Etusivu > Tilastot > Tulonjaon kokonaistilasto > 2010 > 2. Käytettävissä olevissa rahatuloissa pientä kasvua

2. Käytettävissä olevissa rahatuloissa pientä kasvua

Asuntokuntien keskimääräinen käytettävissä oleva rahatulo oli 35 970 euroa vuonna 2010. Reaalisesti tämä oli 1,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vastaava mediaanitulo oli 28 940 euroa, mikä on 0,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Mediaanitulo kuvaa keskivertoasuntokuntien tuloja ja niiden muutoksia luotettavammin kuin keskiarvotulo, koska mediaanitulo ei ole herkkä yksittäisille ääriarvohavainnoille. Etenkin pienemmissä väestöryhmissä yksittäiset äärihavainnot voivat vaikeuttaa keskiarvotuloilla tehtäviä tulovertailuja.

Asuntokuntien ekvivalenttien käytettävissä olevien keskimääräisten rahatulojen mukaan väestön tulot kasvoivat vuonna 2010 reaalisesti 2 prosenttia edellisvuodesta. Mediaanitulon mukaan tulojen kasvu oli 0,9 prosenttia (kuvio 2).

Kuvio 2. Asuntokuntien tulojen reaalimuutokset (%) vuosina 1996–2010. Asuntokunnan ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo henkilöiden kesken

Tulokehitys heikointa keskituloisilla

Tarkastellaan seuraavaksi tulojen reaalimuutoksia tulokymmenyksittäin. Tulokymmenysten tulomuutoksia kuvataan ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon (=käytettävissä oleva rahatulo jaettuna asuntokunnan kulutusyksikköluvulla) keskiarvoilla. Tulokymmenykset on muodostettu järjestämällä asuntokuntaväestö tulojen mukaan suuruusjärjestykseen, minkä jälkeen väestö on jaettu kymmeneen yhtä suureen ryhmään. Kuhunkin tulokymmenykseen sijoittuu 10 prosenttia väestöstä, mikä oli vuonna 2010 noin 526 500 henkilöä.

Pienituloisimmassa tulokymmenyksessä reaalitulojen vuosikasvu oli 1,5 prosenttia vuonna 2010. Suurituloisimmassa tulokymmenyksessä vastaava tulojen kasvu oli selvästi enemmän, 4,9 prosenttia. Toiseksi ja kolmanneksi suurituloisimmassa tulokymmenyksessä tulojen kasvu oli 1,6 ja 1,4 prosenttia. Muissa tulokymmenyksissä keskimääräisten tulojen kasvu oli vaatimattomampaa vaihdellen 1 ja 1,2 prosentin välillä.

Kuviossa 3 suurituloisin tulokymmenys on pilkottu kolmeen pienempään fraktiiliin, 90–95 prosenttiin (F90–F95), 95–99 prosenttiin (F95–F99) ja 99–100 prosenttiin (F99–F100) asuntokuntaväestöstä. Fraktiiliin F90–F95 kuului vuonna 2010 runsaat 263 000 henkilöä ja fraktiiliin F95–99 noin 210 600 henkilö. Suurituloisimpaan prosenttiin väestöä (F99–F100) kuului vuonna 2010 runsaat 52 600 henkilöä.

Kaikista voimakkainta tulojen kasvu oli suurituloisimmassa prosentissa (F99–F100) väestöä, missä reaalitulojen vuosikasvu oli 12,3 prosenttia vuonna 2010. Vuonna 2009 tämän ryhmän tulot olivat alentuneet lähes 15 prosentilla. Fraktiilissa F95–F99 tulojen vuosikasvu oli 3,3 prosenttia vuonna 2010, kun se vuotta aikaisemmin oli ollut 0,6 prosenttia. Fraktiilissa F90–F95. oli tulojen vuosikasvu vuonna 2010 runsaat 2 prosenttia, mikä oli vain vähän enemmän kuin vuonna 2009 (+1,7 %).

Kuvio 3. Asuntokuntaväestön keskimääräisten reaalitulojen vuosimuutokset tulokymmenyksittäin vuonna 2010. Suurituloisin tulokymmenys jaettu kolmeen osaan. Asuntokunnan ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo henkilöiden kesken, keskiarvo

Hyvätuloisten tulokehitys selvästi paras pitemmällä aikavälillä

Pitemmällä aikavälillä asuntokuntaväestön ovat tulot kasvaneet sitä enemmän mitä suurituloisemmasta tulokymmenyksestä on kysymys. Tämä ilmenee hyvin kuviosta 4, missä kuvataan asuntokuntaväestön reaalitulokehitystä tulokymmenyksittäin vuosien 1995 ja 2010 välillä. Tällä aikavälillä oli tulojen reaalikasvu suurituloisimmassa kymmenyksessä 74 prosenttia. Kaikista hyvätuloisimmassa prosentissa väestöä vastaava tulojen muutos oli 113 prosenttia.

Pienituloisimmassa kymmenesosassa väestöä tulot olivat vuonna 2010 reaalisesti 15,4 prosenttia suuremmat kuin 1990–luvun puolivälissä.

Kuvio 4. Asuntokuntaväestön keskimääräisten reaalitulojen muutokset tulokymmenyksittäin vuosina 1995–2010. Suurituloisin tulokymmenys jaettu kolmeen osaan. Asuntokunnan ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo henkilöiden kesken, keskiarvo

Omaisuustulot kasvoivat voimakkaasti vuonna 2010

Asuntokunnat saivat palkkatuloja vuonna 2010 keskimäärin 28 780 euroa, mikä on reaalisesti vain pari prosentin kymmenystä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yrittäjätuloja asuntokunnat saivat keskimäärin 2 390 euroa ja omaisuustuloja 3 440 euroa. Keskimääräiset yrittäjätulot kasvoivat vuonna 2010 edellisvuodesta noin 5 prosenttia ja omaisuustulot lähes 20 prosenttia. Tuotannontekijätuloja (= palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen summa) asuntokunnat saivat keskimäärin 34 610 euroa. Reaalisesti tämä oli 2,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009.

Omaisuustuloja kasvattivat etenkin myyntivoitot, joita asuntokunnat saivat vuonna 2010 lähes 57 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myyntivoitot ovat heilahdelleet viime vuosina voimakkaasti, sillä vuonna 2009 myyntivoitot vähenivät edellisvuodesta noin 40 prosentilla. Myös osinkotuloja asuntokunnat saivat vuonna 2010 selvästi enemmän kuin vuotta aikaisemmin, kasvua oli noin 10 prosenttia. Myös osinkotulot vähenivät vuonna 2009 selvästi, vähennys vuoteen 2008 verrattuna oli runsaat 9 prosenttia.

Taulukko 2. Asuntokuntien tulot vuonna 2010, sekä tulojen muutokset ja vaikutus käytettävissä olevien rahatulojen muutokseen. Tulot keskimäärin asuntokuntaa kohden, euroa vuodessa

Tulolaji	Keskimäärin/asuntokunta vuonna 2010, €	Muutos 2009–2010, %	Kasvukontribuutio käytettävissä olevan rahatulon muutokseen, % -yksikköä
1. PALKKATULOT	28 775	0,2	0,2
1.1 joista: luontoisedut ja työsuhdeoptiot	397	-6,8	-0,1
1.1.1 joista: työsuhdeoptiot	43	-21,8	0,0
2. YRITTÄJÄTULOT YHTEENSÄ	2 392	4,9	0,3
2.1. Yrittäjätulot maataloudesta	399	-3,9	0,0
2.2. Yrittäjätulot metsätaloudesta	384	40,1	0,3
2.3. Yrittäjätulot muusta yrittäjätoiminnasta	1 608	1,0	0,0
3. OMAISUUSTULOT YHTEENSÄ	3 443	19,6	1,6
3.1. Osinkotulot	1 449	10,6	0,4
3.2. Vuokratulot	476	2,4	0,0
3.3. Myyntivoitot	1 017	56,9	1,0
3.4. Muut omaisuustulot	501	9,9	0,1
4. TUOTANNONTEKIJÄTULOT	34 610	2,2	2,1
5. SAADUT TULONSIIRROT YHTEENSÄ	12 300	2,3	0,8
5.1. Sairausajan toimeentuloturva	215	-1,8	0,0
5.2. Toimintarajoitteisuuteen liittyvä tuki	1 505	-2,1	-0,1
5.3. Vanhuuden turva	6 518	4,5	0,8
5.4. Lesken ja muiden omaisten tuki	592	-1,5	0,0
5.5. Lapsiperheiden etuudet	1 051	-0,3	0,0
5.6. Työttömyysturva	1 527	1,6	0,1
5.7. Asumisen tuet	445	4,7	0,1
5.8. Opintoetuudet	199	-0,5	0,0
5.9. Muu toimeentuloturva	248	0,4	0,0
6. BRUTTOTULOT	46 910	2,2	2,9
7. MAKSETUT TULONSIIRROT YHTEENSÄ	10 944	3,4	1,0
8. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT RAHATULOT	35 967	1,9	1,9

Metsätalouden tulojen määrä asuntokuntien keskiarvotulolla mitattuna kasvoi vuonna 2010 noin 40 prosentilla. Myös metsätalouden tuloille ovat tyypillisiä suuret vuosittaiset vaihtelut, sillä vuonna 2009 nämä tulot olivat vähentyneet 37 prosentilla vuoteen 2008 verrattuna. Maatalouden yrittäjätulot alenivat reaalisesti lähes 4 prosenttia edellisvuodesta. Sen sijaan yrittäjätulot muusta yritystoiminnasta kasvoivat vuonna 2010, tosin reaalikasvu jäi prosenttiin.

Saatuja tulonsiirtoja asuntokunnat saivat vuonna 2010 keskimäärin 12 300 euroa, mikä oli 2,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Kasvua vuonna 2010 oli kuitenkin selvästi vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, jolloin vuosikasvu oli noin 9,5 prosenttia. Saaduista tulonsiirroista eniten kasvoivat asumisen tuet ja vanhuuden turvaan liittyvät etuudet. Asumiseen liittyviä tukia asuntokunnat saivat vuonna 2010 keskimäärin 4,7 prosenttia ja vanhuuden turvaan liittyviä etuuksia 4,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Bruttotuloja eli yhteenlaskettuja palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloja sekä tulonsiirtoja asuntokunnat saivat vuonna 2010 keskimäärin 46 910 euroa. Reaalisesti tämä oli 2,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009.

Maksettuja tulonsiirtoja asuntokunnat maksoivat vuonna 2010 keskimäärin 10 940 euroa, mikä oli 3,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen (09) 1734 2610, Veli-Matti Törmälehto (09) 1734 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Harala Riitta

---

Päivitetty 16.12.2011