Etusivu > Tilastot > Tulonjaon kokonaistilasto > 2012 > Tuloerot > 2. Reaalitulojen kehitys tulojakauman eri kohdissa

2. Reaalitulojen kehitys tulojakauman eri kohdissa

Vuoteen 1995 verrattuna reaalitulot ovat nousseet suurituloisilla selvästi enemmän kuin pienituloisilla, joskin tulomuutoksissa on huomattavasti vuosittaista vaihtelua. Suhteellisten tuloerojen kasvun seurauksena myös euromääräiset erot ovat kasvaneet huomattavasti 1995–2012, vaikkakin ne supistuivat vuodesta 2011 vuoteen 2012. Vuonna 2012 kulutusyksikköä kohden laskettujen nettotulojen keskiarvo henkeä kohti oli pienituloisimmassa kymmenesosassa noin 9 700 euroa (kuukausitasolla n. 810 euroa) ja suurituloisimmassa kymmenesosassa noin 58 800 euroa vuodessa (kuukausitasolla n. 4 900 euroa). Muille kuin yhden hengen asuntokunnille euromääräiset luvut on kerrottava asuntokunnan kulutusyksiköillä (ks. käsitteet ja määritelmät ). Tietoja tulokymmenysten sekä suurituloisimman viiden ja yhden prosentin tulotasoista on tietokantataulukossa 11.

Kuvio 5 kuvaa euromääräisiä tuloeroja tulokymmenyksissä. Koko väestön ekvivalenttien tulojen keskiarvo nousi reaalisesti 47 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2012. Yhden hengen asuntokunnassa tämä merkitsee noin 8 400 euron kasvua nettotuloissa (kuukausitasolla noin 700 euroa). Pienituloisimman kymmenyksen tulotaso nousi 18,5 prosenttia eli noin 1 500 euroa (kuukausitasolla noin 130 euroa). Suurituloisimman kymmenesosan reaalitulot nousivat 67,2 prosenttia, joka on noin 23 700 euroa (kuukausitasolla noin 1 970 euroa). Suurituloisimman prosentin (n. 50 000 henkilöä) reaalitulot nousivat keskimäärin noin 84 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2012. Euroissa tämä oli yhden hengen asuntokunnalle noin 62 600 euroa.

Kuvio 5. Reaalitulojen taso suuri- ja pienituloisimmassa tulokymmenyksessä ja keskimäärin koko väestössä 1995–2012

Reaaliset ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot, keskiarvo henkeä kohti.

Pienituloisin kymmenesosa

Seuraavassa tarkastellaan lähemmin pienituloisimman kymmenesosan tulokehitystä. Pienituloisimman kymmenesosan tuloraja yhden hengen taloudelle vuonna 2012 oli n. 12 800 euroa. Kyse on nettotuloista eli verojen jälkeisistä tuloista vuodessa. Muille kuin yhden hengen kotitalouksille tuloraja on kerrottava asuntokunnan kulutusyksiköiden määrällä. Esimerkiksi kahden aikuisen asuntokunnassa raja on n. 19 200 euroa vuodessa (kerroin 1,5) ja kahden aikuisen ja kahden lapsen taloudessa n. 26 900 euroa vuodessa (kerroin 2,1).

Pienituloisimman kymmenesosan tulojen keskiarvo nousi 2,6 prosenttia ja mediaani 2,8 prosenttia edellisvuodesta vuonna 2012. Osuus yhteenlasketuista ekvivalenteista tuloista oli 3,7 prosenttia. Tämä oli 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta 0,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 1995. Pienituloisin kymmenesosa on menettänyt osuuttaan kokonaistuloista vuosina 1995–2012 (kuvio 6, viiva), mutta useimpina vuosina reaalitulojen taso on noussut (kuvio 6, pylväs).

Kuvio 6. Pienituloisin kymmenesosa: tulo-osuuden (%) kehitys ja reaalitulojen vuosimuutos 1995–2012

Pienituloisimman kymmenesosan tulonsiirroista merkittävimmät ovat työttömyysturva, vanhuuden turva ja asumistuet. Näistä työttömyysturvan vaikutus tulojen kasvuun oli arviolta 1,3 prosenttiyksikköä ja vanhuuden turvan 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysturva oli tärkein tuloja lisännyt tuloerä myös toiseksi pienituloisimmassa kymmenyksessä. Työttömyyskorvauksista peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen tehtiin vuonna 2012 tasokorotus (100 euroa indeksikorotusten lisäksi), joka korotti myös ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Myös toimeentulotuen perusosaa ja asumistukea korotettiin. Verotuksessa perusvähennyksen korottaminen hyödytti pienituloisimpia tulokymmenyksiä.

Pienituloisimman kymmenesosan rakenne vaihtuu vuosittain. Pienituloisimmassa kymmenesosassa pysyi n. 339 000 henkilöä vuosina 2011 ja 2012, kun yhteensä pienituloisimmassa kymmenyksessä oli n. 531 000 henkilöä vuonna 2012 (taulukko 1). Pienituloisina pysyneiden henkilöiden ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat 6 prosenttia, eli selvästi enemmän kuin poikkileikkauksesta laskettu tulojen muutos. Kun henkilöiden tulomuutoksia tarkastellaan henkilön asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan, oli työttömyyden perusturvaa saavilla muita parempi tulokehitys. Asuntokunnan pääasiallinen tulolähde on se tulolaji, josta asuntokunnan jäsenet yhteensä saivat eniten tuloja vuoden aikana. Se ei kuvaa henkilöiden toimintaa, joten esimerkiksi opiskelijan pääasiallinen tulolähde voi olla palkkatulo. Se ei myöskään kuvaa tulonsaajien lukumäärää. Esimerkiksi työttömyyskorvausta saaneella henkilöllä asuntokunnan pääasiallinen tulolähde voi olla palkkatulot, jos asuntokunnan muut jäsenet saavat palkkatuloja.

Taulukko 1. Pienituloisimman kymmenyksen rakenne ja reaalitulojen muutos 2011–2012 asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan

Asuntokunnan pääasiallinen tulolähde	Poikkileikkaus			Pienituloisimmassa kymmenyksessä pysyneet henkilöt
	Henkilöitä		Ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen reaalinen vuosimuutos, %	Henkilöitä		Ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen reaalinen vuosimuutos, %
	2011	2012	2011–2012	2011	2012	2011–2012
Yhteensä	528 243	530 849	2,6	339 012	339 012	6,1
Palkkatulot	113 308	117 202	2,1	54 303	53 960	7,0
Yrittäjätulot	17 859	17 953	2,0	10 511	9 970	1,7
Omaisuustulot	7 056	7 406	-2,5	4 954	4 793	-4,9
Tulonsiirrot, josta:	381 953	380 151	2,9	263 093	265 146	5,7
–vanhuuseläke, kansaneläke	44 504	43 943	2,0	36 372	37 749	2,2
–vanhuuseläke, ansioeläke	44 456	46 800	2,5	33 854	35 585	2,2
–työttömyyskorvaukset (perusturva)	63 376	72 297	5,7	42 812	52 494	9,5
–työttömyyskorvaukset (ansiosidonnainen)	23 498	21 160	3,6	12 963	9 279	3,7
–työkyvyttömyyseläkkeet (yms.)	38 461	38 238	2,5	28 152	27 359	2,7

Suurituloisin kymmenesosa ja suurituloisin prosentti

Suurituloisimman kymmenesosan tuloraja yhden hengen taloudelle vuonna 2012 oli n. 40 600 euroa. Kyse on nettotuloista eli verojen jälkeisistä tuloista vuodessa. Muille kuin yhden hengen kotitalouksille tuloraja on kerrottava asuntokunnan kulutusyksiköiden määrällä. Esimerkiksi kahden aikuisen asuntokunnassa raja on n. 60 900 euroa vuodessa (kerroin 1,5) ja kahden aikuisen ja kahden lapsen taloudessa n. 85 200 euroa vuodessa (kerroin 2,1).

Suurituloisimman kymmenesosan tulojen keskiarvo aleni 5,9 prosenttia ja mediaani 1,2 prosenttia edellisvuodesta vuonna 2012. Kymmenyksen osuus yhteenlasketuista ekvivalenteista tuloista oli 22,4 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 23,6 prosenttia.Tulo-osuuden lasku selittyy pitkälti pääomatulona verotettujen tuloerien (omaisuustulot, metsänmyyntitulot) bruttomäärien vähenemisellä. Myös pääomaverotusta kiristettiin vuonna 2012, mutta tämä vaikutus peittyy pitkälti myyntivoittojen ja osinkotulojen bruttomäärien vähenemiseen ¹⁾ .

Tulokehitys ei ollut yhtenäistä suurituloisimman kymmenesosan sisällä. Henkilöillä, joiden asuntokunnan pääasiallinen tulolähde oli palkkatulot, reaalitulot alenivat noin prosentin eli saman verran kuin koko väestön keskiarvo. Tällaisia henkilöitä oli 74 prosenttia suurituloisimpaan kymmenykseen vuonna 2012 kuuluneista 530 848 henkilöstä. Kun omaisuustulot olivat asuntokunnan pääasiallinen tulolähde (54 350 henkilöä), tulot alenivat noin 15 prosenttia edellisvuodesta. Kun yrittäjätulot olivat pääasiallinen tulolähde, tulot alenivat 3,1 prosenttia edellisvuodesta.

Taulukko 2. Suurituloisimman kymmenyksen rakenne ja reaalitulojen muutos 2011–2012 asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan

Asuntokunnan pääasiallinen tulolähde	Poikkileikkaus			Suurituloisimmassa kymmenyksessä pysyneet henkilöt
	Henkilöitä		Ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen reaalinen vuosimuutos, %	Henkilöitä		Ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen reaalinen vuosimuutos, %
	2011	2012	2011–2012	2011	2012	2011–2012
Yhteensä	528 241	530 848	-5,9	395 607	395 607	-4,9
Palkkatulot	381 696	393 306	-1,0	297 114	294 124	0,0
Yrittäjätulot	44 653	40 676	-3,1	26 528	25 517	-3,1
Omaisuustulot, josta:	62 579	54 350	-15,3	42 749	41 131	-17,8
–myyntivoitot	19 591	13 978	-25,4	6 387	5 530	-35,5
–osinkotulot	32 880	30 392	-9,4	29 015	27 797	-10,5
Tulonsiirrot	39 313	42 516	-0,2	29 216	34 835	-1,4

Suurituloisimpaan prosenttiin kuuluu määritelmällisesti prosentti asuntoväestöstä eli 53 084 henkilöä vuonna 2012. Näiden tulokehitys oli keskimäärin selvästi heikompaa kuin muilla suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluvilla. Nettotulojen keskiarvo aleni 18 prosenttia ja mediaanitulo noin 8 prosenttia edellisvuodesta vuonna 2012. Suurituloisimman prosentin tuloraja yhden hengen taloudelle vuonna 2012 oli 78 162 euroa. Suurituloisimpaan prosenttiin kuuluvat kaikki rajan ylittäviin asuntokuntiin kuuluvat henkilöt riippumatta henkilökohtaisista tuloista. Esimerkiksi kahden aikuisen asuntokunnassa raja on 117 243 euroa vuodessa (kerroin 1,5) ja kahden aikuisen ja kahden lapsen taloudessa 164 140 euroa vuodessa (kerroin 2,1).

Suurituloisimman prosentin osuus tuloista oli 5,1 prosenttia vuonna 2012. Vuotta aiemmin se oli 6,2 prosenttia ja 4,1 prosenttia vuonna 1995. Omaisuustulojen merkitys osuuden kasvussa on huomattava. Vuonna 2012 omaisuustulot olivat asuntokunnan suurin tulolähde 23 074 suurituloisimmassa prosentissa olleella henkilöllä. Omaisuustuloista tärkein tulolähde oli osinkotulot, jotka olivat asuntokunnan suurin tulolähde 14 896 henkilöllä (tulo-osuus 1,8 %). Toiseksi tärkein tulolähde oli realisoidut luovutusvoitot eli myyntivoitot (5 371 henkeä, tulo-osuus 0,7 %). Palkkatulot olivat asuntokunnan pääasiallinen tulolähde 22 826, yrittäjätulot 4 877 ja tulonsiirrot 2 307 suurituloisimpaan prosenttiin kuuluvalla henkilöllä.

Kuvio 7. Suurituloisin prosentti: osuus ekvivalenteista käytettävissä olevista rahatuloista (%), yhteensä ja henkilöillä, joiden asuntokunnan pääasiallinen tulolähde oli omaisuus- tai palkkatulot

1) Vuonna 2012 pääomatuloveroaste nousi 28 prosentista 30 prosenttiin ja 50 000 euroa ylittävältä osalta 32 prosenttiin. Lisäksi listaamattomista osakkeista saatujen osinkojen verovapaata osuutta pienennettiin 90 000 eurosta 60 000 euroon.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 09 1734 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Harala Riitta

---

Päivitetty 18.12.2013