Etusivu > Tilastot > Tulonjaon kokonaistilasto > 2006 > 3. Pienituloisuus on pitkittynyt

3. Pienituloisuus on pitkittynyt

Pienituloisuuden indikaattorina käytetään tulonjaon kokonaistilastossa pitkittyneesti pienituloisten henkilöiden osuutta kotitalousväestöstä. Pienituloisuuden katsotaan olevat pitkittynyttä henkilöillä, jotka ovat kuuluneet pienituloisiin talouksiin tilastovuoden lisäksi ainakin kahtena edeltävästä kolmesta vuodesta. Pienituloisuuden raja on 60 prosenttia kunkin vuoden mediaanitulosta.

Pitkittynyt pienituloisuus on lisääntynyt vuodesta 1998 lähtien Suomessa selvästi. Noin 8,4 prosenttia väestöstä eli noin 439 000 henkilöä oli pienituloisia vuonna 2006 ja tämän lisäksi ainakin kahdesti vuosina 2003–2005. Vuonna 1998 vastaava väestöosuus oli noin 4,6 prosenttia (pienituloinen vuonna 1998 ja ainakin kahdesti vuosina 1995–1997) ja henkilöiden lukumäärä noin 235 000.

Vuonna 2006 pitkittyneesti pienituloisista naisia oli 57 prosenttia ja miehiä 43 prosenttia. Merkittävin yksittäinen ryhmä pienituloisten joukossa ovat yksin asuvat ikääntyneet naiset. Yli 80-vuotiaista naisista lähes kolmasosa oli pitkittyneesti pienituloisia vuonna 2006 (kuvio 2). Ikääntyneiden lisäksi pitkittynyt pienituloisuus kohtaa koko väestön tasoa yleisemmin 20–24 -vuotiaita.

Kuvio 2. Pitkittynyt pienituloisuus 2006 henkilön iän ja sukupuolen mukaan, % väestöryhmästä

Noin 65 prosenttia pienituloisimpaan kymmenykseen vuonna 2005 kuuluneista oli pienituloisimmassa kymmenyksessä myös vuonna 2006. Vuosina 1995 ja 1996 vastava osuus oli 61 prosenttia. Taulukossa 5 on tarkasteltu pitemmällä viiden vuoden tarkasteluvälillä pienituloisimmassa ja suurituloisimmassa kymmenesosassa pysyneitä, kaikkia samassa tulokymmenyksessä pysyneitä sekä riippuvuutta tulojakaumien järjestysnumeroiden välillä (tulojen Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin). Tunnuslukujen suuremmat arvot kuvaavat suurempaa pysyvyyttä tulojakaumassa eli pienempää tuloliikkuvuutta.

Pysyvyys sekä tulojakauman ala- että yläosassa on kasvanut. Vuoden 1995 pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluneista 39,4 prosenttia oli pienituloisia vielä viisi vuotta myöhemmin, vuonna 2000. Osuus on kasvanut niin, että vuoden 2001 pienituloisista 42,5 prosenttia oli pienituloisimmassa kymmenesosassa vuonna 2006. Suurituloisimmassa kymmenesosassa pysyvyys on suurempaa. Noin puolet vuoden 1995 suurituloisista oli myös vuonna 2000 suurituloisia. Osuus oli 55,3 prosenttia, kun verrataan vuosiparia 2001 ja 2006.

Taulukko 5. Tuloliikkuvuus viiden vuoden tarkasteluväleillä

	Vuosipari
	1995,2000	1996,2001	1997,2002	1998,2003	1999,2004	2000,2005	2001,2006
Samassa tulokymmenyksessä pysyneet, %	26,1	26,4	28,1	28,7	29,0	29,5	29,5
Pienituloisimmassa kymmenyksessä pysyneet, %	39,4	39,1	40,5	41,0	41,5	42,5	42,5
Suurituloisimmassa kymmenyksessä pysyneet, %	50,5	51,7	52,8	53,6	54,1	54,1	55,3
Tulojen järjestyskorrelaatiokerroin	0,60	0,61	0,62	0,63	0,63	0,64	0,65

Taulukossa samassa tulokymmenyksessä pysyneillä tarkoitetaan sellaisten henkilöiden osuutta koko väestöstä, joiden tulokymmenys oli sama molempina ajankohtina. Pieni-/suurituloisimmassa kymmenyksessä pysyneet on laskettu osuutena ensimmäisen vuotena pieni-/suurituloisimmassa kymmenyksessä olleista. Järjestyskorrelaatiokerroin on laskettu henkilöiden ekvivalenttien tulojen perusteella.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen (09) 1734 2610, Veli-Matti Törmälehto (09) 1734 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 21.12.2007