Etusivu > Tilastot > Tulonjaon kokonaistilasto > 2009 > 3. Ahvenanmaalla hyvätuloisia asuntokuntia

3. Ahvenanmaalla hyvätuloisia asuntokuntia

Pienituloisimmat asuntokunnat Itä-Suomessa

Alueittaiset vertailut tehdään asuntokuntien mediaanituloilla, koska se kuvaa keskiarvotuloa luotettavammin keskivertoasuntokuntien tuloja. Alueluokituksena käytetään vuoden 2010 seutukuntaluokitusta.

Asuntokuntien mediaanitulo käytettävissä olevalla rahatulolla mitattuna oli Suomessa 28 340 euroa vuonna 2009 (kuvio 6). Selvästi suurituloisimmat asuntokunnat löytyvät ahvenanmaalaisesta seutukunnasta Ålands landsbygd, missä asuntokuntien mediaanitulo oli 39 570 euroa. Seuraavaksi suurituloisimmat asuntokunnat löytyvät Porvoon seutukunnasta, missä asuntokuntien mediaanitulo oli 34 810 euroa. Seuraavina tulivat suuruusjärjestyksessä seutukunnat Jakobstadsregionen (33 020 €), Mariehamns stad (31 890 €) ja Ålands skärgård (30 840 €) sekä Helsingin seutukunta (30 690 €).

Mediaanituloilla mitattuna pienituloisimpia asuntokunnat olivat Pielisen Karjalan seutukunnassa, missä asuntokuntien käytettävissä oleva mediaanirahatulo oli vuonna 2009 22 500 euroa. Joutsan seutukunnassa vastaava tulotaso oli 23 500 euroa, Keski-Karjalan seutukunnassa 23 580 euroa ja Sisä-Savon seutukunnassa 23 710 euroa.

Kuvio 6. Käytettävissä oleva rahatulo (€) asuntokuntaa kohden vuonna 2009, mediaani. Kymmenen korkeimman ja matalimman tulon seutukuntaa

Tulojen kasvu parasta vuonna 2009 pienituloisissa seutukunnissa

Asuntokuntien mediaanitulo oli koko maassa vuonna 2009 reaalisesti 2,4 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Seutukunnista paras mediaanitulojen reaalikasvu oli Sisä-Savon ja Pielisen Karjalan asuntokunnilla, joilla asuntokuntien mediaanitulo oli runsaat 4 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Väestöltään maan suurimman seutukunnan Helsingin seutukunnan asuntokunnilla tulojen kasvu oli 2,8 prosenttia.(kuvio 7).

Heikoin tulojen kehitys oli etelä-pohjanmaalaisen Suupohjan asuntokunnilla, joiden tulot jopa alenivat vuonna 2009. Tosin tulojen pieneneminen oli vain prosentin kymmeneksen luokkaa. Kyrönmaan, Ylivieskan, Järviseudun ja Kaakkois-Pirkanmaan seutukuntien asuntokunnilla tulojen reaalikasvu oli myös vaatimatonta jääden alle prosentin.

Kuvio 7. Asuntokuntien mediaanitulojen reaaliset vuosimuutokset (%) seutukunnittain vuonna 2009. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen kuntaa. Tulokäsite: Käytettävissä oleva rahatulo asuntokuntaa kohden

Alueiden väliset tuloerot kasvaneet selvästi 1990–luvun puolivälistä

Pitemmän aikavälin tulokehitystä tarkastellaan asuntokuntien kulutusyksikköluvulla skaalatulla ns. ekvivalenteilla tuloilla, koska se huomioi asuntokuntien rakenteissa tapahtuneita muutoksia, jotka pitemmän aikavälin vertailuissa voivat selittää merkittävän osan alueittaisista tulojen muutoseroista. Asuntokuntien ekvivalentit mediaanitulot kasvoivat vuosina 1995–2009 koko maassa reaalisesti lähes 40 prosenttia (kuvio 8).

Parasta tulojen kasvu on ollut ahvenanmaalaisissa seutukunnissa Ålands skärgård ja Ålands landsbygd, joissa asuntokuntien ekvivalentti mediaanitulo oli vuonna 2009 noin 55 prosenttia korkeampi kuin 1990–luvun puolivälissä. Åboland-Turunmaan, Kyrönmaan ja Porvoon seutukunnissa sekä seutukunnassa Mariehamns stad oli asuntokuntien ekvivalenttien reaalitulojen kasvu 45–50 prosentin välillä vuosina 1995–2009.

Heikoimmin pitemmän aikavälin tarkastelussa tulokehityksessä ovat menestyneet Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnat: Itä-Lapin ja Keski-Karjalan seutukunnassa asuntokuntien ekvivalentit mediaanitulot kavoivat vuosina 1995–2009 reaalisesti runsaat 27 prosenttia. Pielisen Karjalassa vastaava tulojen muutos oli runsaat 28 prosenttia ja Kehys-Kainuussa noin 30 prosenttia. Väestöluvultaan suurimmassa seutukunnassa Helsingin seutukunnassa asuntokuntien ekvivalentit mediaanitulot kasvoivat vuosina 1995–2009 lähes 45 prosenttia.

Kuvio 8. Asuntokuntien mediaanitulojen reaaliset muutokset (%) seutukunnittain vuosina 1995–2009. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen kuntaa. Tulokäsite: Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo asuntokuntaa kohden

Joka toinen kauniaislainen suurituloisimmassa tulokymmenyksessä

Kunnissa joissa tulotaso on alhainen, on myös väestön sijoittuminen pienituloisimpaan tulokymmenykseen yleisintä. Vuonna 2009 noin 21 prosenttia pohjois-karjalaisen Rääkkylän kunnan asuntokuntaväestöstä sijoittui pienituloisimpaan tulokymmenykseen, kun tulokymmenykset on määritelty koko maan asuntokuntaväestön perusteella (kuvio 9). Myös etelä-karjalaisen Suomenniemen ja pohjois-karjalaisen Polvijärven kunnissa alimpaan tulokymmenykseen sijoituneiden osuus kohosi lähelle 20 prosenttia.

Harvinaisinta pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen oli varsinais-suomalaisessa Ruskon sekä pohjanmaalaisessa Luodon kunnissa, joissa asuntokuntaväestöstä vain 3,5 prosenttia sijoittui alimpaan tulokymmenykseen vuonna 2009. Ahvenanamaalaisessa Jomalan kunnassa sekä Kauniaisissa vastaava osuus jäi myös alle neljän prosentin.

Kuvio 9. Väestön sijoittuminen pienituloisimpaan tulokymmenykseen kunnittain vuonna 2009. Kymmenen korkeimman ja matalimman sijoittumisasteen kuntaa. Tulokymmenykset muodostettu koko maan asuntokuntaväestön perusteella

Asuntokuntaväestön sijoittuminen suurituloisimpaan tulokymmenykseen oli ylivoimaisesti yleisintä Kauniaisissa, jossa asuntokuntaväestöstä noin puolet (48,1 %) sijoittui vuonna 2009 suurituloisimpaan tulokymmenykseen (kuvio 10). Espoossa ylimpään tulokymmenykseen sijoittui runsaat 25 prosenttia kunnan asuntokuntaväestöstä vuonna 2009. Ahvenanmaalaisessa Kumlingen kunnassa osuus oli yli 20 prosenttia ja Kirkkonummella lähes 20 prosenttia. Helsingissä osuus oli 17,1 prosenttia.

Harvinaisinta suurituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluminen oli keski-suomalaisessa Kivijärven kunnassa, jonka asuntokuntaväestöstä vajaat kaksi prosenttia sijoittui suurituloisimpaan tulokymmenykseen vuonna 2009. Tämän lisäksi alle kolmen prosentin osuuteen jäivät myös kainuulaisen Hyrynsalmen, keski-suomalaisen Kannonkosken, pohjois-pohjanmaalaisten Taivalkosken ja Merijärven sekä lappilaisen Sallan kunnat.

Kuvio 10. Asuntokuntaväestön sijoittuminen suurituloisimpaan tulokymmenykseen kunnittain vuonna 2009. Kymmenen suurimman ja pienimmän sijoittumisasteen kuntaa. Tulokymmenykset muodostettu koko maan asuntokuntaväestön perusteella

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen (09) 1734 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 17.12.2010