Etusivu > Tilastot > Tulonjaon kokonaistilasto > 2008 > 3. Asuntokuntien tulot ja tulojen muutokset kunnittain

3. Asuntokuntien tulot ja tulojen muutokset kunnittain

Pienituloisimmat asuntokunnat Itä-Suomessa

Käytettävissä oleva rahatulo asuntokuntaa kohden oli Suomessa 34 620 euroa vuonna 2008. Alueiden tuloja vertailtaessa täytyy kuitenkin huomioida se, että asuntokuntien koot ja rakenteet eroavat eri osissa maata. Tämän vuoksi tässä on tulokäsitteenä käytetty asuntokuntien rakenne-erot huomioivaa ekvivalenttia tulokäsitettä. Lisäksi kunnittaiset tulovertailut tehdään mediaanitulolla, koska se kuvaa keskiarvotuloa luotettavammin keskivertoväestön tuloja kunnissa. Kuntaluokituksena käytetään vuoden 2009 kuntaluokitusta.

Koko maassa ekvivalentti mediaanitulo asuntokuntaa kohden oli 19 840 euroa vuonna 2008 (kuvio 6). Mediaanituloilla mitattuna ylivoimaisesti suurituloisimmat asuntokunnat löytyvät Kauniaisista, missä ekvivalentti mediaanitulo oli 31 910 euroa vuonna 2008. Seuraavaksi suurituloisimmat asuntokunnat löytyvät ahvenanmaalaisesta Jomalan kunnasta, missä vastaava tulo oli 25 640 euroa. Myös niin ikään ahvenanmaalaisen Lemlandin, sekä Espoon ja Kirkkonummen asuntokuntien mediaanitulo ylitti 25 000 euron rajan. Helsingin ekvivalentti mediaanitulo oli 21 610 euroa.

Mediaanituloilla mitattuna pienituloisimmat asuntokunnat löytyvät Itä-Suomesta. Rääkkylän ja Rautavaaran asuntokunnilla ekvivalentti mediaanitulo jäi selvästi alle 15 000 euron.

Kuvio 6. Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo (€) asuntokuntaa kohden vuonna 2008, mediaani. Kymmenen korkeimman ja matalimman tulon kuntaa

Tulojen kasvu parasta 2008 Luhangan — heikointa Kustavin asuntokunnilla

Asuntokuntien ekvivalentti mediaanitulo oli koko maassa vuonna 2008 reaalisesti 1,5 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Kunnista paras mediaanitulojen reaalikasvu oli pohjois-pohjanmaalaisen Luhangan kunnan asuntokunnilla, joilla reaalinen mediaanitulo oli 8 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin (kuvio 7). Myös kainuulaisen Ristijärven ja ahvenanmaalaisen Sottungan asuntokunnilla mediaanitulojen reaalikasvu ylitti 7 prosentin rajan.

Heikoin tulojen kehitys oli varsinais-suomalaisen Kustavin ja satakuntalaisen Kiikoisten asuntokunnilla, joiden mediaanitulot olivat vuonna 2008 runsaat 2 prosenttia alhaisemmat kuin vuotta aikaisemmin. Kaiken kaikkiaan 35 kunnassa asuntokuntien mediaanitulojen reaalikasvu jäi negatiiviseksi vuonna 2008. Väkiluvultaan suurimmassa kunnassa Helsingissä asuntokuntien tulojen kasvu oli 1,5 prosenttia vuonna 2008.

Kuvio 7. Asuntokuntien mediaanitulojen reaaliset vuosimuutokset (%) kunnittain vuonna 2008. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen kuntaa. Tulokäsite: Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo asuntokuntaa kohden

Pitemmällä aikavälillä tulojen kehitys parasta Ahvenanmaalla

Asuntokuntien ekvivalentit mediaanitulot kasvoivat vuosina 1995–2008 koko maassa reaalisesti runsaat 36 prosenttia. Parasta tulojen kasvu oli ahvenanmaalaisessa Getan kunnassa, missä asuntokuntien mediaanitulot olivat vuonna 2008 reaalisesti runsaat 58 prosenttia korkeammat kuin 1990–luvun puolivälissä. Myös muissa Ahvenanmaan kunnissa vastaava tulojen kasvu oli voimakasta: Kumlingen kunnassa tulojen kasvu oli 56 prosenttia, sekä Föglön ja Lumparlandin kunnissa 53 prosenttia.

Pitemmän aikavälin tarkastelussa heikoimmin tulokehityksessä ovat menestyneet itäisen ja pohjoisen seutujen kunnat: Hyrynsalmella asuntokuntien ekvivalentit mediaanitulot kavoivat vuosina 1995–2008 reaalisesti runsaat 19 prosenttia. Lieksan asuntokunnilla vastaava tulojen muutos oli 20 prosenttia, Rautavaaralla ja Kemijärvellä 22 prosenttia. Helsingin asuntokuntien mediaanitulot kasvoivat vuosina 1995–2008 noin 38 prosenttia.

Kuvio 8. Asuntokuntien mediaanitulojen reaaliset muutokset (%) kunnittain vuosina 1995–2008. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen kuntaa. Tulokäsite: Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo asuntokuntaa kohden

Lähes joka toinen kauniaislainen ylimmässä tulokymmenyksessä

Kunnissa joissa tulotaso on alhainen, myös väestön sijoittuminen pienituloisimpaan tulokymmenykseen on yleisintä. Vuonna 2008 lähes 20 prosenttia pohjois-karjalaisen Rääkkylän kunnan asuntokuntaväestöstä sijoittui pienituloisimpaan tulokymmenykseen, kun tulokymmenykset on määritelty koko maan asuntokuntaväestön perusteella (kuvio 9). Myös pohjois-karjalaisen Polvijärven ja etelä-savolaisen Hirvensalmen kunnissa alimpaan tulokymmenykseen sijoituneiden osuus kohosi lähelle 20 prosenttia.

Harvinaisinta pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen oli ahvenanmaalaisessa Jomalan kunnassa, jossa asuntokuntaväestöstä vain 3,6 prosenttia sijoittui alimpaan tulokymmenykseen vuonna 2008. Kauniaisissa vastaava osuus oli lähes yhtä alhainen, eli 3,9 prosenttia.

Kuvio 9. Väestön sijoittuminen pienituloisimpaan tulokymmenykseen kunnittain vuonna 2008. Kymmenen korkeimman ja matalimman sijoittumisasteen kuntaa. Tulokymmenykset muodostettu koko maan asuntokuntaväestön perusteella

Asuntokuntaväestön sijoittuminen suurituloisimpaan tulokymmenykseen oli ylivoimaisesti yleisintä Kauniaisissa, jossa asuntokuntaväestöstä lähes puolet (48,6 %) sijoittui vuonna 2008 suurituloisimpaan tulokymmenykseen (kuvio 10). Espoossa ylimpään tulokymmenykseen sijoittui runsaat 25 prosenttia kunnan asuntokuntaväestöstä vuonna 2008. Ahvenanmaalaisessa Sottungan kunnassa vastaava osuus oli 21 prosenttia ja Kirkkonummella lähes 20 prosenttia. Helsingissä osuus oli 17 prosenttia.

Harvinaisinta suurituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluminen oli keski-suomalaisessa Kivijärven kunnassa, jossa suurituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittui vain noin prosentin verran asuntokuntaväestöä vuonna 2008. Alle kolmen prosentin osuuteen jäivät Kivijärven lisäksi myös Kainuussa sijaitseva Paltamo ja Pohjois-Karjalassa sijaitseva Juuka.

Kuvio 10. Asuntokuntaväestön sijoittuminen suurituloisimpaan tulokymmenykseen kunnittain vuonna 2008. Kymmenen suurimman ja pienimmän sijoittumisasteen kuntaa. Tulokymmenykset muodostettu koko maan asuntokuntaväestön perusteella

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen (09) 1734 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 22.12.2009