Laatuseloste: Teollisuuden uudet tilaukset indeksi
- 1. Tilastotietojen relevanssi
- 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
- 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
- 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
- 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
- 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
1. Tilastotietojen relevanssi
Tietosisältö ja käyttötarkoitus
Teollisuuden uudet tilaukset -indeksi kuvaa yritysten uusien tilauksien kehitystä niiden tavaroiden ja palveluiden osalta, joiden tuotanto tapahtuu Suomessa sijaitsevalla toimipaikalla. Teollisuuden uusien tilauksien indeksin tehtävänä on antaa nopeasti ja luotettavasti tietoa uusien tilauksien kehityksestä. Lisäksi tilaston kautta saadaan tietoa tulevasta tuotannon ja liikevaihdon kehityksestä. Suomen toimittamia tietoja käytetään Eurostatissa aggregoitaessa EU:n ja euroalueen kehitystä kuvaavia sarjoja. Kotimaassa julkinen hallinto, elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset voivat käyttää tietoja arvioidessaan talouden kehitystä.
Keskeiset käsitteet ja luokitukset
Teollisuuden uudet tilaukset -indeksi kuvaa uusien tilauksien nimellisarvoa suhteessa perusvuoden arvoon toimialoittain. Kansainvälisten suositusten mukaan perusvuosina ovat 0- ja 5-päättyvät vuodet ja perusajanjaksoa vaihdetaan joka viides vuosi. Perusvuotena on tällä hetkellä vuosi 2005. Teollisuuden uudet tilaukset -indeksin tiedot julkistetaan toimialoittaisina indeksisarjoina.
Uusi tilaus on sopimus, jolla toimittaja sitoutuu toimittamaan tulevaisuudessa tilaajalle tilauksessa sovitun tavaran tai palvelun sopimuksessa mainittuun hintaan.
Indeksit
Perusvuoden alkuperäisen sarjan indeksien keskiarvo on 100. Perusvuoden sisällä kuukausittaiset arvot poikkeavat sadasta. Teollisuuden uudet tilaukset -indeksit lasketaan tällä hetkellä ainoastaan alkuperäisinä sarjoina. Kausitasoitetut, työpäiväkorjatut ja trendisarjat voidaan laskea luotettavasti vasta kun aikasarjan pituus on vähintään kolme vuotta. Indeksien avulla voidaan laskea prosenttimuutoksia eri vuosien välillä vertaamalla samoja kuukausia eri vuosina. Vuoden sisäisiä muutoksia suhdanteissa voidaan seurata vertaamalla vuoden eri kuukausia keskenään kausitasoitetun sarjan avulla. Kausitasoitettu sarja poistaa kausivaihtelun, joka ilmenee mm. tiettyihin kuukausiin kohdistuvina sesonkeina.
Indeksien avulla on helppo verrata toimialan uusien tilauksien kehitystä vaikkapa teollisuustuotannon volyymi-indeksissä tai teollisuuden liikevaihtokuvaajassa tapahtuneisiin muutoksiin. Sen sijaan indeksit eivät kerro uusien tilauksien euromäärää tai jakautumista toimialojen kesken.
Arvoindeksi
Arvoindeksi kuvaa uusien tilauksien nimellisarvoa suhteessa perusvuoden arvoon. Arvoindeksi sisältää sekä hintojen muutokset että määrän muutokset. Teollisuuden uudet tilaukset on arvoindeksi. Sen arvot saadaan suoraan käytettävistä aineistoista. Muita arvoindeksejä ovat mm. liikevaihto- ja palkkasummaindeksit.
Hintaindeksi
Hintaindeksi kuvaa hintojen muutoksia suhteessa valittuun perusvuoteen. Esimerkiksi tuotannon hintaindeksi kuvaa hyödykkeiden keskimääräisen hintatason nousua. Kuluttajahintaindeksiä käytetään kuvaamaan inflaation muutoksia. Tilastokeskus tuottaa erilaisia hintaindeksejä teollisuuden, rakentamisen ja kaupan aloilta.
Määrä- eli volyymi-indeksi
Määrä- eli volyymi-indeksi kuvaa määrissä tapahtuneita muutoksia. Teollisuuden toimialoista tuotetaan määräindeksit. Teollisuustuotannon määrä- eli volyymi-indeksi tuotetaan erilliseen toimipaikkojen otokseen perustuen. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin suora tiedonkeruu kohdistuu noin 1100 eri toimipaikkaan, jotka kattavat teollisuuden jalostusarvosta noin 80%.
Toimiala- ja sektoriluokitukset
Toimialaluokat on muodostettu vuoden 2005 tiedoista alkaen julkaisun Toimialaluokitus 2002 mukaisesti (Tilastokeskus, käsikirjoja 4, Helsinki 2002). Toimialaluokitus 2002 perustuu EU:n toimialastandardiin NACE 2002:een siten, että NACEn nelinumerotasoa on tarkennettu kansallisia tarpeita varten viidennellä numerolla.
Yksiköt luokitellaan toimialaluokkiin pääasiallisen toimintansa perusteella. Koska useissa yksiköissä harjoitetaan monenlaista toimintaa, joudutaan niiden merkitys punnitsemaan arvonlisäysosuuksien avulla. Mitä enemmän jokin toiminta lisää arvoa, sitä suurempi paino sille annetaan toimialamäärittelyssä. Jos arvonlisäystä ei tiedetä, käytetään esimerkiksi palkkoja, henkilöstön määrää, tuotannon bruttoarvoa ja liikevaihtoa.
2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
Perusjoukko ja otos
Teollisuuden uudet tilaukset on harkinnanvaraiseen otokseen perustuva tilasto. Perushavaintoyksikkönä on yritys tai toimialayksikkö. Otokseen kuuluu vuosittain noin 400 - 430 yritystä tai näiden toimialayksikköä. Liikevaihdolla mitattuna otoksen peittävyys on 70 - 75 prosenttia. Otosta tarkistetaan vuosittain ja merkittävimmät uudet yritykset tai toimialayksiköt lisätään otokseen. Otoksen muodostamisessa käytetään kriteereinä yrityksen osuutta toimialan liikevaihdosta 3-numerotasolla, yrityksen henkilökunnan lukumäärää sekä liikevaihto/työntekijä -suhdelukua. Otoksen muodostamisessa on pyritty siihen, että mahdollisimman pienellä otoskoolla saavutettaisiin riittävä toimialoittainen kattavuus liikevaihdon suhteen.
Otoksen kattavuus liikevaihdolla mitattuna, vuoden 2006 otos
Toimiala | TOL | Peittävyys % |
Tehdasteollisuus | 17, 18, 21, 24, 27-35 | 75 |
Tekstiili ja tekstiilituotteiden valmistus | 17-18 | 68 |
Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus | 21 | 82,3 |
Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus | 24 | 62,2 |
Metalliteollisuus | 27-35 | 81,6 |
Otoksen osuvuutta on tarkastettu laskemalla verohallinnon arvonlisäveroaineistosta ja teollisuuden myynti-tiedustelusta sarjat kokonaisaineistolle ja otokselle. Tulosten todettiin olevan yleisesti hyviä.
Laskenta-aineiston rajaaminen
Aineisto tarkistetaan yritystasolla käymällä läpi kaikkien otokseen kuuluvien yritysten uusien tilauksien arvot laskettavalta kuukaudelta. Yrityksen laskettavan kuukauden arvoa verrataan aikasarjan aiempiin arvoihin. Lisäksi käydään läpi kaikki yritysjärjestelyt sekä yritysten lopetukset. Aineistoa verrataan myös tilaston kuvausalueen muiden tilastojen, kuten teollisuuden liikevaihdon ja teollisuustuotannon volyymi-indeksin tietoihin. Aineistossa havaitut virheelliset tiedot oikaistaan tai niiden vaikutus poistetaan.
Perusvuosi
Teollisuuden uudet tilaukset indeksin perusvuosi on 2005. Toisin sanoen alkuperäisen sarjan vuoden 2005 kuukausi-indeksien keskiarvo on 100. Kuukausittaiset uusien tilauksien arvot on laskettu yrityskohtaisista tiedoista toimialoittain yhteen. Kuukausisumma on jaettu perusvuoden vuosikeskiarvolla ja kerrottu sadalla, jolloin kuukausi-indeksien keskiarvo on 100.
Indeksien laskenta
Teollisuuden uusien tilauksien indeksin perusvuosi on 2005. Laskenta perustuu muutosestimointiin. Toimialoittainen summa lasketaan toimialaluokituksen 3-numerotasolle niiden yritysten tiedoista, joilla on vertailukelpoinen tieto sekä tarkasteltavalta kuukaudelta että edellisen vuoden vastaavalta kuukaudelta. Näin saaduista summista lasketaan toimialalle vuosimuutos. Tällä vuosimuutoksella korotetaan edellisen vuoden vastaavan kuukauden uusien tilauksien indeksiä. Vuosimuutoksen laskennassa otetaan huomioon myös yritysjärjestelyt ja toimialojen muutokset. Karkeamman toimialatason indeksit lasketaan painottamalla ne toimialaluokituksen 3-numerotason indekseistä. Painoina käytetään 3-numerotason estimaatteja koko populaation uusien tilauksien arvosta.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Mitattavat muuttujat vastaavat hyvin määritelmiänsä ja tietoja tarkastetaan säännöllisesti mm. tekemällä vertailua viitesarjoihin (volyymi- ja liikevaihtoindeksiin). Aineistossa voi kuitenkin olla vääriä tietoja esimerkiksi tiedonantajien virheistä johtuen. Näitä virheitä korjataan tarkastamalla vääriltä vaikuttavat tiedot. Ajallisesti tiedot kohdistuvat täsmällisesti. Yrityksen toimiala on päätoiminnan mukainen. Sivutoimintojen vaikutusta on pienennetty jakamalla merkittävimmät sivutoiminnot omiksi toimialayksiköikseen.
Uusimmat indeksiluvut voivat muuttua hieman aineiston kertymisen ja yritysten ilmoittaminen tietojen muutosten vuoksi. Aineiston täydentymisestä johtuen uusimmat 12 kuukautta päivittyvät julkistuksissa.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto julkaistaan noin 40 päivän kuluttua tiedustelukuukauden päättymisestä. Kuukausittain julkaistava tieto on ennakollinen. Tiedot voivat tarkentua seuraavissa julkaisuissa mm. puuttuvien tietojen takia. Tilaston mittausjakso on kuukausi. Julkaisupäivät on koottu julkaisukalenteriin.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
Teollisuuden uusista tilauksista julkaistaan tuorein julkistus Internetissä Tilastokeskuksen kotisivulla. Julkistus ilmestyy aina julkaisupäivänä kello 9.00. Toimialoittaiset sarjat julkaistaan myös Tilastokeskuksen tilastotietojen itsepalvelujärjestelmässä (StatFin).
6. Tilastojen vertailukelpoisuus
Teollisuuden uudet tilaukset indeksin aikasarja alkaa tammikuusta 2005 ja tiedot ovat ajallisesti vertailukelpoisia tästä lähtien. Tilaston perusvuosi on 2005. Tilaston kuvausalueen muiden tilastojen, kuten teollisuuden liikevaihtokuvaajan ja teollisuustuotannon volyymi-indeksin perusvuosi on 2000.
Teollisuuden uudet tilaukset -tilastossa käsite tehdasteollisuus kattaa Toimialaluokitus 2002:n mukaiset toimialat: 17, 18, 21, 24, 27, 28, 29, 30, 31, 32, 33, 34 ja 35. Muissa tilastoissa käsite tehdasteollisuus tarkoittaa pääsääntöisesti koko toimialaa D (toimialat 15-37). Näin ollen teollisuuden uusien tilauksien tehdasteollisuuden sarja ei ole suoraan vertailukelpoinen esimerkiksi teollisuuden liikevaihtokuvaajan ja teollisuustuotannon volyymi-indeksin tehdasteollisuuden sarjojen kanssa.
7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Teollisuuden uusista tilauksista saadaan parhaimmillaan tietoa tulevasta tuotannon ja liikevaihdon kehityksestä. On kuitenkin monia syitä, miksi näin ei käytännössä aina ole. Ohessa on lueteltu tärkeimpiä syitä, miksi uudet tilaukset eivät aina ennakoi tulevaa tuotantoa tai liikevaihtoa:
-
Teollisuuden uusissa tilauksissa kirjataan vain tapahtumat, joiden tuotanto on suunniteltu tapahtuvan Suomessa, mutta liikevaihtoon voidaan kirjata myös myynnit Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuneesta tuotannosta.
-
Peruuntuneita tilauksia ei vähennetä uusista tilauksista.
-
Myynti varastosta: koska tuote on jo tehty, ei uudet tilaukset ennakoi millään lailla tuotantoa.
-
Liikevaihdon ajallinen kohdistaminen tapahtuu arvonlisäverolain mukaan pääsääntöisesti suoriteperusteisesti, mutta tilikauden aikana suoriteperusteisesta kohdistamisesta voidaan poiketa ennakkomaksuilla, laskutusajankohdan kohdistamisella tai porrastetuilla maksuilla. Tällaiset järjestelyt saattavat hämärtää linkkiä uusien tilauksien ja liikevaihdon välillä. Esimerkiksi paperikoneen myynti asennettuna on Tilastokeskuksen liikavaihdon laskennassa käyttämässä aineistossa tilastoitu joko silloin, kun asennus on tehty, laskutuksen mukaan tai saatujen ennakkomaksun mukaan. Sen sijaan teollisuuden uusiin tilauksiin tilaus kirjataan yhdellä kertaa, kun sopimus tuotteen toimittamisesta on tehty.
-
Tilaus saattaa sisältää palveluita tai muita eriä, jotka eivät ole mukana teollisuustuotannossa.
Lähde: Teollisuuden uudet tilaukset 2007, elokuu. Tilastokeskus
Lisätietoja: Pekka Hänninen (09) 1734 2606, volyymi.indeksi@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala
Päivitetty 10.10.2007
Tilasto:
Teollisuuden uudet tilaukset [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6710. elokuu 2007,
Laatuseloste: Teollisuuden uudet tilaukset indeksi
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/teul/2007/08/teul_2007_08_2007-10-10_laa_001_fi.html