2. Tuloerot suuria hyvätuloisilla alueilla

Helsingin seudulla maan suurimmat tuloerot

Tulonjaon kokonaistilaston historian (1995-2017) aikana tuloerot ovat olleet suurimmillaan vuonna 2007, jolloin käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kertoimen arvo oli 29,5. Tämän jälkeen tuloerot ovat tasaisesti supistuneet, viime vuonna Gini-kertoimen arvo oli 27,7, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2016.

Seutukunnittain tarkasteltuna väestön tuloerot olivat suurimmat pääkaupunkiseudulla Helsingin seutukunnassa, missä käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kerroin oli viime vuonna 30,8. Myös Ahvenanmaalla Maarianhaminan seutukunnassa asuntoväestön tuloerot ylittivät 30 prosentin rajan vuonna 2017.

Tuloerot olivat viime vuonna keskimääräistä suuremmat myös Turun seutukunnassa (28,5) ja Ahvenanmaan saariston seutukunnassa (Ålands skärgård), joissa Gini-keroin ylitti 28 prosentin rajan. Muissa seutukunnissa tuloerojen taso jäi alemmaksi kuin koko maassa.

Pääsääntöisesti tuloerot ovat suuria alueilla, joilla asuntokuntien tulotaso on korkea. Esimerkkinä tästä edellä mainitut Helsingin, Maarianhaminan (Mariehamns stad) ja Ahvenanmaan saariston (Ålands skärgård) seutukunnat, niissä asuntokunnat ovat keskimääräistä suurituloisimpia. Niissä ovat myös alueiden sisäiset tuloerot selvästi suuremmat kuin maassa keskimäärin.

Päinvastaisiakin seutukuntia löytyy, esimerkiksi ahvenanmaalainen seutukunta Ålands landsbygd: siellä asuntokunnat ovat keskiarvotuloilla mitattuna kaikki seutukunnat huomioiden selvästi suurituloisimpia, mutta Gini-kerroin on siellä selvästi alle maan keskiarvon. Samanlainen tilanne on myös Porvoon seutukunnassa.

Kuvio 2. Gini-kertoimet kymmenessä suurimman ja pienimmän tuloeron seutukunnassa vuonna 2017

Gini-kertoimet laskettu ekvivalenteista käytettävissä olevista rahatuloista (ml. myyntivoitot). Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo=asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo jaettuna asuntokunnan kulutusyksikköluvulla.

Tuloerot olivat viime vuonna pienimmät Haapavesi-Siikalatvan, Kehys-Kainuun, Koillismaan ja Itä-Lapin seutukunnissa, joissa käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kerroin oli hieman yli 22 prosenttia. Myös Kaustisen, Pohjois-Lapin, Nivala-Haapajärven ja Oulunkaaren seutukunnissa käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kertoimet olivat viime vuonna varsin matalia, ne jäivät alle 23 prosentin.

Kuviossa 3 kuvataan tuloerojen muutoksia eräissä seutukunnissa vuosien 2007 ja 2017 välillä. Tarkastelussa on mukana kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen seutukuntaa. Tarkasteluperiodi alkaa vuodesta 2007, jolloin Suomen taloudella vielä meni hyvin ja äskettäin päättynyt lähes kymmenen vuotta kestänyt heikon talouskehityksen ajanjakso oli vasta tuloillaan. Tämä näkyy myös vuoden 2007 Gini-kertoimessa, tulonjaon kokonaistilaston historian aikana (1995-2017) tuloerot olivat suurimmillaan juuri vuonna 2007.

Kuvio 3. Gini-kertoimen muutos vuosina 2007–2017. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen seutukuntaa

Kuviosta 3 ilmenee se, että tuloerot ovat kaventuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana kaikissa seutukunnissa. Eniten tuloerot ovat supistuneet Torniolaakson seutukunnassa, missä tuloerojen taso käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kertoimella mitattuna oli viime vuonna runsaat 6 prosenttiyksikköä matalampi kuin mitä se oli vuonna 2007. Ahvenanmaalla seutukunnissa Ålands skärgård ja Mariehamns stad, sekä Savonlinnan seutukunnassa tuloerot ovat supistuneet Gini-kertoimen mukaan saman aikaperiodin aikana 4-5 prosenttiyksiköllä.

Vähiten tuloerot ovat tasoittuneet Pietarsaaren (Jakobstadsregionen) seudulla, missä käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kerroin oli viime vuonna vain prosentin kymmenyksen pienempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Vaasan ja Ylivieskan seutukunnissa Gini-kerroin aleni vastaavalla ajanjaksolla puolisen prosenttiyksikköä.

Kaikkien seutukuntien Gini-kertoimet vuosille 1995–2017 löytyvät tämän julkistuksen yhteydessä julkaistusta tulonjaon kokonaistilaston tietokantataulukosta 7.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Päivitetty 18.12.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. tuloerot 2017, 2. Tuloerot suuria hyvätuloisilla alueilla . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjkt/2017/02/tjkt_2017_02_2018-12-18_kat_002_fi.html