3. Rakennemuutokset heijastuvat asuntokuntien tuloissa

Joillakin rakennemuutosalueilla reaalitulot alentuneet

Sekä koko maan talouden että väestön tulokehityksen näkökulmasta vuodet 2007–2008 olivat hyviä kasvun vuosia. Tämän jälkeen maan taloudella on mennyt heikosti, käytännössä Suomen talous on ollut viimeiset vuodet taantumassa tai ainakin lähellä taantumaa. Viime vuosina monet alueet ovat kohdanneet pitkittyneestä heikosta taloustilanteesta johtuvia merkittäviä talouden rakennemuutoksia. Monissa yrityksissä tuotantoa on jouduttu sopeuttamaan vähenevän kysynnän vuoksi. Tuotantotoimintaa on myös siirretty halvempien tuotantokustannusten maihin. Myös julkisen sektorin tekemät säästöleikkaukset, kuten varuskuntien lakkautukset, ovat aiheuttaneet monille alueille merkittäviä taloudellisia haasteita. Talouden heikko kehitys viime vuosina on heijastunut monen rakennemuutoksiin ajautuneen alueen tulokehityksessä.

Kuviossa 2 on esitetty asuntokuntien reaalisia tulomuutoksia vuosina 2008–2013 viidentoista parhaimman ja heikoimman tulomuutoksen kunnassa. Tulomuutoksia tarkastellaan ekvivalenttien mediaanitulojen pohjalta, mikä huomioi asuntokuntien rakenteissa tapahtuneet muutokset. Mediaanitulo lisäksi kuvaa nimenomaan keskivertoasuntokuntien tuloja, koska siihen ei vaikuta yksittäisten huipputuloisten tulot (kuten ne vaikuttavat keskiarvotuloihin). Asuntokunnan ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo saadaan jakamalla asuntokunnan tulo asuntokunnan kulutusyksikköluvulla.

Kuvio 2. Asuntokuntien mediaanitulojen reaaliset vuosimuutokset (%) vuosina 2008–2013. Viisitoista suurimman ja pienimmän muutoksen kuntaa

Tulokäsite: Asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohden, mediaani

Asuntokuntien ekvivalentti mediaanitulo on kasvanut vuosina 2008–2013 koko maassa reaalisesti ainoastaan 3,4 prosenttia (kuvio 2). Nopeinta tulojen kasvu on ollut väestöltään pienissä kunnissa: Ahvenanmaalaisessa runsaan 120 asuntokunnan Kökarin kunnassa asuntokuntien ekvivalentti mediaanitulo oli vuonna 2013 noin 18 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2008. Viidenkymmenen asuntokunnan Sottungan kunnassa vastaava tulojen kasvu oli 15 prosenttia. Kolmanneksi korkein mediaanitulojen kasvu oli vuosina 2008–2013 Utsjoen asuntokunnilla (14,5 %) ja Kustavin asuntokunnilla (14 %).

Kuviosta 2 voidaan havaita, että neljässä kunnassa asuntokuntien reaalitulot ovat alentuneet aikavälillä 2008–2013. Nämä kunnat ovat Hanko, Salo, Kaskinen ja Geta. Kolme ensiksimainittua kuntaa kuuluu alueisiin, jotka Valtioneuvosto on kirjannut äkillisten rakennemuutosten alueiksi. Reaalitulojen pienentyminen on pitkälti selitettävissä tuotannontekijätulojen, eli palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen vähentymisellä. Esimerkiksi keskimääräiset palkkatulot asuntokuntaa kohden olivat Kaskisissa vuonna 2013 reaalisesti peräti 30 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2008. Hangossa vastaava vähenemä oli 18 prosenttia ja Salossa 15 prosenttia.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Päivitetty 18.12.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. Tulokehitys alueittain 2013, 3. Rakennemuutokset heijastuvat asuntokuntien tuloissa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjkt/2013/01/tjkt_2013_01_2014-12-18_kat_003_fi.html