Etusivu > Tilastot > Tulonjaon kokonaistilasto > 2016 > Tuloerot > 4. Perusturvan varassa 250 000 henkilöä vuonna 2016

4. Perusturvan varassa 250 000 henkilöä vuonna 2016

Noin 4,7 prosenttia asuntoväestöstä eli noin 250 000 henkilöä asui asuntokunnassa, jossa perusturvaetuuksien osuus oli yli 90 prosenttia bruttotuloista (kuvio 15). Näitä kokonaan perusturvan varassa olevia henkilöitä oli noin 7 000 edellisvuotta enemmän ja lähes 55 000 enemmän kuin vuonna 2010 ¹⁾ .

Kokonaan perusturvan varassa olleista liki puolet (49 %) asui asuntokunnassa, jonka suurin tulolähde oli peruspäiväraha tai työmarkkinatuki vuonna 2016 ²⁾ . Vuonna 2010 vastaava osuus oli noin 38 prosenttia.

Kuvio 15. Kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan 2010–2016

Kuvion tiedot perustuvat tulonjaon kokonaistilaston tietokantataulukkoon 15.

Perusturvaetuuksiin sisältyy tässä valtaosin muita kuin ansiosidonnaisia tulonsiirtoja, ja niihin on luettu myös asumistuki ja toimeentulotuki ³⁾ . Perusturvan varassa olevan talouden jäsenillä voi olla perusturvan lisäksi kalenterivuoden aikana pieniä ansiotuloja, ansiosidonnaisia tulonsiirtoja tai omaisuustuloja. Keskeisten perusturvaetuuksiin luettavien tulonsiirtojen jakautumista voi tarkastella tulonjaon kokonaistilaston tietokantataulukosta 16.

Hieman yli puolet kokonaan perusturvan varassa olevissa asuntokunnissa asuvista henkilöistä oli alle 30-vuotiaita ja vajaa viisi prosenttia yli 64-vuotiaita vuonna 2016 (kuvio 16). Noin viidennes oli 30–44-vuotiaita ja samoin reilu viidennes 45–64-vuotiaita. Ikäryhmien osuuksissa ei ole suurta muutosta vuoteen 2010 verrattuna.

Kuvio 16. Kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt iän mukaan 2010–2016

Alle 18-vuotiaita oli 22,6 prosenttia kaikista perusturvan varassa olevista eli noin 56 500 henkilöä, joista hieman yli puolella asuntokunnan päätulolähde olivat perheavustukset. Ikäluokassa 18–29 perusturvan varassa oli noin 70 800 henkilöä, mikä oli noin 28 prosenttia kaikista perusturvan varassa olevista. Heistä noin 43 prosentilla asuntokunnan päätulolähde oli työttömyysturva ja noin neljänneksellä opintotuki (opintoraha ja asumislisä).

Kokonaan perusturvan varassa olleista yli 17-vuotiaita naisia oli noin 87 000 ja miehiä noin 107 000 vuonna 2016. Miesten osuus oli 55,1 prosenttia. Osuus on kasvanut vuodesta 2010, jolloin se oli 53,5 prosenttia.

Kokonaan perusturvan varassa olleiden henkilöiden ekvivalenttien tulojen mediaani oli 12 530 euroa ja keskiarvo 12 030 euroa vuonna 2016. Mediaanitulo oli noin puolet (51,4 %) koko väestön mediaanitulosta, kun se vuonna 2010 oli 47,4 prosenttia (kuvio 17). Perusturvan varassa olleiden tulotaso suhteessa koko väestöön on siten kasvanut vuosina 2010–2016 koko väestön mediaanituloa nopeammin. Perusturvaetuuksiin tehtiin tasokorotus 2012 ja toisaalta koko väestön mediaanitulo on kasvanut reaalisesti vähän. Vuosina 2013 ja 2014 koko väestön keskitulot alentuivat.

Kuvio 17. Kokonaan perusturvan varassa olleiden keskitulojen suhde (%) koko asuntoväestön keskituloihin 2010–2016

Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa noin 95 500 henkilöä

Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olevia ovat henkilöt, joiden asuntokunta on ollut perusturvan varassa yhtäjaksoisesti vähintään neljä vuotta eli tilastovuoden lisäksi jokaisena edeltävistä kolmesta vuodesta ⁴⁾ . Tällaisia henkilöitä oli 95 463 vuonna 2016, kun heitä oli 61 097 vuonna 2010 (kuvio 18). Erityisesti nuorten osuus alenee, kun tarkastellaan pitkittynyttä perusturvan varassa olemista viimeisimmän vuoden asemesta. Pitkittyneesti perusturvan varassa olevien ekvivalenttien tulojen mediaani oli 13 334 euroa vuonna 2016, joka oli noin 2 prosenttia edellisvuotta enemmän ja noin 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.

Kuvio 18. Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan 2010–2016

1) Kokonaan perusturvan varassa olevan määritelmä on sama, jota on käytetty perusturvan riittävyyden arviointiryhmän raportissa (THL 2015). Myös tilastoaineisto on sama, mutta tämän julkaisun tiedot poikkeavat THL:n raportista jonkin verran. Tulonjaon kokonaistilaston tulokäsite laajeni vuoden 2014 tilastossa tilastovuodesta 2010 alkaen. Perusturvaetuuksien määritelmää on täsmennetty ja asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen määrittelyä on tarkennettu.
2) Asuntokunnan pääasiallinen tulolähde on palkoista, yrittäjätuloista, omaisuustuloista ja tulonsiirroista se tulolaji, josta asuntokunnan jäsenet yhteensä saivat eniten tuloja vuoden aikana. Se ei kuvaa henkilön tai asuntokunnan toimintaa. Jos päätulolähde oli tulonsiirrot, on tulolähdettä edelleen tarkennettu ESSPROS-luokituksen ja sen sisällä hallinnollisten käsitteiden mukaisesti. Jos pääasiallinen tulolähde oli asumis- ja toimeentulotuki, on asuntokunta tässä katsauksessa luokiteltu toiseksi suurimman tulolähteen mukaan. Kotoutumistuki on osa työmarkkinatukea vuodesta 2015 alkaen. Tässä julkaisussa kotoutumistuki on liitetty osaksi työmarkkinatukea myös vuosille 2009–2014.
3) Käytännön syistä kaikki henkilölle maksetut sairaus- ja vanhempainpäivärahat sisältyvät perusturvaetuuksiin, eivät vain vähimmäispäivärahat. Niitä ei aineistosta voitu eritellä. Perusturvaetuuksiin on luettu työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki (ml. kotoutumistuki), sairaus- ja vanhempainpäivärahat, kotihoidon tuki, elatustuki (2010-), lapsilisät, kansaneläkkeenä maksetut vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet, takuueläkkeet (2011-), kuntoutusraha (Kela), vammaistuet, asumistuet, toimeentulotuki, opintoraha sekä eräitä muita sosiaaliavustuksia (mm. sotilasavustukset). Etuudet on määritelty tulonjakotilastojen tuloluokituksen pohjalta aineiston sallimalla tarkkuudella.
4) Alle kolmevuotiaat eivät voi olla pitkittyneesti perusturvan varassa.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 20.12.2017