Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2009
1. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus kansallisessa strategiassa
Tutkimus- ja innovaationeuvostoksi vuoden 2009 alussa uudistunut tiede- ja teknologianeuvosto on linjannut lähivuosien koulutus-, tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa 1) . Suomen kansallisena strategiana on kestävä ja tasapainoinen yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys. Sen toteutumisen edellytyksiä on vakaa taloudellinen toimintaympäristö. Keskeisiin muutostekijöihin kiinnitetään entistä selvemmin politiikkatoimia. Niiden ytimenä on vastedeskin tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uusien kehitysmahdollisuuksien toteutumista tukevat tavat.
Strategian sisällöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan sekä julkisen että yksityisen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen lisäämistä. Hallituksen innovaatiopoliittisen selonteon mukaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan voimavaroja lisätään. Määrällinen tavoite on ohjelmaan kirjattu t&k-menojen neljän prosentin osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2011. Julkisen rahoituksen osuuden tulisi pysyä noin 30 prosentissa eli olla tavoitetilassa 1,2 prosenttia bkt:sta. Innovaatiorahoituksen suuntaamisessa painotus on kysyntä- ja käyttäjälähtöisessä innovaatiotoiminnassa. Yliopistolain uudistuksen rinnalla jatketaan korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälistyminen on väistämätöntä.
2. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen yleinen kehitys
Valtion vuoden 2009 talousarvion talousarvion määrärahoja ja myöntämisvaltuuksia kohdennetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan kaikkiaan 1 900 miljoonaa euroa. T&k-rahoitus kasvaa edellisvuodesta runsaat 100 miljoonaa euroa. Vastaaviin kasvulukemiin ei ole ylletty aiemmin 2000-luvulla. Rahoitus kasvaa nimellisesti miltei kuusi prosenttia. Reaalikasvu sen sijaan jäänee kahteen prosenttiin, mikä on kuitenkin selvästi enemmän kuin kahtena edeltävänä vuotena. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitetun rahoituksen osuus valtion kokonaismenoista ilman valtionvelan hoitokustannuksia on 4,4 prosenttia eli sama kuin vuonna 2008.
Julkisen t&k-rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on viimeksi kuluneen vuosikymmenen ajan vaihdellut yhden prosentin molemmin puolin. Bruttokansantuotteen kasvun taittumisen myötä osuus nousee vuonna 2009 arviolta 2) 1,02 prosenttiin, kun se vuonna 2008 oli 0,96. Suomen julkisen tutkimusrahoituksen suhteellinen taso on kansainvälisesti vertaillen korkea. Suomi oli julkisten t&k-investointien osalta EU:n kärkimaita vuonna 2007. Sekä koko EU27-alueella (0,71 %) että Japanissa (0,68 %) julkisen tutkimusrahoituksen osuus on paljon Yhdysvaltojen tasoa (1,03 %) alempi. EU-maiden keskinäiset erot ovat varsin suuria.
Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus ja sen osuus valtion menoista vuosina 2008 ja 2009
Milj. € | Milj. € | Muutos % | |||
2008 | 2009 | Milj. € | Nimellinen | Reaalinen | |
Tutkimusrahoitus yhteensä | 1 798 | 1 900 | 102 | 5,7 | 2,0 |
Valtion menot yhteensä | 45 080 | 45 908 | 828 | 1,8 | –0,9 |
Valtion menot ilman valtionvelan kustannuksia | 40 705 | 43 360 | 2 656 | 6,5 | 3,6 |
Tutkimusrahoituksen osuus valtionmenoista ilman valtionvelan kustannuksia | 4,4 | 4,4 |
3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus hallinnonaloittain
Valtaosa, 82 prosenttia, tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta kohdistuu opetusministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloille. Niiden osuus kaikesta rahoituksesta myös kasvaa vuoden 2009 aikana 1,5 prosenttiyksiköllä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannalta neljä suurinta ministeriötä, joihin kahden edellä mainitun lisäksi lukeutuvat sosiaali- ja terveysministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö, hallinnoivat yhdessä 94 prosenttia koko tutkimusrahoituksesta. Muiden ministeriöiden osuudet ovat yhden prosentin paikkeilla.
Opetusministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus nousee vuonna 2009 noin 60 miljoonalla eurolla ollen kaikkiaan liki 840 miljoonaa euroa. Myös työ- ja elinkeinoministeriön kanavoimaan t&k-rahoitukseen tulee 50 miljoonan euron lisäys. OPM:ssä miltei kaksi kolmasosaa lisäyksestä kohdistuu yliopistotutkimukseen, mutta myös Suomen Akatemian tiederahoituksen määrä nousee tuntuvasti. Tekesin t&k-rahoituksen lisäys on miltei yhtä suuri kuin edustamansa TEM:in hallinnonalan kokonaisuudessaan. Puolustusministeriössä rahoitus vähenee kutakuinkin kolmanneksen, lähes 16 miljoonaa euroa, mutta tällä hallinnonalalla muutokset suuntaan tai toiseen ovat vuosittain suuria. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa merkittävässä määrin harjoittavista hallinnonaloista MMM:ssä t&k-rahoitus kasvaa vajaa kuusi miljoonaa euroa, STM:ssä sen sijaan pysyy suunnilleen entisellään.
T&k-intensiteetti on selkeästi korkein työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla, jonka menoista 31 prosenttia kohdistuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Osuus nousee vuoteen 2008 verrattuna runsaalla kolmella prosenttiyksiköllä. Opetusministeriön menoista 11 ja ympäristöministeriön seitsemän prosenttia käytetään tutkimustoiminnan rahoittamiseen. Muilla hallinnonaloilla osuudet jäävät muutamiin prosentteihin. T&k-intensiteetti on alhaisin (0,1 %) sisäasianministeriössä ja valtiovarainministeriössä.
4. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaatioittain
Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus hallinnoi 30 prosenttia julkisesta tutkimusrahoituksesta. Yliopistojen osuus on 26 prosenttia, ja sekä Suomen Akatemian että valtion tutkimuslaitosten osuudet ovat noin 16 prosenttia. Yliopistollisten keskussairaaloiden osuus on kaksi prosenttia sekä muun hallinnon jakaman rahoituksen osuus kymmenen prosenttia.
Tekesin rahoitus, joka sisältää sekä myöntämisvaltuudet että teknologiamäärärahat, kasvaa vuonna 2009 yhteensä 49 miljoonaa euroa. Osa yhdeksään prosenttiin yltävästä kasvusta selittyy kuitenkin työelämäohjelmahankkeiden kehittämiseen liittyvien varojen siirtymisestä ministeriöstä Tekesin hallinnoimaksi. Tekesin t&k-rahoitus on kaikkiaan 575 miljoonaa euroa.
Yliopistojen rahoitus kasvaa 38 miljoonaa euroa, perustuen osin hallitusohjelman mukaisiin toimintamenomäärärahojen lisäyksiin ja osin laskennallisiin seikkoihin. Yliopistolaitoksen kokonaisuudistukseen liittyviin huomattaviin finanssisijoituksiin sisältyvät tutkimusmäärärahat eivät kuitenkaan ole mukana laskelmissa.
Myös sekä valtion tutkimuslaitosten (+17 milj. €) t&k-rahoitus että Suomen Akatemian (+13 milj. €) jakama rahoitus kasvavat. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan sen sijaan vähenee miltei yhdeksän miljoonaa euroa, joten yliopistosairaaloissa tehtävän tutkimuksen rahoitus laskee 40 miljoonaan euroon.
Muun, lähinnä ministeriöissä tehtävän tutkimuksen, rahoituksen määrä jää muutaman miljoonan edellisvuotta vähäisemmäksi ja on yhteensä 187 miljoonaa euroa. Ministeriöt tilaavat tähän sisältyvillä ns. sitomattomilla tutkimusvaroilla tutkimushankkeita joko omilta sektoritutkimuslaitoksiltaan tai muilta tutkimuslaitoksilta tai yliopistoilta. Sitomattomia varoja käytetään myös hallinnonalakohtaisten tai valtakunnallisten kehittämisohjelmien rahoitukseen.
Suomen Akatemia ja Tekes rahoittavat hakijoiden välisen kilpailun perusteella asiantuntija-arvioiden mukaan valittuja parhaita tutkimushankkeita. Painotus kilpaillun rahoituksen osuuden kasvattamiseen näkyy hyvin, sillä etenkin Suomen Akatemian osuus rahoituksen kanavoijana on 2000-luvulla kasvanut. Myös Tekesin osuus on viime vuosina ollut nousussa.
5. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan
Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta 43 prosenttia kohdistuu yleiseen tieteen edistämiseen. Tämän yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan suurimman pääluokan 815 miljoonan euron kokonaissummasta noin 60 prosenttia on yliopistojen perusrahoitusta ja loput pääosin Suomen Akatemian rahoitusta tieteen edistämiseen. Toiseksi merkittävin pääluokka on teollisuuden edistäminen, johon suuntautuu 465 miljoonaa euroa eli noin neljäsosa kaikesta t&k-rahoituksesta. Yhteiskuntapolitiikan ja –palveluiden luokan 280 miljoonaa euroa vastaa vajaan 15 prosentin osuutta. Energiantutkimusta rahoitetaan 150 miljoonalla eurolla.
Ilmastonmuutoskeskustelun vauhdittamana energiantutkimuksessa on käynnistynyt viime aikoina uusia ohjelmia ja suuria yksittäisiä projekteja. Se näkyy tavoiteluokan t&k-rahoituksen kehityksessä, sillä määrä on muutamassa vuodessa jotakuinkin kaksinkertaistunut. Yleisen tieteen edistämisen resurssien kehitys jatkuu vakaasti kasvu-uralla, mutta teollisuutta sen sijaan edistetään t&k:n keinoin jonkin verran aiempaa vähemmän. Maanpuolustustutkimuksen kannalta vuosi 2009 on vaihteeksi niukentuneiden panostusten aikaa.
Yhteiskuntapolitiikan ja –palvelujen eri lohkoilla kehitys on viime vuosina ollut erittäin vaihtelevaa. Kasvavia aloja näyttäisivät olevan paitsi kuljetuksen ja tietoliikenteen t&k sekä koulutuksen tutkimus, myös uudelleen yhdyskuntasuunnittelua, rakentamista ja asumista palveleva tutkimus ja kehittäminen. Kansainvälisten suhteidenkin tutkimusta harjoitetaan valtion budjettitalouden piirissä aiempaa enemmän. Terveydenhuollon, sosiaaliturvan, työelämän ja kulttuurin tutkimus eivät sitä vastoin ole saaneet ainakaan lisäresursseja jos vertailuajankohtana on vuosituhannen vaihde. Sama pätee ympäristönsuojeluun.
6. Sektoritutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämistoiminnan voimavarat
Korjaus Tekstiä korjattu 17.4.2009. Korjattu vuosiluku näkyy punaisella. “15.9.2008”. Oli 15.9.2009. Virhe johtui alaviitteessä 3 mainitun raportin julkistamisesta kertovassa tiedotteessa olleesta virheestä.
Valtion sektoritutkimuslaitosten, jotka ovat sektoritutkimuksen tärkeimpiä toimijoita, ensisijainen tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Tutkimustehtävän lisäksi tutkimuslaitoksilla on vaihtelevassa määrin valvonta- ja muita viranomaistehtäviä, maksullista ja muuta palvelutoimintaa, näytteenottoa, näytepankkien ja erilaisten muiden kokoelmien ylläpitoa, koulutus- ja neuvontatehtäviä jne.
Suurin osa tutkimuslaitoksissa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta rahoitetaan talousarviossa myönnetyillä määrärahoilla. Budjettivarojen lisäksi toimintaa rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä Suomen julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Ulkopuolisen rahoituksen osuus perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.
Valtioneuvoston kesäkuussa 2007 tekemän periaatepäätöksen mukaan valtion sektoritutkimusjärjestelmää kehitetään vastaamaan yhteiskunnan uusia tarpeita. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan on määrä toimittaa 15.9. 2008 mennessä selvitysmiehen selvitykseen pohjautuva esitys sektoritutkimuskentän rakenteellisesta uudistamisesta. Ehdotuksen tulee perustua tutkimuslaitoskokonaisuuden tarkoituksenmukaiseen rakenteelliseen ja toiminnalliseen kehittämiseen ja siinä on otettava huomioon yliopistojen rakenteen ja aseman kehittäminen sekä mahdollisuudet siirtää tutkimusta yliopistoihin. Vuoden 2009 alusta lukien toimeenpantujen laitosten yhdistämisten jälkeen sektoritutkimuslaitoskenttä säilytettäneen toistaiseksi nykyisellään. 3)
Sektoritutkimuslaitosten budjettirahoitteiset t&k-menot
Sektoritutkimuslaitosten omien hallinnonalojensa budjeteista saaman t&k-rahoituksen kokonaismäärä nousee 299 miljoonaan euroon vuonna 2009. Lisäystä edellisestä vuodesta tulee runsas 17 miljoonaa euroa. Näin ollen tutkimuslaitosten t&k-toiminnan budjettirahoitus kasvaa kuutisen prosenttia. Reaalikasvuakin kertyy 2,5 prosenttia.
Sektoritutkimus on rahoituksellisesti keskittynyttä. Neljä suurinta laitosta (VTT, METLA, THL sekä MTT), jotka vastaavat teknologian t&k:sta, terveyden edistämisestä sekä maa- ja metsätalouden tutkimuksesta käyttävät yhdessä 200 miljoonaa euroa eli kaksi kolmasosaa kaikesta laitoksille myönnetystä budjettirahoituksesta.
Suurimman yksittäisen toimijan, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, menot kasvavat seitsemän miljoonaa euroa, mikä on 40 prosenttia tutkimuslaitosten t&k-rahoituksen kokonaislisäyksestä. Myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Geologian tutkimuskeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen budjettirahoitus kasvaa kahdesta kolmeen miljoonaa euroa. Kansanterveyslaitoksen ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen yhdistyttyä toimintansa 1.1.2009 aloittaneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen t&k-rahoituksen määrä sen sijaan on kutakuinkin sama kuin KTL:n ja STAKES:in yhteenlasketut menot vuonna 2008. Ainoastaan Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen budjettirahoitus vähenee hieman edellisvuoteen verrattuna.
Tutkimuslaitosten kokonaistutkimusmenot ja EU-rahoitus
Sektoritutkimuslaitosten kokonaistutkimusmenot nousevat vuonna 2009 arviolta noin 31 miljoonalla eurolla kaikkiaan 540 miljoonaan euroon. Neljä suurinta laitosta (VTT, THL, MTT ja METLA) vastaavat yhdessä kolmesta neljäsosasta kaikesta tutkimuslaitosten t&k-rahoituksesta. Yksinomaan Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kokonaisrahoitus on 251 miljoonaa euroa.
Valtion budjetin ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä kohoaa sektoritutkimuslaitoksissa 241 miljoonaan euroon, mikä vastaa noin 45 prosenttia laitosten kokonaisrahoituksesta. Lisäystä edellisvuodesta tulee 14 miljoonaa euroa eli enemmän kuin kaksinkertaisesti verrattuna kasvuun vuotta aiemmin. VTT arvioi ulkopuolisen rahoituksensa kasvavan yhdeksän miljoonaa euroa.
Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen t&k-rahoituksesta 66 prosenttia on ulkopuolista ja VTT:n osuus kaikesta tutkimuslaitosten ulkopuolisesta rahoituksesta noin 69 prosenttia. Muissa tutkimuslaitoksissa ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaistutkimusmenoista jää keskimääräistä tasoa alhaisemmaksi. Ulkopuolista tutkimusrahoitusta käyttävät merkittävässä määrin kuitenkin myös Suomen ympäristökeskus SYKE, THL, Työterveyslaitos, Ilmatieteen laitos sekä MTT.
Tutkimuslaitokset arvioivat saavansa EU:lta tutkimusrahoitusta vuonna 2009 yhteensä 34 miljoonaa euroa, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2008. VTT:n osuus on kaksi kolmasosaa.
Tutkimuslaitosten t&k-rahoitus hallinnonaloittain
Hallinnonalojen tutkimusintensiivisyyttä voidaan varsinaisen t&k-toiminnan rahoitusosuuden ohella arvioida myös sillä, kuinka merkittävä rooli sektoritutkimuslaitoksilla on kunkin hallinnonalan toiminnassa. Yliopistojen ja opetusministeriön hallinnonalan yhteiskunnallinen rooli tieteen ja tutkimuksen kentällä on laadullisesti erilainen eivätkä ne siten ole mukana vertailussa.
Tutkimustoiminnan kannalta keskeisten hallinnonalojen t&k-varoista keskimäärin hieman vajaa kolmannes käytetään näiden hallinnonalojen tutkimuslaitoksissa. Hallinnonalojen toiminnallinen tutkimusintensiteetti poikkeaa selvästi niiden yleisestä tutkimusintensiivisyydestä. Sekä maa- ja metsätalousministeriössä että sosiaali- ja terveysministeriössä tutkimuslaitosten osuus kaikesta t&k-rahoituksesta on 90 prosentin paikkeilla. Yleiseltä tutkimusintensiteetiltään selvästi muita suuremman työ- ja elinkeinoministeriön alalla ainoastaan 14 prosenttia käytetään tutkimuslaitosten suorana budjettirahoituksena. Huomattava osa TEM:n hallinnonalalla toimivan VTT:n ulkopuolisesta rahoituksesta tulee Tekesiltä ja tämä huomioiden ministeriön tutkimuslaitosten rahoitusosuus nousisi 20 prosenttiin.
1) Linjaus2008. Tiede- ja teknologianeuvosto 9.12.2008
2) Bkt 2008 ja 2009 valtiovarainministeriön ennuste
3) Rantanen, Jorma: Sektoritutkimuksen selvitysraportti. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta 15.8.2008 (1–2008); Sektoritutkimuksen rakenteellinen kehittäminen. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta 15.9.2008.
Lähde: Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2009, Tilastokeskus
Lisätietoja: Tero Luhtala (09) 1734 3327, Markku Virtaharju (09) 1734 3290, Raili Kouvalainen (09) 1734 3513, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds
Päivitetty 19.2.2009
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa [verkkojulkaisu].
ISSN=1459-9074. 2009,
Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2009
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tkker/2009/tkker_2009_2009-02-19_kat_001_fi.html