Etusivu > Tilastot > Tulonjaon kokonaistilasto > 2015 > Tuloerot > 4. Perusturvan varassa 243 000 henkilöä vuonna 2015

4. Perusturvan varassa 243 000 henkilöä vuonna 2015

Noin 4,3 prosenttia asuntoväestöstä eli 243 232 henkilöä asui asuntokunnassa, jossa perusturvaetuuksien osuus oli yli 90 prosenttia bruttotuloista. Näitä kokonaan perusturvan varassa olevia henkilöitä oli noin 12 500 edellisvuotta enemmän ja lähes 50 000 enemmän kuin vuonna 2010 ¹⁾ .

Kokonaan perusturvan varassa olleista noin 48 prosenttia asui asuntokunnassa, jonka suurin tulolähde oli peruspäiväraha tai työmarkkinatuki vuonna 2015 ²⁾ . Vuonna 2010 vastaava osuus oli noin 38 prosenttia.

Kuvio 12. Kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan 2005–2015

Kuvion tiedot perustuvat tulonjaon kokonaistilaston tietokantataulukkoon 15.

Perusturvaetuuksiin sisältyy tässä valtaosin muita kuin ansiosidonnaisia tulonsiirtoja ³⁾ . Perusturvan varassa olevan talouden jäsenillä voi olla perusturvan lisäksi kalenterivuoden aikana pieniä ansiotuloja, ansiosidonnaisia tulonsiirtoja tai omaisuustuloja. Keskeisten perusturvaetuuksiin luettavien tulonsiirtojen jakautumista voi tarkastella tulonjaon kokonaistilaston tietokantataulukosta 16 .

Hieman yli puolet kokonaan perusturvan varassa olevissa asuntokunnissa asuvista henkilöistä oli alle 30-vuotiaita ja vajaa viisi prosenttia yli 64-vuotiaita vuonna 2015 (kuvio 13). Noin viidennes oli 30–44 -vuotiaita ja samoin reilu viidennes 45–64 -vuotiaita. Ikäryhmien osuuksissa ei ole suurta muutosta vuoteen 2010 verrattuna.

Kuvio 13. Kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt iän mukaan 2005–2015

Alle 18-vuotiaita oli 22,6 prosenttia kaikista perusturvan varassa olevista eli noin 55 000 henkilöä, joista hieman yli puolella asuntokunnan päätulolähde oli perheavustukset. Ikäluokassa 18–29 perusturvan varassa oli noin 69 000 henkilöä, mikä oli noin 28 prosenttia kaikista perustuvan varassa olevista. Heistä noin 42 prosentilla asuntokunnan päätulolähde oli työttömyysturva ja 26,5 prosentilla opintotuki (opintoraha ja asumislisä).

Kokonaan perusturvan varassa olleiden henkilöiden ekvivalenttien tulojen mediaani oli 12 400 euroa ja keskiarvo 11 960 euroa vuonna 2014. Mediaanitulo oli noin puolet (51,6 %) koko väestön mediaanitulosta, kun se vuonna 2010 oli 47,4 prosenttia. Perusturvan varassa olleiden tulotaso suhteessa koko väestöön on siten kasvanut vuosina 2010–2015 koko väestön mediaanituloa nopeammin (kuvio 14). Perusturvaetuuksiin tehtiin tasokorotus 2012 ja toisaalta koko väestön mediaanitulo on kasvanut reaalisesti hyvin vähän.

Kuvio 14. Kokonaan perusturvan varassa olleiden keskitulojen suhde koko asuntoväestön keskituloihin 2010–2015

Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa noin 90 000 henkilöä

Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olevia ovat henkilöt, joiden asuntokunta on ollut perusturvan varassa yhtäjaksoisesti vähintään neljä vuotta eli tilastovuoden lisäksi jokaisena edeltävistä kolmesta vuodesta ⁴⁾ . Tällaisia henkilöitä oli 90 183 vuonna 2015, kun heitä oli 61 097 vuonna 2010. Erityisesti nuorten osuus alenee, kun tarkastellaan pitkittynyttä perusturvan varassa olemista viimeisimmän vuoden asemesta. Pitkittyneesti perusturvan varassa olevien ekvivalenttien tulojen mediaani oli 13 160 euroa vuonna 2015, joka oli noin 2 prosenttia edellisvuotta enemmän ja noin 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.

Kuvio 15. Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan 2005–2015

1) Kokonaan perusturvan varassa olevan määritelmä on sama, jota on käytetty perusturvan riittävyyden arviointiryhmän raportissa (THL 2015). Myös tilastoaineisto on sama, mutta tämän julkaisun tiedot poikkeavat THL:n raportista jonkin verran. Tulonjaon kokonaistilaston tuloäsite laajeni vuoden 2014 tilastossa tilastovuodesta 2010 alkaen. Perusturvaetuuksien määritelmää on täsmennetty ja asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen määrittelyä on tarkennettu. Tiedot poikkeavat hieman myös vuoden 2014 tulonjaon kokonaistilastossa julkaistuista tiedoista.
2) Asuntokunnan pääasiallinen tulolähde on palkoista, yrittäjätuloista, omaisuustuloista ja tulonsiirroista se tulolaji, josta asuntokunnan jäsenet yhteensä saivat eniten tuloja vuoden aikana. Se ei kuvaa henkilön tai asuntokunnan toimintaa. Jos päätulolähde oli tulonsiirrot, on tulolähdettä edelleen tarkennettu ESSPROS-luokituksen ja sen sisällä hallinnollisten käsitteiden mukaisesti. Jos pääasiallinen tulolähde oli asumis- ja toimeentulotuki, on asuntokunta luokiteltu toiseksi suurimman tulolähteen mukaan. Kotoutumistuki on osa työmarkkinatukea vuodesta 2015 alkaen. Tässä julkaisussa kotoutumistuki on liitetty osaksi työmarkkinatukea myös vuosille 2009–2014.
3) Käytännön syistä kaikki sairaus- ja vanhempainpäivärahat sisältyvät perusturvaetuuksiin, eivät vain vähimmäispäivärahat. Niitä ei aineistosta voitu eritellä. Perusturvaetuuksiin on luettu työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki (ml. kotoutumistuki), sairaus- ja vanhempainpäivärahat, kotihoidon tuki, elatustuki (2010-), lapsilisät, kansaneläkkeenä maksetut vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet, takuueläkkeet (2011-), kuntoutusraha (Kela), vammaistuet, asumistuet, toimeentulotuki, opintoraha sekä eräitä muita sosiaaliavustuksia (mm. sotilasavustukset). Etuudet on määritelty tulonjakotilastojen tuloluokituksen pohjalta aineiston sallimalla tarkkuudella.
4) Alle kolmevuotiaat eivät voi olla pitkittyneesti perusturvan varassa.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 20.12.2016