Etusivu > Tilastot > Tulonjaon kokonaistilasto > 2006 > 1. Yleinen tuloerojen kehitys

1. Yleinen tuloerojen kehitys

Suhteelliset tuloerot kasvoivat edellisvuodesta vuonna 2006 (taulukko 1). Suurituloisin kymmenesosa sai tuloista 23,9 prosenttia, joka oli 0,4 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Pienituloisimman kymmenesosan tulo-osuus pysyi ennallaan ja oli 3,7 prosenttia.

Käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kerroin oli 0,5 prosenttiyksikköä suurempi vuonna 2006 kuin vuonna 2005. Gini-kerroin on yleisesti käytetty tulonjaon epätasaisuuden indikaattori. Pienin mahdollinen Gini-kertoimen arvo on nolla, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot olisivat yhtä suuret. Suurin mahdollinen arvo on sata, jolloin suurituloisin tulonsaaja saisi kaikki tulot. Gini-kertoimen arvo vuonna 2006 oli 28,7. Tämä on korkein Gini-kertoimen arvo tarkasteluajanjaksolla 1995–2006.

Taulukossa on tietoja myös suurituloisimman viiden prosentin (n. 250 000 henkilöä) ja yhden prosentin (n. 50 000 henkilöä) tulo-osuuksista. Merkittävä osa suurituloisimman kymmenesosan tulo-osuuden muutoksista vuodesta 1995 alkaen selittyy suurituloisimman prosentin tulo-osuuden muutoksilla. Vuonna 2006 suurituloisin prosentti sai tuloista 6,7 prosenttia. Osuus kasvoi edellisvuodesta 0,5 prosenttiyksikköä ja selittää siten suurituloisimman kymmenyksen tulo-osuuden kasvun vuonna 2006.

Taulukko 1. Tulonsaajakymmenysten tulo-osuudet ja tulonjakoindikaattorit 1995-2006

	% kulutusyksikköä kohti lasketuista tuloista
	1995	1996	1997	1998 1)	1999	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006
I (pienituloisin 10 %)	4,5	4,5	4,3	4,2	4,0	3,9	3,9	3,9	3,9	3,8	3,7	3,7
II	6,3	6,2	6,0	5,9	5,7	5,5	5,6	5,6	5,6	5,4	5,4	5,3
III	7,2	7,1	6,9	6,8	6,6	6,4	6,6	6,6	6,5	6,4	6,4	6,3
IV	8,0	8,0	7,8	7,7	7,5	7,3	7,5	7,5	7,5	7,4	7,4	7,3
V	8,8	8,8	8,7	8,6	8,4	8,2	8,4	8,4	8,5	8,3	8,4	8,3
VI	9,7	9,7	9,6	9,5	9,3	9,2	9,4	9,4	9,4	9,3	9,3	9,3
VII	10,6	10,6	10,6	10,5	10,3	10,2	10,4	10,4	10,5	10,4	10,4	10,4
VIII	11,7	11,8	11,8	11,7	11,6	11,5	11,7	11,7	11,8	11,7	11,8	11,7
IX	13,4	13,6	13,6	13,6	13,5	13,4	13,6	13,7	13,7	13,7	13,8	13,8
X (suurituloisin 10 %,F90–F100)	19,7	19,8	20,8	21,6	23,3	24,5	22,9	22,8	22,7	23,8	23,5	23,9
josta:
F90-F95	7,8	7,9	8,0	8,0	8,1	8,1	8,2	8,2	8,2	8,3	8,3	8,3
F95-F99	7,9	7,9	8,2	8,4	8,6	8,7	8,6	8,6	8,6	8,9	8,9	9,0
F99-F100 (suurituloisin 1 %)	4,0	3,9	4,6	5,2	6,6	7,7	6,2	5,9	5,8	6,7	6,2	6,7
I-X yhteensä	100	10	100	100	100	100.0	100	100	100	100	100	100
Gini-kerroin, %	22,3	22,7	24,1	25,2	27,0	28,4	27,0	26,9	27,3	28,4	28,2	28,7

1) Vuoden 1998 tulo-osuudet korjattu 2.6.2008 (aiemmin sarakkeessa virheellisesti vuoden 1999 tiedot)

Pyöristysten vuoksi tulo-osuudet eivät välttämättä aina summaudu taulukossa täsmällisesti oikein. Taulukossa F90 on tulojen fraktiilipiste, joka alle jää 90 % henkilöistä. Vastaavasti F90–F95 tarkoittaa fraktiilipisteiden F90 ja F95 välille jääviä henkilöitä (5 % henkilöistä)

Suurituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi reaalisesti 2,7 prosenttia, kun muutosta mitataan mediaanitulon muutoksella (taulukko 2). Pienituloisimmassa kymmenesosassa reaalinen tulotaso nousi 0,9 prosenttia. Tulojakauman ääripäässä eli suurituloisimmassa prosentissa mediaanitulo oli 5,4 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Vuoteen 1995 verrattuna on mediaanitulo pienituloisimmassa kymmenesosassa noussut noin 10 prosenttia, suurituloisimmassa kymmenesosassa noin 50 prosenttia ja suurituloisimmassa prosentissa noin 90 prosenttia. Keskiarvolla mitattuna tulotaso on suurituloisilla noussut huomattavasti mediaanitulolla mitattua enemmän.

Taulukko 2. Tulojen reaalinen muutos (%) tulokymmenyksittäin ja suurituloisimmassa prosentissa. Kulutusyksikköä kohti lasketut käytettävissä olevat rahatulot henkeä kohden

	Keskimääräisten tulojen reaalinen muutos, %
Tulonsaaja-kymmenys	I (pieni-tuloisin 10 %)	II	III	IV	V	VI	VII	VIII	IX	X (suuri-tuloisin 10 %)	Suurituloisin prosentti (F99–F100 )
Vuodesta 2005 vuoteen 2006
Mediaani	0,9	1,2	1,8	2,1	2,3	2,4	2,5	2,6	2,7	2,7	5,4
Keskiarvo	0,8	1,3	1,8	2,1	2,3	2,4	2,5	2,6	2,7	4,7	9,8
Vuodesta 1995 vuoteen 2006
Mediaani	10,6	14,8	20,0	25,1	28,9	31,5	34,1	36,7	39,9	48,1	91,2
Keskiarvo	10,0	14,9	20,0	25,0	28,8	31,5	34,1	36,7	40,1	65,9	125,6

Taulukon 1 ja taulukon 2 tunnusluvut on laskettu henkilöiden ns. ekvivalenteista tuloista. Ekvivalentit tulot saadaan, kun käytettävissä olevat rahatulot jaetaan kulutusyksiköillä. Kulutusyksikköasteikko on muunnettu OECD-asteikko, jonka mukaan talouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13–vuotiaat painon 0,5 ja alle 14–vuotiaat painon 0,3. Henkilön ekvivalentti tulo on sama kuin hänen taloutensa ekvivalentti tulo, toisin sanoen jokainen samaan talouteen kuuluva henkilö saa saman ekvivalentin tulon.

Tuloerojen muutosta tarkasteluajanjaksolla 1995–2006 havainnollistaa kuvio 1. Siinä esitetään Gini-kertoimet, kun vuositulojen asemesta on laskettu henkilöiden ekvivalentit tulot yhteen kolmen vuoden ajalta. Tuloerot kasvoivat voimakkaasti erityisesti 1990–luvun lopussa, mutta kasvu tasaantui 2000–luvun alussa. Viime vuosina tuloerot ovat jälleen kasvaneet.

Kuvio 1. Tuloerot 1995–2006, kun Gini-kertoimet on laskettu henkilön kolmen vuoden ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen perusteella

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen (09) 1734 2610, Veli-Matti Törmälehto (09) 1734 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 21.12.2007