Julkaistu: 18.3.2016
Eläkeikäisten pienituloisuus vähentynyt eniten
Pienituloisuus on vähentynyt eniten 65 vuotta täyttäneellä väestöllä vuoteen 2007 verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta. 65–74-vuotiaiden pienituloisuusaste pienentyi 16,6 prosentista 8,1 prosenttiin vuoteen 2014 mennessä. Myös 75 vuotta täyttäneiden pienituloisuusaste supistui merkittävästi, mutta oli edelleen korkea, 22,2 prosenttia vuonna 2014. Muista ikäryhmistä poiketen nuorten pienituloisuus yleistyi verrattuna vuoteen 2007, jolloin koko väestön tuloerojen ja pienituloisuuden kasvu pysähtyi.
Pienituloisuusasteen muutos vuosien 2007 ja 2014 välillä iän mukaan, prosenttiyksikköä
Pienituloisista 65 vuotta täyttäneistä henkilöistä hieman yli kolmannes on työntekijäammateista eläkkeelle jääneitä, neljännes entisiä alempia toimihenkilöitä ja vajaa neljännes entisiä maatalousyrittäjiä. Entisten maatalousyrittäjien keskuudessa pienituloisia on kuitenkin paljon: 46 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä ja 21,4 prosenttia 65–74-vuotiaista. Muuta eläkettä kuin työeläkettä saavien eläkeläisten osuus koko 65 vuotta täyttäneiden joukossa on pieni, joten ryhmän osuus pienituloisista eläkeläisistä on myös pieni, alle 4 prosenttia. Tässä pääasiassa kansaneläkettä tai perhe-eläkettä saavien joukossa pienituloisuusaste on kuitenkin korkea, 29 prosenttia.
Ikäryhmistä korkein pienituloisuusaste oli 18–24-vuotiailla, joista 29,7 prosenttia oli pienituloisia vuonna 2014. Tähän ikäryhmään kuuluvista pienituloisista kaksi kolmesta on opiskelijoita. 25–34-vuotiaiden pienituloisuusaste on kasvanut lähes neljä prosenttiyksikköä eli suhteellisesti eniten kaikista ikäryhmistä verrattuna vuoteen 2007. 25–34-vuotiaista pienituloisista 30 prosenttia on opiskelijoita ja 28,8 prosenttia työttömiä.
Nuorten 18–24-vuotiaiden pienituloisuus on keskimäärin syvempää kuin muilla. Tavallisimmin käytetyn pienituloisuusrajan (60 % mediaanitulosta) alittavista 18–24-vuotiaista kolmannes on pienituloisia myös kaikkein tiukimmalla, 40 prosentin rajalla vuonna 2014 (taulukko). 65 vuotta täyttäneet pienituloiset ovat puolestaan usein 60 prosentin pienituloisuusrajan tuntumassa eli siinä joukossa, jonka tulot olivat 50–59-prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
Taulukko. Pienituloisten lukumäärä eri kohdissa pienituloisuusjakaumaa henkilön iän mukaan vuonna 2014
| Tulot alle 40 % mediaanista | Tulot 40–49 % mediaanista | Tulot 50–59 % mediaanista | Kaikki pienituloiset | Pienituloisten osuus yhteensä | |
| Kaikki henkilöt | 126 000 | 162 000 | 386 000 | 674 000 | 12,5 |
| 0-17 v | 16 000 | 21 000 | 71 000 | 108 000 | 10,0 |
| 18-24 v | 46 000 | 43 000 | 45 000 | 134 000 | 29,7 |
| 25-34 v | 21 000 | 25 000 | 42 000 | 88 000 | 12,8 |
| 35-49 v | 10 000 | 23 000 | 52 000 | 85 000 | 8,4 |
| 50-64 v | 25 000 | 27 000 | 57 000 | 109 000 | 9,8 |
| 65-74 v | .. | .. | 49 000 | 49 000 | 8,0 |
| 75 vuotta täyttäneet | .. | 24 000 | 78 000 | 102 000 | 22,2 |
Pienituloisiksi lasketaan henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä 1) kohti on alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Pienituloisuusraja oli yhden hengen taloudella 14 300 euroa vuodessa eli 1 190 euroa kuukaudessa vuonna 2014. Tuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista ja tulonsiirroista.
Pienituloisuusrajan tuntumassa olevassa ryhmässä tulot ovat vähintään 11 910 euroa, mutta alle 14 300 euroa vuodessa (990–1 190 euroa kuukaudessa). Kaikkein pienituloisimpaan ryhmään (tulot alle 40 % mediaanista) luokittuvat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 9 530 euroa vuodessa eli alle 794 euroa kuukaudessa kulutusyksikköä kohden. Keskimmäinen pienituloisten ryhmä, joiden tulot ovat 40–49 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta, asettuu näiden tuloryhmien väliin. Ryhmään kuuluvien tulot kulutusyksikköä kohden ovat vähintään 9 530 euroa mutta alle 11 910 euroa vuodessa (794–990 euroa kuukaudessa).
1) Kulutusyksiköt perustuvat niin kutsuttuun OECD:n modifioituun skaalaan. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas kotitalous, johon kuuluu esimerkiksi puolisot ja yksi alle 14-vuotias lapsi, ovat yhteensä 1,8 kulutusyksikköä.
Lähde: Tulonjakotilasto 2014, Tilastokeskus
Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (524,2 kt)
- Katsaukset
-
- 1 Pienituloisuuden kehitys Suomessa 1987 - 2014 (18.3.2016)
- 2 Muita pienituloisuusmittareita (18.3.2016)
- 3 Ikä ja pienituloisuus (18.3.2016)
- 4 Kotitalouden elinvaihe ja pienituloisuus (18.3.2016)
- 5 Sosioekonominen asema ja pienituloisuus (18.3.2016)
- 7 Kotitalouksien toimeentulovaikeudet (18.3.2016)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: tulonjakotilasto (18.3.2016)
Päivitetty 18.03.2016
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Pienituloisuus 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2014/01/tjt_2014_01_2016-03-18_tie_001_fi.html