Etusivu > Tilastot > Tulonjaon kokonaistilasto > 2017 > tulokehitys alueittain > 2. Puolet pysyi samassa tulokymmenyksessä vuosina 2016 ja 2017

2. Puolet pysyi samassa tulokymmenyksessä vuosina 2016 ja 2017

Seuraavassa tarkastellaan, missä määrin henkilöt pysyvät samoissa tulokymmenyksissä eri vuosina ja miten tuloerot ovat kehittyneet vuotta pidemmillä tulojen viiteajanjaksoilla (“pysyväistuloilla”).

Siirtymiä vuosien 2016 ja 2017 tulokymmenysten välillä havainnollistaa taulukon 1 siirtymämatriisi. Esimerkiksi vuonna 2016 pienituloisimmassa kymmenyksessä olleista 64,4 prosenttia oli edelleen samassa ryhmässä vuotta myöhemmin ja 82,6 prosenttia kahdessa pienituloisimassa kymmenyksessä. Vastaavasti suurituloisimmassa kymmenyksessä vuonna 2016 olleista 76,1 prosenttia oli samassa ryhmässä vuonna 2017 ja 90,4 prosenttia kahdessa suurituloisimmassa kymmenyksessä.

Taulukko 1. Siirtymämatriisi vuosien 2016–2017 tulokymmenysten välillä

Tulokymmenys 2016	Tulokymmenys 2017
	I	II	III	IV	V	VI	VII	VIII	IX	X	Yhteensä
I (pienituloisin 10 %)	64,4	18,2	7,4	3,8	2,1	1,4	1,0	0,7	0,5	0,5	100
II	16,2	53,5	16,1	6,6	3,2	1,8	1,1	0,7	0,5	0,3	100
III	5,7	16,4	47,0	16,2	7,0	3,5	1,9	1,1	0,7	0,4	100
IV	3,3	5,3	16,9	43,0	16,7	7,5	3,7	1,9	1,0	0,6	100
V	2,2	2,7	6,1	17,6	41,0	17,1	7,6	3,5	1,6	0,7	100
VI	1,6	1,6	3,1	6,7	18,0	40,1	17,8	7,3	2,8	1,0	100
VII	1,3	1,1	1,8	3,2	6,8	18,4	41,2	18,6	6,1	1,6	100
VIII	1,1	0,7	1,1	1,7	3,0	6,6	18,4	45,2	18,6	3,6	100
IX	1,0	0,6	0,7	0,9	1,5	2,5	5,7	17,7	54,1	15,3	100
X (suurituloisin 10 %)	1,0	0,5	0,5	0,7	0,8	1,1	1,6	3,4	14,3	76,1	100

Tuloliikkuvuus on vähentynyt 1990-luvun puoliväliin verrattuna

Kuviossa 10 on esitetty aikasarja niiden henkilöiden osuudesta, joiden tulokymmenys pysyi samana kahden perättäisen vuoden välillä. Noin puolet (50,5 %) henkilöistä pysyi samassa tulokymmenyksessä (I–X) vuodesta 2016 vuoteen 2017, kun vastaava osuus oli noin 46 prosenttia vuosina 1995 ja 1996.

Kuvio 10. Samassa tulokymmenyksessä sekä pieni- ja suurituloisimmassa kymmenyksessä perättäisinä vuosina pysyneiden osuus, %.

Vuosien 1995–2009 ja 2010–2017 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia tulokäsitteen muutoksen vuoksi. Vuoden 2010 (vuosipari 2009–2010) tunnusluku on laskettu vanhan tulokäsitteen mukaisesta aineistosta.

Suurituloisimmassa kymmenesosassa oli sekä vuonna 2017 että edellisvuonna 76,1 prosenttia henkilöistä, kun osuus 1990-luvun puolivälissä oli noin 70 prosenttia. Pienituloisimmassa kymmenyksessä perättäisinä vuosina olleiden osuus oli 64,4 prosenttia vuosina 2016–2017. Osuus pieneni edellisvuodesta, joten pienituloisimmassa kymmenyksessä oli enemmän vaihtuvuutta kuin vuotta aiemmin. Osuus oli kuitenkin noin kolme prosenttiyksikköä suurempi kuin vuosina 1995–1996. Pieni- ja suurituloisimmasta kymmenesosasta on mahdollista liikkua vain yhteen suuntaan, joten niissä pysyneiden osuudet ovat suurempia kuin muissa tulokymmenyksissä.

Henkilön tulokymmenys määräytyy omien tulojen lisäksi muiden asuntokunnan jäsenten tulojen ja asuntokunnan rakenteen perusteella ja suhteessa muuhun väestöön. Tulokymmenys voi muuttua esimerkiksi puolison tulojen muuttuessa tai lasten muuttaessa pois kotoa omaan talouteensa, vaikka henkilökohtaiset tulot eivät muuttuisi.

Perättäisten vuosien pysyvyyssuhde on yksinkertaisin tuloliikkuvuutta kuvaava mittari. Taulukko 2 kuvaa tuloliikkuvuutta pitemmällä aikavälillä, jolloin vaihtuvuutta tulokymmenyksestä toiseen on enemmän ja pysyvyyssuhteeet pienempiä kuin kahden perättäisen vuoden tarkastelussa. Vuosien 1995 ja 2000 välillä 26,4 prosenttia henkilöistä pysyi samassa tulokymmenyksessä. Vuosia 2012 ja 2017 verrattaessa osuus oli noussut 31,7 prosenttiin. Pysyvyyssuhteet ovat kasvaneet vuotta pitemmillä aikaväleillä myös tulojakauman ääripäissä.

Taulukko 2. Tuloliikkuvuutta kuvaavia tunnuslukuja, perusjoukkona molempina vuosina asuntoväestössä olleet henkilöt

Tunnusluku	Vuosipari
	1995,2000	2000,2005	2005,2010	2012,2017
Samassa tulokymmenyksessä (I–X) pysyneet, %	26,4	29,5	30,5	31,7
I tulokymmenyksessä pysyneet, %	39,8	42,7	42,4	42,5
X tulokymmenyksessä pysyneet, %	50,5	54,1	56,3	58,6
Siirtymämatriisin normalisoitu jälki 1)	0,817	0,783	0,771	0,758

1) Tulokymmenyksestä toiseen siirtymistä kuvaava indeksi: (k-tr(M))/(k-1), jossa tr(M) on siirtymämatriisin päälävistäjän alkioiden summa (matriisin jälki) ja k=10 on tuloluokkien lukumäärä. Tunnusluku saa arvon 0, jos kaikki pysyvät samassa tulokymmenyksessä kahden ajanjakson välillä ja vastaavasti arvon 1, jos jälkimmäisen ajankohdan tulokymmenys on riippumaton ensimmäisen ajankohdan tulokymmenyksestä.

Pysyvyyssuhteet ovat kasvaneet, ja keskimääräisiä tulokymmenyksistä toiseen siirtymisiä kuvaava siirtymämatriisin normalisoitu jälki on pienentynyt. Nämä indikoivat tuloliikkuvuuden vähentyneen. Tuloliikkuvuus jää huomioimatta, kun tuloerojen kehitystä tarkastellaan vain vuositason poikkileikkaustiedoilla.

Vuosien 1995–2017 yhteenlaskettujen tulojen Gini-kerroin 21,5

Seuraavaksi kuvataan tuloeroja vuositulojen asemesta useamman vuoden tulotiedoilla. Tällöin Gini-kerroin on pienempi, sillä erilaisten elämänvaiheiden (mm. opiskelu, sairaus, perhevapaat, työttömyys) ja muiden syiden aiheuttama tulojen yksilökohtainen vaihtelu vaikuttaa vähemmän. Taulukossa 3 käytetään henkilöiden kuuden vuoden tuloja neljänä samanpituisena jaksona, sekä koko ajanjakson 1995–2017 yhteenlaskettuja tuloja.

Vuosien 1995–2000 yhteenlasketuista tuloista Gini-kerroin oli 22,4, kun vuosien 2012–2017 tuloista se oli 24,8. Kuuden vuoden tuloilla mitattuna Gini-kerroin on siten kasvanut 2,4 prosenttiyksiköä 1990-luvun puolivälistä 2010-luvulle. Vuosia 2005–2010 ja 2012–2017 verrattaessa tuloerot ovat jonkin verran kaventuneet.

Taulukko 3. Tuloerot vuotta pitemmillä viiteajanjaksoilla ja tuloliikkuvuutta kuvaavia tunnuslukuja

	1995–2000	2000–2005	2005–2010	2010–2015	2012–2017	1995–2017
Henkilöitä	4 670 480	4 724 998	4 796 339	4 872 762	4 902 864	3 585 731
(1) Koko ajanjakson tulojen Gini-kerroin (%)	22,4	25,1	25,7	24,9	24,8	21,5
(2) Vuositulojen Gini-kerroin (%) 1)	24,8	27,4	28,1	27,1	26,9	26,5
Muutos (1) – (2) / (2), %	–9,7	-8,4	-8,5	-8,1	-7,8	-18,9

1) Koko ajanjakson perusjoukossa olleiden henkilöiden vuosittaisten Gini-kertoimien keskituloilla painotettu summa ajanjaksolla.

Taulukossa on myös verrattu, kuinka paljon tuloerot pienenevät kun niitä mitataan useamman vuoden tuloilla yhden vuoden tulojen asemesta. Tuloerojen taso vuosien 1995–2000 yhteenlasketuilla tuloilla oli 9,7 prosenttia alhaisempi kuin vuositason tuloilla. Vuosina 2012–2017 ero oli 7,8 prosenttia. Viiteajanjakson pidentäminen ei kavenna tuloeroja yhtä paljon kuin aiemmin. Myös tämä kertoo tuloliikkuvuuden vähentyneen 1990-luvun loppupuoleen verrattuna.

Tulonjaon kokonaistilaston paneelista voidaan pisimmillään laskea tulot 23 vuoden ajalta samoille henkilöille. Vuosien 1995–2017 yhteenlaskettujen tulojen Gini-kerroin oli 21,5. Tämä on liki viidenneksen pienempi kuin samalle perusjoukolle vuositason tuloista mitatut tuloerot. Mukana ovat ne 3,59 miljoonaa henkilöä, jotka olivat asuntoväestössä ajanjakson jokaisena vuotena.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 18.12.2018