Etusivu > Tilastot > Tulonjaon kokonaistilasto > 2015 > Tuloerot > 3. Puolet pysyi samassa tulokymmenyksessä vuosina 2014 ja 2015

3. Puolet pysyi samassa tulokymmenyksessä vuosina 2014 ja 2015

Tuloliikkuvuus on vähentynyt

Seuraavassa tarkastellaan, missä määrin henkilöt pysyvät samoissa tulokymmenyksissä eri vuosina ja miten tuloerot ovat kehittyneet vuotta pidemmillä tulojen viiteajanjaksoilla (“pysyväistuloilla”).

Kuviossa 10 on esitetty niiden henkilöiden osuus, joiden tulokymmenys pysyi samana kahden perättäisen vuoden välillä. Noin puolet henkilöistä pysyi samassa tulokymmenyksessä (I–X) vuodesta 2014 vuoteen 2015, kun vastaava osuus oli noin 46 prosenttia vuosina 1995 ja 1996.

Suurituloisimmassa kymmenesosassa pysyi 1990-luvun puolivälissä perättäisinä vuosina noin 70 prosenttia, kun vuosina 2014–2015 osuus oli 76,4 prosenttia. Pienituloisimmassa kymmenyksessä perättäisinä vuosina olleiden osuus oli 65,5 prosenttia vuosina 2014–2015. Tämä on 4,3 prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin vuosina 1995–1996. Pieni- ja suurituloisimmasta kymmenesosasta on mahdollista liikkua vain yhteen suuntaan, joten niissä pysyneiden osuudet ovat suurempia kuin muissa tulokymmenyksissä.

Kuvio 10. Pieni- ja suurituloisimmassa kymmenyksessä ja samassa tulokymmenyksessä perättäisinä vuosina pysyneiden osuus, %.

Vuosien 1995–2009 ja 2010–2015 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia tulokäsitteen muutoksen vuoksi. Vuoden 2010 (vuosipari 2009–2010) tunnusluku on laskettu vanhan tulokäsitteen mukaisesta aineistosta.

Henkilön tulokymmenys määräytyy omien tulojen lisäksi muiden asuntokunnan jäsenten tulojen ja asuntokunnan rakenteen perusteella. Vaikka omat tulot eivät muuttuisi, tulokymmenys voi muuttua esimerkiksi puolison tulojen muuttuessa tai lasten muuttaessa pois kotoa omaan talouteensa.

Perättäisten vuosien pysyvyyssuhde on yksinkertaisin tuloliikkuvuutta kuvaava mittari. Taulukko 1 kuvaa tuloliikkuvuutta pitemmällä aikavälillä, jolloin vaihtuvuutta tulokymmenyksestä toiseen on enemmän ja pysyvyyssuhteeet pienempiä kuin kahden perättäisen vuoden tarkastelussa. Vuosien 1995 ja 2000 välillä 26,4 prosenttia henkilöistä pysyi samassa tulokymmenyksessä. Vuosia 2010 ja 2015 verrattaessa osuus oli noussut 31,4 prosenttiin. Pysyvyyssuhteet ovat kasvaneet vuotta pitemmillä aikaväleillä myös tulojakauman ääripäissä.

Taulukko 1. Tuloliikkuvuutta kuvaavia tunnuslukuja, perusjoukkona molempina vuosina asuntoväestössä olleet henkilöt

Tunnusluku	Vuosipari
	1995,2000	2000,2005	2005,2010	2010,2015
Samassa tulokymmenyksessä (I–X) pysyneet, %	26,4	29,5	30,5	31,4
I tulokymmenyksessä pysyneet, %	39,8	42,7	42,4	41,6
X tulokymmenyksessä pysyneet, %	50,5	54,1	56,3	58,4
Siirtymämatriisin normalisoitu jälki 1)	0,817	0,783	0,771	0,761

1) Tulokymmenyksestä toiseen siirtymistä kuvaava indeksi: (k-tr(M))/(k-1), jossa tr(M) on siirtymämatriisin päälävistäjän alkioiden summa (matriisin jälki) ja k=10 on tuloluokkien lukumäärä. Tunnusluku saa arvon 0, jos kaikki pysyvät samassa tulokymmenyksessä kahden ajanjakson välillä ja vastaavasti arvon 1, jos jälkimmäisen ajankohdan tulokymmenys on riippumaton ensimmäisen ajankohdan tulokymmenyksestä.

Kun tuloerojen kehitystä tarkastellaan vuositason poikkileikkaustiedoilla, jää tuloliikkuvuus huomioimatta. Pysyvyyssuhteet ovat kasvaneet, ja keskimääräisiä tulokymmenyksistä toiseen siirtymisiä kuvaava siirtymämatriisin normalisoitu jälki on pienentynyt. Nämä indikoivat tuloliikkuvuuden vähentyneen.

Vuosien 1995–2015 yhteenlaskettujen tulojen Gini-kerroin 21,7

Seuraavaksi kuvataan tuloeroja vuositulojen asemesta useamman vuoden tulotiedoilla. Tällöin Gini-kerroin on pienempi, sillä erilaisten elämänvaiheiden (mm. opiskelu, sairaus, perhevapaat, työttömyys) aiheuttama tulojen vaihtelu vaikuttaa vähemmän.

Kuviossa 11 on havainnollistettu, miten tuloerot ovat kehittyneet kuuden vuoden tuloilla mitattuna. Ensimmäinen havainto on vuoden 2000 kohdalla ja tarkoittaa vuosien 1995–2000 yhteenlaskettuja tuloja. Näin tarkasteltuna tuloerot kasvoivat aina vuoteen 2008 saakka (vuosien 2003–2008 tulot). Tämän jälkeen kasvu tasaantui, ja tuloerot ovat kaventuneet hieman myös pitkän aikavälin tuloilla mitattuna. Vuosien 2010–2015 ja 2009–2014 tuloista mitattuna Gini-kerroin pysyi ennallaan.

Kuvio 11. Tuloerojen kehitys kuuden vuoden tuloilla mitattuna, Gini-kerroin (%)

Taulukossa 2 käytetään henkilöiden kuuden vuoden tuloja neljänä eri ajanjaksona sekä koko ajanjakson 1995–2015 yhteenlaskettuja tuloja. Vuosien 1995–2015 yhteenlaskettujen tulojen Gini-kerroin oli 21,7. Tämä on liki viidenneksen pienempi kuin samalle perusjoukolle vuositason tuloista mitatut tuloerot. Mukana ovat henkilöt, jotka olivat asuntoväestössä ajanjakson jokaisena vuotena.

Vuosien 1995–2000 yhteenlasketuista tuloista Gini-kerroin oli 22,4, kun vuosien 2010–2015 tuloista se oli 24,9. Kuuden vuoden tuloilla mitattuna Gini-kerroin on siten kasvanut 2,5 prosenttiyksiköä 1990-luvun puolivälistä 2010-luvulle. Vuosia 2005–2010 ja 2010–2015 verrattaessa tuloerot ovat jonkin verran kaventuneet.

Taulukko 2. Tuloerot vuotta pitemmillä viiteajanjaksoilla ja tuloliikkuvuutta kuvaavia tunnuslukuja

	1995–2000	2000–2005	2005–2010	2010–2015	1995–2015
Henkilöitä	4 670 480	4 724 998	4 796 339	4 872 762	3 714 838
(1) Koko ajanjakson tulojen Gini-kerroin (%)	22,4	25,1	25,7	24,9	21,7
(2) Vuositulojen Gini-kerroin (%) 1)	24,8	27,4	28,1	27,1	26,6
Muutos (1) – (2) / (2), %	–9,7	-8,4	-8,5	-8,1	-18,4

1) Koko ajanjakson perusjoukossa olleiden henkilöiden vuosittaisten Gini-kertoimien keskituloilla painotettu summa ajanjaksolla.

Taulukossa on myös verrattu, kuinka paljon tuloerot pienenevät kun niitä mitataan useamman vuoden tuloilla yhden vuoden tulojen asemesta. Tuloerojen taso vuosien 1995–2000 yhteenlasketuilla tuloilla oli 9,7 prosenttia alhaisempi kuin vuositason tuloilla. Vuosina 2010–2015 ero oli 8,1 prosenttia. Myös tämä kertoo tuloliikkuvuuden vähentyneen, sillä viiteajanjakson pidentäminen ei kavenna tuloeroja yhtä paljon kuin aiemmin. Erityisesti vuositason tuloerojen nopea kasvu 1990-luvun lopulla ei aiheutunut vain tulojen lyhyen aikavälin vaihtelun kasvusta.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 20.12.2016