Etusivu > Tilastot > Tulonjaon kokonaistilasto > 2015 > Tulokehitys alueittain > 3. Pitkittynyt pienituloisuus yleisintä Rääkkylässä

3. Pitkittynyt pienituloisuus yleisintä Rääkkylässä

Suomen asuntoväestössä oli vuonna 2015 runsaat 410 000 pienituloiseksi luokiteltua henkilöä, mikä oli 7,7 prosenttia koko asuntoväestöstä. Vuotta aikaisemmin pitkittyneesti pienituloisia oli 12 000 henkilöä enemmän, jolloin pitkittyneen pienituloisuuden aste oli 7,9 prosenttia. Pitkittyneesti pienituloiseksi luokitellaan Euroopan Unionin käyttämässä menetelmässä henkilöt, jotka ovat eläneet pienituloisessa taloudessa tilastovuoden lisäksi kolmen edellisvuoden aikana vähintään kaksi kertaa.

Pitkittynyt pienituloisuus on odotetusti yleisintä kunnissa, joissa asuntokuntien tulotaso on alhainen (kuvio 2). Suomen kunnista pitkittynyt pienituloisuus on yleisintä pohjoiskarjalaisessa Rääkkylän kunnassa, missä 18,4 prosenttia kunnan asuntoväestöstä oli pitkittyneesti pienituloinen vuonna 2015. Satakuntalaisessa Siikaisten kunnassa vastaava suhdeluku oli 17,5 prosenttia. Pohjois-Savon Kaavin, Pohjois-Karjalan Juuan ja Päijät-Hämeen Hartolan kunnissa pitkittyneesti pienituloisten osuus koko asuntoväestöstä ylitti 16 prosentin rajan.

Kuvio 2. Pitkittynyt pienituloisuus vuosina 1998 ja 2015. 20 korkeimman pitkittyneen pienituloisuusasteen kuntaa

Luonnollisesti vähiten pitkittynyttä pienituloisuutta esiintyy kunnissa, joissa yleinen tulotaso on korkea (kuvio 3). Kauniaisissa vain 1,9 prosenttia kunnan asuntoväestöön kuuluvista oli pitkittyneesti pienituloinen vuonna 2015. Ahvenanmaalaisissa Jomalan ja Lemlandin kunnissa vastaavat suhdeluvut olivat 1,9 ja 2,6 prosenttia. Uusmaalaisissa Tuusulan ja Sipoon kunnissa pitkittyneesti pienituloisia oli 2,9 ja 3,1 prosenttia asuntoväestöstä.

Väestöltään suurissa kunnissa pitkittyneen pienituloisuuden aste oli viime vuonna Helsingissä 6,2 prosenttia, Vantaalla 4,3 prosenttia, Espoossa 3,9 prosenttia, Tampereella 9,6 prosenttia ja Oulussa 8,9 prosenttia. Suurista kaupungeista korkein pitkittyneen pienituloisuuden aste oli Turussa, jossa se kohosi viime vuonna 10,9 prosenttiin.

Pitkittynyt pienituloisuus on viime vuosina alentunut lähes poikkeuksetta kaikissa kunnissa. Toistaiseksi korkeimmillaan pitkittynyt pienituloisuus oli 2010-luvun vaihteessa, josta se on tasaisesti tullut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alaspäin lähes kaikissa kunnissa.

Kuvio 3. Pitkittynyt pienituloisuus vuosina 1998 ja 2015. 20 matalimman pitkittyneen pienituloisuuden kuntaa

Pienituloisuutta on kuvattu tarkemmin koko maassa ja eri väestöryhmissä tulonjakotilaston pienituloisuusjulkaisussa .

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 20.12.2016