Etusivu > Tilastot > Tulonjaon kokonaistilasto > 2013 > Tulokehitys alueittain > 4. Joka toinen kauniaislainen suurituloisimmassa tulokymmenyksessä

4. Joka toinen kauniaislainen suurituloisimmassa tulokymmenyksessä

Käsitellään seuraavaksi sitä, miten asuntoväestö on eri kunnissa sijoittunut tulojakauman ääripäihin, pieni- ja suurituloisimpiin tulokymmenyksiin. Tulokymmenykset on muodostettu koko maan väestön ekvivalenttien tulojen pohjalta. Asuntokunta sijoittui vuonna 2013 pienituloisimpaan tulokymmenykseen, jos sen ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo oli pienempi kuin 13 040 euroa. Vastaavasti jos asuntokunnan ekvivalentti tulo oli suurempi kuin 40 955 euroa, asuntokunta sijoittui suurituloisimpaan tulokymmenykseen.

Edellä mainitut tulorajat pätevät sellaisenaan yhden henkilön asuntokunnille. Muille kuin yhden henkilön asuntokunnille edellä mainitut rajat on kerrottava asuntokunnan kulutusyksikköluvulla. Siten esimerkiksi kahden aikuisen asuntokunnassa pienituloisimman tulokymmenyksen raja oli vuonna 2013 noin 19 560 euroa (=kahden aikuisen asuntokunnan kulutusyksikköluku 1,5 * 13 040 €). Vastaava suurituloimman tulokymmenyksen raja kahden aikuisen asuntokunnalle oli noin 61 430 euroa (= 1,5 * 40 955 €).

Tässä julkaisussa on aikaisemmin jo kuvattu, että asuntokuntien tulotaso on kaikki kunnat huomioiden ylivoimaisesti korkein Kauniaisissa. Samaa asiaa ilmentää myös kuvio 3, jossa on kuvattu asuntoväestön sijoittumista suurituloisimpaan tulokymmenykseen kolmenkymmenen ääripään kunnan osalta vuonna 2013. Kuviosta muun muassa ilmenee, että lähes joka toinen kauniaislainen elää asuntokunnassa, joka on sijoittunut suurituloisimpaan tulokymmenykseen. Osuus on selvästi korkeampi kuin seuraavaksi korkeimman osuuden omaavalla kunnalla Espoolla, jonka väestöstä noin joka neljäs sijoittui viime vuonna suurituloisimpaan tulokymmenykseen. Myös ahvenanmaalaisten Kumlingen ja Sottungan sekä uusmaalaisten Sipoon ja Kirkkonummen asuntoväestöllä suurituloimpaan tulokymmenykseen kuuluvien osuus oli muuhun maahan nähden korkea.

Vähäisintä suurituloimpaan tulokymmenykseen kuuluvuus on luonnollisesti kunnissa, joissa asuntokuntien tulotaso on matala. Keskisuomalaisen Kivijärven asuntoväestöstä suurituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittui vain pari prosenttia kunnan väestöstä. Keskipohjanmaalaisen Perhon ja koillismaalaisen Taivalkosken väestöllä vastaavat osuudet olivat vain hiukan korkeammat.

Kuvio 3. Suurituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittunut väestö vuonna 2013. Viisitoista korkeimman ja matalimman osuuden kuntaa

Kuviossa 4 on kuvattu tulojakauman toista ääripäätä, eli pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittumisosuuksia 30 ääripään kunnan osalta. Yllättävää ei ole se, että pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen on yleisintä kunnissa, joissa asuntokuntien tulotaso on alhainen. Ja päinvastoin, hyvätuloisten kuntien asuntoväestöllä pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittumisosuus on vähäisintä.

Kuvio 4. Pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittunut väestö vuonna 2013. Viisitoista korkeimman ja matalimman osuuden kuntaa

Edellä on jo kuvattu, että pohjoiskarjalaisen Rääkkylän asuntokunnat kuuluvat pienituloisimpien kuntien joukkoon Suomessa. Tätä havaintoa vahvistaa myös kuvio 4, josta voidaan lukea, että lähes joka viides Rääkkylän asuntoväestöön kuuluva sijoittui vuonna 2013 pienituloisimpaan tulokymmenykseen. Pohjois-Satakunnassa sijaitsevan Siikaisten kunnassa vastaava osuus oli muutaman kymmenyksen pienempi. Harvinaisinta pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen oli edellisiä kuntia selvästi suurituloisimmissa Jomalan ja Ruskon kunnissa, joissa vain runsas 3 prosenttia asuntoväestöstä sijoittui pienituloisimpaan tulokymmenykseen vuonna 2013.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 18.12.2014