laski neljä prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.

Taulukko 1. Tietokoneiden ja internet-liittymien lukumäärä kotitalouksissa 2014 ja 2015, %-osuus kotitalouksista

	Pöytätietokone		Kannettava tietokone		Tablettitietokone		Internet-liittymä
	2015	2014	2015	2014	2015	2014	2015	2014
Lukumäärä	%-osuus talouksista
1	29	32	45	43	30	24	19	20
2	4	5	15	15	9	6	21	23
3 tai ueampi	1	1	6	8	3	2	41	37
Yhteensä	34	38	67	66	42	32	82	80

Laitekannan muutos näkyy myös kotien internetliittymien lukumäärässä. 62 prosentilla talouksista oli useampi kuin yksi liittymä keväällä 2015. 41 prosentilla oli useampi kuin kaksi liittymää. Usean liittymän talouksissa on tyypillisesti kiinteän laajakaistan lisäksi yksi tai useampi langaton internetliittymä matkapuhelinverkon kautta. Langatonta laajakaistaa matkapuhelimesta käyttävien talouksien osuus nousi vuonna 2015 57:stä 62 prosenttiin. 46 prosentissa talouksista oli tietokoneesta (sisältää tabletit) langaton laajakaista matkapuhelinverkon kautta. Osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2014.

Internetin käyttäjien osuus väestöstä kasvaa Suomessa enää hyvin hitaasti. 87 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä vuonna 2015. Osuus nousi edellisestä vuodesta vain yhden prosenttiyksikön. Netin käyttäjien osuus kasvaa enää vain vanhimmissa ikäryhmissä. Internetin käyttäjien osuus 75–89-vuotiaista kasvoi kolme prosenttiyksikköä 31 prosenttiin. Lähes kaikilla alle 55-vuotiailla netti on jo käytössä.

Taulukko 2. Internetiä viimeisten 3 kuukauden aikana käyttäneiden osuus ja internetiä päivittäin käyttävien osuus 2014 ja 2015

Ikä	Käyttänyt internetiä viimeisten 3 kuukauden aikana		Käyttää internetiä päivittäin
	2015	2014	2015	2014
	%-osuus väestöstä
16-24	100	99	97	94
25-34	100	100	97	95
35-44	99	100	96	92
45-54	97	96	87	82
55-64	90	90	77	75
65-74	69	68	54	48
75-89	31	28	22	20
Miehet	88	89	80	79
Naiset	86	84	78	72
Yhteensä 16–89	87	86	79	75
Yhteensä 16–74	93	92	85	81

Suomalaiset käyttävät internetiä yhä useammin. 68 prosenttia suomalaisista käyttää nettiä monta kertaa päivässä. Osuus nousi neljä prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Yhdeksän kymmenestä alle 45-vuotiaasta on netissä useasti päivässä. Myös vanhimpien ikäryhmien netin käyttö alkaa olla jokapäiväistä. Peräti 43 prosenttia 75–89-vuotiaista, jotka ovat ottaneet netin käyttöönsä, käyttää sitä monesti päivässä. Internetin käytön useuden lisääntyminen liittyy henkilökohtaisten laitteiden ja mobiilin internetin käytön yleistymiseen. Yhä useammalla internet on mukana ja käytettävissä jatkuvasti. Mobiilia internetin käyttöä tarkastellaan tämän katsauksen luvussa 2.

Kuvio 1. Internetiä monesti päivässä käyttävät 2013–2015, %-osuus väestöstä

Yleisimmät internetin käyttötarkoitukset liittyvät viestintään, asioiden hoitoon ja medioiden seuraamiseen. Taulukossa 3 on esitetty vuoden 2015 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa kysytyistä käyttötarkoitusta kymmenen yleisintä. Sähköpostia oli viimeisten kolmen kuukauden aikana käyttänyt 81 prosenttia 16-89-vuotiaista. Verkkopankkia oli käyttänyt 80 prosenttia suomalaisista.

Verkon medioista suosituimpia ovat verkkolehdet ja televisiokanavien uutissivut, joita oli lukenut 78 prosenttia viimeisten kolmen kuukauden aikana. Internetin käyttötarkoituksissa tapahtuu harvoin nopeita muutoksia. Muutokset ovat lähinnä käyttötarkoitusten hidasta yleistymistä, usein samassa tahdissa kuin netin käyttö yleistyy ylipäätään.

Taulukko 3. Yleisimmät Internetin käyttötarkoitukset 2013–2015, %-osuus 16–89-vuotiaasta väestöstä

Käyttänyt internetiä seuraaviin tarkoituksiin 3 viimeisen kuukauden aikana	2015	2014	2013
	%-osuus 16–89-vuotiaasta väestöstä
Sähköposti	81	80	77
Pankkiasiat	80	80	79
Verkkolehtien tai televisiokanavien uutissivujen lukeminen	78	73	73
Tavaroita ja palveluita koskeva tiedonetsintä	77	79	73
Tiedonhaku viranomaisten ja julkisten palvelujen sivuilta (12 kk)	69	70	57
Videopalveluiden katsominen (esim. Youtube, Vimeo)	68	-	60
Televisioyhtiöiden netti-tv-palvelujen katsominen (esim. Yle Areena)	66	-	59
Tiedonetsintä wikipedioista ja verkkotietosanakirjoista	66	66	64
Sairauksiin, ravitsemukseen ja terveyteen liittyvän tiedon etsiminen	62	62	56
Matka- ja majoituspalvelujen selailu	59	61	60

1.2 Yhteisöpalvelut

Yhteisöpalvelujen suosio kasvaa suomalaisten keskuudessa. 53 prosenttia 16–89-vuotiaista oli seurannut vähintään yhtä yhteisöpalvelua vuonna 2015. Koko väestön tasolla osuus kasvoi edellisestä vuodesta kaksi prosenttiyksikköä, mutta eräissä ikäryhmissä kasvu oli suurempaa: 25–34- ja 45–54-vuotiaiden parissa yhteisöpalveluja seuranneiden osuus kasvoi 5 prosenttiyksikköä.

Yhteisöpalvelujen käyttö on ikäsidonnaista. Lähes kaikki 16–24-vuotiaat (93 %) käyttivät yhteisöpalvelua ja 25–34-vuotiaistakin niin teki 87 prosenttia. 45–54-vuotiaistakin puolet on mukana yhteisöpalveluissa. Vanhempia ikäryhmiä yhteisöpalvelut kiinnostavat vähemmän.

Nuorten on esitetty siirtyvän yhteisöpalveluista WhatsApp’n kaltaisiin pikaviestinpalveluihin, joissa on paljon samanlaisia yhteisöllisiä piirteitä. Väestön tieto-viestintätekniikan käyttö ‑tutkimuksen tuloksissa muutos ei vielä näy. Yhteisöpalvelujen käyttäjien osuus 16–24-vuotiaista ei ole kääntynyt laskuun. Pikaviestintäpalvelut nuoret ovat omaksuneet yhteisöpalvelujen rinnalle nopeasti. Sellaista käytti vuonna 2015 jo 95 prosenttia 16–24-vuotiaista.

Taulukko 4. Yhteisöpalvelua viimeisten 3 kuukauden aikana seuranneiden osuus 2013–2015, %-osuus väestöstä

Ikä	2015	2014	2013
	%-osuus väestöstä
16-24	93	93	87
25-34	87	82	78
35-44	70	72	67
45-54	51	46	41
55-64	35	31	26
65-74	19	15	13
75-89	5	3	3
Miehet	51	49	44
Naiset	55	52	49
Yhteensä 16–89	53	51	47
Yhteensä 16–74	58	56	51

Yhteisöpalvelujen seuraamisesta on tullut yleisesti jokapäiväinen tapa. Peräti 42 prosenttia yhteisöpalvelujen käyttäjistä seuraa niitä jatkuvasti kirjautuneena tai useasti päivässä. Lisäksi 40 prosenttia käy palveluissa päivittäin tai lähes päivittäin. Osuudet ovat myös koko väestöstä laskettua suuria; 22 prosenttia kaikista 16–89-vuotiaista seuraa yhteisöpalveluja useasti päivässä ja 21 prosenttia seuraa päivittäin. Ahkerimmin yhteisöpalveluja käyttävät odotetusti nuoret. 56 prosenttia kaikista 16–24-vuotiaista seurasi yhteisöpalveluja useasti päivässä.

Yhteisöpalvelujen runsas käyttö yleistyy edelleen. Useasti päivässä yhteisöpalveluja seuraavien osuus väestöstä kasvoi vuonna 2015 edellisestä vuodesta kuusi prosenttiyksikköä. Eniten se kasvoi kolmessa nuorimmassa ikäryhmässä.

Taulukko 5. Yhteisöpalveluiden seuraamisen useus viimeisten 3 kuukauden aikana 2015, %-osuus yhteisöpalvelua seuranneista

Ikä	Seuraa jatkuvasti kirjautuneena tai useasti päivässä	Seuraa päivittäin tai lähes päivittäin	Seuraa viikoittain	Seuraa harvemmin	Ei seuraa enää
	%-osuus yhteisöpalvelua viimeisten 3 kuukauden aikana seuranneista
16-24	57	35	4	4	0
25-34	50	38	8	2	1
35-44	39	44	12	5	0
45-54	30	40	19	10	0
55-64	22	45	23	9	0
65-74	20	46	22	10	2
75-89	25	44	5	26	0
Miehet	38	42	13	6	0
Naiset	45	39	11	5	1
Yhteensä 16–89	42	40	12	6	1
Yhteensä 16–74	42	40	12	6	1

1.3 Verkkokauppa

Verkkokaupasta ostoksia tekevien osuus suomalaisista on kasvanut usean vuoden ajan. Vuonna 2015 kasvu pysähtyi. Viimeisten kolmen kuukauden aikana verkosta vähintään kerran ostaneiden osuus 16–89-vuotiaista laski kaksi prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta 46 prosenttiin. Osuus laski hieman kaikissa ikäryhmissä vanhinta lukuun ottamatta. Eniten se laski 45–55-vuotiaissa, viisi prosenttiyksikköä. Nuorten ja nuorten aikuisten ikäryhmissä kolmen kuukauden aikana verkosta ostaneiden osuus laski neljä prosenttiyksikköä. Huono taloudellinen tilanne on vähentänyt kulutusta ylipäätään ja sen osana myös verkosta ostamista.

Kuvio 2. Viimeisten kolmen kuukauden aikana verkosta ostaneet 2013–2015, %-osuus väestöstä

Suosituimpia internetistä ostettuja palveluja ovat jo pitkään olleet majoituspalvelut, matkaliput ja muut matkailuun liittyvät palvelut sekä teatterien, konserttien ja elokuvien pääsyliput. Niitä oli ostanut internetistä viimeisen vuoden aikana 36 prosenttia suomalaisista. Verkosta ostamisen vaihtoehtona näiden kohdalla on asiointi matkatoimistossa tai lipunmyyntipisteessä, joka ei tuo verkko-ostamisen hallitsevalle yleensä mitään lisäarvoa. Päinvastoin, internetin kautta on usein helpompi löytää edullisin tarjous ja monesti netti on käytännöllinen tapa ostaa pääsylippu ennen niiden loppumista. Tavaroista selvästi yleisimmin verkkokaupoista hankitaan vaatteita ja kenkiä. Niitä oli ostanut verkosta viimeisen vuoden aikana 35 prosenttia suomalaisista.

Taulukko 6. Yleisimmin internetistä ostetut tuotteet ja palvelut 2014 ja 2015, %-osuus 16–89-vuotiaasta väestöstä

Ostanut seuraavia tuotteita tai palveluita viimeisten 12 kuukauden aikana	2015	2014
	%-osuus 16–89-vuotiaasta väestöstä
Majoituspalveluja	36	36
Muita matkailuun liittyviä palveluita (ei majoituspalveluita)	36	34
Pääsylippuja teatteriin, konsertteihin, elokuviin tai vastaaviin	36	33
Vaatteita tai kenkiä	35	34
Rahapelit	25	27
Harrastuksiin liittyviä tuotteita (muu kuin urheiluharrastus)	21	20
Urheiluharrastuksiin liittyviä tuotteita	21	20
Kodin tekstiilejä, huonekaluja tai leluja	20	18
Kirjoja, lehtiä	19	20
Kulutuselektroniikkaa tai kodinkoneita	19	17

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 029 551 3448, Perttu Melkas 029 551 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 26.11.2015