Etusivu > Tilastot > Tulonjaon kokonaistilasto > 2009 > 1. Tuloerot supistuivat edelleen vuonna 2009

1. Tuloerot supistuivat edelleen vuonna 2009

Tuloeroja supisti osinkotulojen ja myyntivoittojen väheneminen

Tuloerot jatkoivat vuonna 2008 alkanutta supistumistaan myös vuonna 2009, jolloin tuloeroja kuvaavan käytettävissä olevan rahatulon Gini-kertoimen arvo oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aikaisemmin (taulukko 1). Vuonna 2009 Gini-kerroin oli 27,6, kun se vuotta aikaisemmin oli 28,4. Vuonna 2007, jolloin tuloerot olivat suurimmillaan, Gini-kerroin sai arvon 29,5. Gini-kerroin voi vaihdella nollan ja sadan välillä. Mitä suuremman arvon kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat väestön keskuudessa jakautuneet.

Viime vuosien tuloerojen supistumisen voi havaita myös suurituloisimman tulokymmenyksen saaman tulo-osuuden alenemisena. Vuonna 2009 suurituloisin tulokymmenys sai kokonaistulopotista 22,6 prosenttia. Tämä on 0,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2008, ja 2,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2007. Suurituloisimman kymmenyksen tulo-osuuden pienentyminen selittyy täysin kaikista suurituloisimman prosentin, eli noin 52 000 henkilön tulo-osuuden pienentymisellä. Vuonna 2009 rikkain prosentti väestöstä sai tuloista 5,3 prosenttia, mikä on prosenttiyksikön vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2007 osuus oli 7,2 prosenttia.

Pienituloisimman tulokymmenyksen tulo-osuus pysyi vuonna 2009 edellisvuoden tasolla ollen 3,6 prosenttia. 1990–luvun puolivälissä tämä osuus oli vielä prosenttiyksikön suurempi. Muissa tulokymmenyksissä tulo-osuudet kasvoivat hivenen edellisvuodesta.

Suurituloisin tulokymmenys on aikavälillä 1995–2009 kasvattanut tulo-osuuttaan 2,9 prosenttiyksiköllä. Rikkaimmassa prosentissa tulo-osuuden kasvu on ollut samalla aikaperiodilla 1,3 prosenttiyksikköä. Samanaikaisesti kaikista pienituloisimman tulokymmenyksen tulo-osuus on alentunut prosenttiyksikön verran.

Taulukko 1. Tulonsaajakymmenysten tulo-osuudet (%) ja tulonjakoindikaattorit 1995-2009

	Vuosi
	1995	1998	2000	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009	Muutos 2008-2009, % -yksikköä	Muutos 1995-2009, % -yksikköä
I (pienituloisin 10 %)	4,6	4,2	3,9	4,0	3,9	3,8	3,7	3,7	3,6	3,6	3,6	0,0	– 1,0
II	6,3	5,9	5,5	5,6	5,6	5,4	5,4	5,3	5,2	5,3	5,4	0,1	– 0,9
III	7,2	6,8	6,4	6,6	6,5	6,4	6,4	6,3	6,2	6,4	6,5	0,1	– 0,8
IV	8,0	7,7	7,3	7,5	7,5	7,4	7,4	7,3	7,3	7,4	7,5	0,1	– 0,5
V	8,8	8,6	8,2	8,4	8,4	8,3	8,4	8,3	8,2	8,4	8,5	0,1	– 0,3
VI	9,6	9,5	9,2	9,4	9,4	9,3	9,3	9,3	9,2	9,4	9,5	0,1	–0,2
VII	10,6	10,5	10,2	10,4	10,4	10,4	10,4	10,4	10,3	10,5	10,6	0,1	0,0
VIII	11,7	11,7	11,4	11,7	11,7	11,7	11,8	11,7	11,6	11,8	11,9	0,1	0,2
IX	13,4	13,6	13,4	13,7	13,7	13,7	13,8	13,7	13,7	13,8	14,0	0,2	0,6
X (suurituloisin 10 %)	19,7	21,7	24,5	22,7	22,9	23,7	23,5	23,9	24,7	23,5	22,6	– 0,9	2,9
I-X yhteensä	100	100	100	100	100	100	100	100	100	100	100
Suurituloisin 1 % (F99-F100)	4,0	5,3	7,7	5,9	6,0	6,7	6,2	6,7	7,2	6,3	5,3	– 1,0	1,3
Gini -kerroin	22,2	25,2	28,4	26,8	27,2	28,2	28,1	28,7	29,5	28,4	27,6	– 0,8	5,4

Taulukon 1 tunnusluvut on laskettu henkilöaineistosta (=asuntokuntaväestö), jossa henkilöiden tuloina ovat omien asuntokuntien ekvivalentit tulot (= asuntokunnan käytettävissä olevan rahatulo jaettuna asuntokunnan kulutusyksikköluvulla). Tulokymmenykset on muodostettu siten, että kuhunkin tulokymmenykseen sijoittuu 10 prosenttia asuntokuntaväestöstä.

Tulonjaon kokonaistilastosta on saatavissa tulonjakotietoa vuodesta 1995 lähtien. Tällä aikaperiodilla tuloerot ovat olleet kasvussa lähes koko ajan, suurimmillaan tuloerot ovat toistaiseksi olleet vuonna 2007. Tuloerojen voimakas kasvu on pääasiassa johtunut epätasaisesti jakautuneiden myyntivoittojen ja osinkotulojen määrän voimakkaasta kasvusta. Osinkotulojen määrä kääntyi laskuun vuonna 2009, jolloin asuntokunnat saivat osinkotuloja lähes kymmenyksen vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös myyntivoittojen määrä aleni selvästi vuonna 2009 toisena vuotena peräkkäin, vähennystä edellisvuoteen oli 40 prosenttia. Osinkotulojen ja myyntivoittojen supistuminen jo yksistään selittää valtaosan tuloerojen supistumisesta vuonna 2009.

Kuviossa 1 esitetään myyntivoittojen ja osinkotulojen vaikutusta käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kertoimeen. Myyntivoittojen vaikutus käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kertoimeen oli bruttona (ennen myyntivoitoista maksettujen verojen vähentämistä) noin viisi prosenttiyksikköä vuonna 2007. Vuotta myöhemmin tämä vaikutus oli alentunut vajaaseen kolmeen prosenttiyksikköön, ja vuonna 2009 se oli enää puolitoista prosenttiyksikköä. Osinkotulojen vaikutus Gini-kertoimeen kasvoi hiukan vuonna 2008, mutta vaikutus aleni jonkin verran vuonna 2009.

Kuviosta 2 ilmenee selvästi se, että etenkin viime vuosina on tuloista maksettujen verojen (=maksetut tulonsiirrot) tuloeroja tasaava vaikutus vähentynyt selvästi. Vuonna 2000 tuloista maksetut verot pienensivät käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kerrointa (=tuloeroja) 17 prosenttiyksikköä, mutta vuonna 2009 tämä vaikutus oli enää 13,5 prosenttiyksikköä.

Kuvio 1. Osinkotulojen ja myyntivoittojen bruttovaikutus käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kertoimeen, %-yksikköä

Kuvio 2. Maksettujen tulonsiirtojen vaikutus käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kertoimeen, %-yksikköä

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen (09) 1734 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 17.12.2010