Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 25.9.2014

Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät teollisuudessa ja energiahuollossa vuonna 2012

Teollisuustuotannon lasku ja fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön väheneminen pienensivät kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa vuonna 2012. Öljyn, hiilen, maakaasun ja turpeen käyttöä korvattiin tuontisähkön lisäksi puupolttoaineilla, joiden hiilidioksidipäästöjä ei lasketa mukaan kasvihuonekaasupäästöihin. Kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöt sen sijaan kasvoivat hieman. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Ilmapäästöt toimialoittain -tilastosta, jossa päästöt lasketaan kansantalouden tilinpidossa käytettävän toimialajaon mukaisesti.

Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain 2011 ja 2012, miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina

Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain 2011 ja 2012, miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina

Biopolttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt kasvoivat lähes kaikissa toimialaryhmissä puupolttoaineiden ja nestemäisten biopolttoaineiden käytön kasvaessa. Kuljetuksen ja varastoinnin kasvihuonekaasupäästöt pienenivät lähes 13 prosenttia pääosin kuljetusten vähentymisen takia, mutta nestemäisten biopolttoaineiden lisäykselläkin oli oma vaikutuksensa.

Kasvihuonekaasupäästöjen ohella ilmapäästöjen toimialoittainen jakauma on tilastoitu usealle eri päästölajille. Typpidioksidista 39 prosenttia tuotti vuonna 2012 kuljetus ja varastointi -toimiala, energiahuolto 17 ja teollisuus 16 prosenttia. Hiilimonoksidi- eli häkäpäästöistä yli 50 prosenttia tuli kotitalouksista. Rikkidioksidipäästöistä energiahuolto sekä teollisuus tuottivat kumpikin runsaat 30 prosenttia ja kuljetus ja varastointi -toimiala hieman alle 30 prosenttia.

Ilmapäästöt toimialaryhmittäin 2012, tonnia

  Kasvihuonekaasut (CO2-foss, CH4, N2O, HFC, PFC, SF6) CO2-ekv. 1) 2) 3) Bioperäinen hiilidioksidi (CO2-bio) Rikkidioksidi (SO2) Typpidioksidi (NO2) Hiilimonoksidi (CO) Ammoniakki (NH3)
A 01, 03 Maa-, kala- ja riistatalous 7 303 443 682 216 970 9 550 17 191 33 364
A 02 Metsätalous 392 519 8 397 2 1 585 16 419 7
B Kaivostoiminta ja louhinta 200 477 3 265 188 274 80 0
C 10 - 12 Elintarviketeollisuus ym. 283 192 30 454 620 395 137 0
C 16, 17 Metsäteollisuus 3 126 208 18 599 125 5 138 18 109 21 245 32
C 19, 20 Öljynjalostus ja kemikaalien valmistus 4 320 865 94 468 10 114 4 966 1 332 333
C 24, 25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 5 121 099 2 005 5 365 3 893 946 152
C 13 - 15, 18, 21 - 23, 26 - 33 Muu teollisuus 1 555 535 15 424 1 147 2 985 256 168
D Energiahuolto 17 759 792 8 868 138 22 032 32 076 13 632 5
E Vesi- ja jätehuolto 2 439 871 78 255 39 1 030 1 477 152
F Rakentaminen 1 899 833 49 714 120 12 055 9 851 99
G Kauppa 551 589 31 706 144 353 4 801 13
H 49 Maaliikenne 4 446 729 331 504 135 16 795 11 930 728
H 50 Vesiliikenne 2 859 164 179 580 18 662 47 475 7 018 8
H 51 Ilmaliikenne 2 724 123 14 229 674 7 949 8 142 34
H 52, 53 Liikennettä palveleva toiminta, posti 121 334 18 860 79 263 12 962 6
L Kiinteistöalan toiminta 966 505 2 819 388 1 087 3 756 65 171 11
I - K, M - S Muut palvelut ja hallinto 1 753 746 195 617 710 5 532 23 037 270
Kotitaloudet 6 060 217 3 578 854 1 147 19 195 228 232 1 355
YHTEENSÄ 63 886 242 35 601 199 68 376 188 237 443 859 36 735
1) Kasvihuonekaasut: fossiilinen hiilidioksidi (CO2- foss), metaani (CH4), dityppioksidi (N2O), Fluorihiilivety (HFC), Perfluorihiilivety (PFC), rikkiheksafluoridi (SF6)
2) Kasvihuonekaasuihin ei sisälly bioperäinen hiilidioksidi. Kasvihuonekaasupäästöjen inventaariossa bioperäiset CO2-päästöt raportoidaan maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorissa, jonka nettopäästöissä otetaan huomioon myös metsän tai muun kasvillisuuden sitoma hiilidioksidin määrä.
3) CO2-ekvivalentti on laskettu metaanille, dityppioksidille ja F-kaasuille IPCC:n 2. arviointiraportin mukaisilla GWP -kertoimilla.

Ilmapäästöt toimialoittain -tilasto on osa ympäristötilinpitoa, jonka pääperiaatteena on valottaa ympäristön ja talouden vuorovaikutusta. Tilastossa päästöt esitetään kansantalouden tilinpidossa käytettävän toimialajaon mukaisesti. Näin tiedot ilmapäästöistä voidaan yhdistää suoraan erilaisiin kansantalouden tilinpidon rahamääräisiin muuttujiin kuten kokonaistuotantoon ja arvonlisäykseen. Toimialoittaiset tiedot päästöistä ovat yhdistettävissä myös tietoihin toimialoittaisista ympäristöveroista.

Ilmapäästöt toimialoittain -tilasto lasketaan Euroopan unionin ympäristötilinpitoasetuksen mukaisesti. Tilastossa käytettävä toimialaluokitus ja -jako poikkeavat sektorijaosta, jota käytetään kasvihuonekaasujen raportoinnissa YK:n ilmastosopimukselle. Tilastossa ei oteta huomioon metsän tai muun kasvillisuuden sitomaa hiilidioksidin määrää.

Kasvihuonekaasujen inventaariosta ja kasvihuonekaasujen raportoinnista poiketen tilasto ilmapäästöistä toimialoittain sisältää myös suomalaisten päästöt maa-, vesi- ja ilmaliikenteestä ulkomailla. Toimialoittaisista ilmapäästöistä puolestaan vähennetään ulkomaalaisten Suomen alueella tuottamat liikenteen päästöt. Liikenteen määrittely vastaa kansantalouden tilinpidon menettelytapaa, jossa kotitalouksien liikenne on yksityistä kulutusta. Määrittelyeroista johtuen toimialoittaisten kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä on suurempi kuin Kasvihuonekaasuinventaarion mukaisessa raportoinnissa YK:n ilmastosopimukselle.


Lähde: Ilmapäästöt toimialoittain 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Niina Autio 029 551 3406, Jukka Muukkonen 029 551 3224, ymparisto.energia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

Julkaisu pdf-muodossa (312,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 25.9.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ilmapäästöt toimialoittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-7589. 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tilma/2012/tilma_2012_2014-09-25_tie_001_fi.html