Tämä tilasto on lakkautettu.
Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.
1. Tuloerot supistuivat vuonna 2008
Tuloeroja supisti myyntivoittojen väheneminen
Tulerot supistuivat selvästi vuonna 2008. Tämä näkyy siinä että käytettävissä olevan rahatulon Gini-kerroin oli vuonna 2008 runsaan prosenttiyksikön pienempi kuin vuotta aikaisemmin (taulukko 1). Vuonna 2008 Gini-kertoimen arvo oli 28,4, kun se vuotta aikaisemmin oli ennätyksellisen korkea, 29,5. Gini-kerroin voi vaihdella nollan ja sadan välillä. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.
Tuloerojen supistuminen ilmenee myös suurituloisimman tulokymmenyksen saaman tulo-osuuden alenemisena. Kokonaistulopotista suurituloisin tulokymmenys sai vuonna 2008 23,5 prosenttia, mikä on 1,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2007. Merkittävä osa suurituloisimman kymmenyksen tulo-osuuden muutoksista selittyy kaikista suurituloisimman prosentin, eli noin 52 000 henkilön tulo-osuuden pienentymisellä. Vuonna 2008 rikkain prosentti väestöstä sai tuloista 6,3 prosenttia, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Pienituloisimman tulokymmenyksen tulo-osuus pysyi vuonna 2008 edellisvuoden tasolla ollen 3,6 prosenttia. Muissa tulokymmenyksissä tulo-osuudet kasvoivat hivenen edellisvuodesta.
Aikavälillä 1995–2008 suurituloisin tulokymmenys on kasvattaanut tulo-osuuttaan 3,8 prosenttiyksikköä. Rikkaimmassa prosentissa tulo-osuuden kasvu oli samalla ajanjaksolla 2,3 prosenttiyksikköä. Sen sijaan kaikista pienituloisimman tulokymmenyksen tulo-osuus on alentunut, aikavälillä 1995–2008 vähennys oli prosenttiyksikön.
Taulukko 1. Tulonsaajakymmenysten tulo-osuudet (%) ja tulonjakoindikaattorit 1995-2008
Vuosi | |||||||||||||
1995 | 1998 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | Muutos 2007-2008 | Muutos 1995-2008 | |
I (pienituloisin 10 %) | 4.6 | 4,2 | 3,9 | 4,0 | 4,0 | 3,9 | 3,8 | 3,7 | 3,7 | 3,6 | 3,6 | 0,0 | – 1,0 |
II | 6.3 | 5,9 | 5,5 | 5,6 | 5,6 | 5,6 | 5,4 | 5,4 | 5,3 | 5,2 | 5,3 | 0,1 | – 1,0 |
III | 7.2 | 6,8 | 6,4 | 6,6 | 6,6 | 6,5 | 6,4 | 6,4 | 6,3 | 6,2 | 6,4 | 0,2 | – 0,8 |
IV | 8.0 | 7,7 | 7,3 | 7,5 | 7,5 | 7,5 | 7,4 | 7,4 | 7,3 | 7,3 | 7,4 | 0,1 | – 0,6 |
V | 8.8 | 8,6 | 8,2 | 8,4 | 8,4 | 8,4 | 8,3 | 8,4 | 8,3 | 8,2 | 8,4 | 0,2 | – 0,4 |
VI | 9.6 | 9,5 | 9,2 | 9,4 | 9,4 | 9,4 | 9,3 | 9,3 | 9,3 | 9,2 | 9,4 | 0,2 | – 0,2 |
VII | 10.6 | 10,5 | 10,2 | 10,4 | 10,4 | 10,4 | 10,4 | 10,4 | 10,4 | 10,3 | 10,5 | 0,2 | – 0,1 |
VIII | 11.7 | 11,7 | 11,4 | 11,7 | 11,7 | 11,7 | 11,7 | 11,8 | 11,7 | 11,6 | 11,8 | 0,2 | 0,1 |
IX | 13.4 | 13,6 | 13,4 | 13,6 | 13,7 | 13,7 | 13,7 | 13,8 | 13,7 | 13,7 | 13,8 | 0,1 | 0,4 |
X (suurituloisin 10 %) | 19.7 | 21,7 | 24,5 | 22,9 | 22,7 | 22,9 | 23,7 | 23,5 | 23,9 | 24,7 | 23,5 | – 1,2 | 3,8 |
I-X yhteensä | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | ||
Suurituloisin 1 % (F99-F100) | 4.0 | 5,3 | 7,7 | 6,2 | 5,9 | 6,0 | 6,7 | 6,2 | 6,7 | 7,2 | 6,3 | – 0,9 | 2,3 |
Gini -kerroin | 22.2 | 25,2 | 28,4 | 26,9 | 26,8 | 27,2 | 28,2 | 28,1 | 28,7 | 29,5 | 28,4 | – 1,1 | 6,2 |
Taulukon 1 tunnusluvut on laskettu henkilöiden niin sanotuista ekvivalenteista eli asuntokunnan kulutusyksikköä kohti lasketuista tuloista. Henkilön ekvivalentti tulo on sama kuin hänen asuntokuntansa ekvivalentti tulo, toisin sanoen jokainen samaan asuntokuntaan kuuluva henkilö saa saman ekvivalentin tulon.
Vuonna 2007 tuloeroja kasvatti epätasaisesti jakautuneiden myyntivoittojen ja osinkotulojen määrän kasvu. Osinkotulojen määrä lisääntyi myös vuonna 2008, mutta reaalisesti vain runsaan prosentin verran. Sen sijaan myyntivoittojen määrä aleni vuonna 2008 voimakkaasti. Vähennystä edellisvuoteen oli runsaat 40 prosenttia, mikä jo yksistään selittää valtaosan tuloerojen supistumisesta vuonna 2008.
Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa selvästi 1990–luvun puolivälistä. Merkittävin tekijä tuloerojen kasvun taustalla on omaisuustulot, joista etenkin realisoitujen myyntivoittojen ja osinkotulojen määrä on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Kuviossa 2 esitetään myyntivoittojen ja osinkotulojen vaikutusta käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kertoimeen. Myyntivoittojen vaikutus käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kertoimeen oli bruttona (ennen myyntivoitoista maksettujen verojen vähentämistä) noin viisi prosenttiyksikköä vuonna 2007. Vuonna 2008 vaikutus aleni vajaaseen kolmeen prosenttiyksikköön.
Sen sijaan osinkotulojen vaikutus Gini-kertoimeen kasvoi hiukan vuonna 2008, mikä ei kuitenkaan estänyt sitä, että käytettävissä olevan rahatulon Gini-kerroin pieneni vuonna 2008.
Kuvio 2. Osinkotulojen ja myyntivoittojen bruttovaikutus käytettävissä olevien tulojen Gini-kertoimeen, %-yksikköä
Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus
Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen (09) 1734 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Päivitetty 22.12.2009
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. 2008,
1. Tuloerot supistuivat vuonna 2008
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjkt/2008/tjkt_2008_2009-12-22_kat_001_fi.html