Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa > 2016 > Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2016 (Korjattu 3.3.2016)

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2016 (Korjattu 3.3.2016)

1. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suuntaviivat

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) julkisella rahoituksella luodaan edellytyksiä talouden ja elinkeinorakenteen uudistumiselle. Julkinen suora t&k-tuki täydentää yritysten kokonaisrahoitusta ja lisää yritysten omaa panostusta tutkimukseen. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla (t&i) vahvistetaan kansainvälistä kilpailukykyä, kansalaisten hyvinvointia ja ympäristöllisesti kestävän kasvun edellytyksiä. Tavoitteena on varmistaa tutkimus- ja kehittämisrahoituksen riittävyys taloutta ja työllisyyttä pitkäjänteisesti edistävissä tärkeimmissä kohteissa ja toimissa.

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimia ohjaavat hallitusohjelma ja tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus ¹⁾ vuosille 2015−2020. Innovaatiopolitiikan onnistumisen kannalta ratkaisevaa on sen välineen, t&k-rahoituksen, oikea kohdentuminen. Hallitus on päättänyt viidestä ²⁾ strategisesta tavoitteesta vuosille 2016−2018, joiden toteutumista edistetään kertaluontoisilla panostuksilla yhteensä 26 kärkihankkeeseen, joista 11 on oleellisia tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kannalta. Neuvoston linjauksessa esitetään kansallinen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan uudistamisohjelma, jossa tärkeimmät kehittämiskokonaisuudet liittyvät korkeakoulujärjestelmän uudistamiseen, t&i-toiminnan tulosten hyödyntämisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseen sekä uusien kasvulähteiden, aineettoman pääoman ja yritystoiminnan vahvistamiseen. Muu kehittäminen kohdistuu osaamistason laajapohjaiseen nostamiseen ja valikoivaan osaamiskärkien tukemiseen, julkisen sektorin uudistamiseen ja poikkihallinollisen yhteistyön tiivistämiseen sekä t&k-rahoituksen riittävyyteen ja kohdentamiseen.

2. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen yleinen kehitys

Korjattu 3.3.2016 . Korjatut kohdat on merkitty punaisella.

Säästösyistä johtuen rahoitustilanne on haastava, ja myös tutkimus- ja -innovaatiotoimintaa sopeutetaan julkisen talouden reunaehtoihin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrärahojen myöntämisvaltuuksien kokonaissumma on vuoden 2016 talousarviossa yhteensä 1 845,4 miljoonaa euroa. Määräraha on noin 157 miljoonaa vähemmän kun vuoden 2015 talousarviossa, mikä tarkoittaa 7,8 prosentin nimellistä ja 9,4 prosentin reaalista vähennystä. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitetun rahoituksen osuus valtion kokonaismenoista ilman valtionvelan hoitokustannuksia on 3,5 prosenttia.

Taulukko 1. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus ja sen osuus valtion menoista vuosina 2015 ja 2016

Taulukko korjattu 3.3.2016 . Korjatut kohdat on merkitty punaisella.
	Milj. €	Milj. €	Muutos %
	2015	2016	Milj. €	Nimellinen	Reaalinen
Tutkimusrahoitus yhteensä	2 002,5	1 845,4	-157,0	-7,8	-9,4
Valtion menot yhteensä	53 705,2	54 090,4	385,2	0,7	0,2
Valtion menot ilman valtionvelan kustannuksia	51 939,1	52 517,3	578,2	1,1	0,6
Tutkimusrahoituksen osuus valtion menoista ilman valtionvelan kustannuksia	3,9	3,5

Julkisen t&k-rahoituksen bruttokansantuoteosuus vuonna 2016 on arviolta ³⁾ 0,87 prosenttia. Laskusta huolimatta bruttokansantuoteosuus on 1990-luvun alusta lähtien pysytellyt kansanvälisesti vertaillen korkealla tasolla. EU:n ja OECD-maiden bkt-osuus on tyypillisesti liikkunut 0,70 tuntumassa.

3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus hallinnonaloittain

Hallinnonaloista eniten tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriössä, yhteensä 1 112,3 miljoonalla eurolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitus kasvoi 22,3 miljoonalla eurolla edellisvuodesta lähinnä Suomen Akatemian myöntövaltuuksien lisäyksestä johtuen. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimisrahoitus vastaa 60 prosenttia koko valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta. Muista t&k-rahoituksen kannalta merkittävistä hallinnonaloista työ- ja elinkeinoministeriön t&k-rahoitus laskee 128,6 miljoonalla eurolla, maa- ja metsätalousministeriön t&k-rahoitus laskee 22,4 miljoonalla eurolla ja sosiaali- ja terveysministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus laskee 12,4 miljoonalla eurolla vuoden 2016 talousarviossa.

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta eniten jakavat ministeriöt, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö, ovat myös t&k-intensiivisimmät ministeriöt. Opetus- ja kulttuuriministeriön menoista 16,4 prosenttia ja työ- ja elinkeinoministeriön menoista 17,0 prosenttia kohdistuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Keskimääräinen hallinnonalojen t&k-intensiteetti vuonna 2016 on 3,5 . Alhaisimmat t&k-intensiteetit ovat valtiovarainministeriöllä ja sisäministeriöllä.

4. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaatioittain

Yliopistojen tutkimustoimintaa rahoitetaan 585,5 miljoonalla eurolla. Yliopistojen osuus valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan koko rahoituksesta on organisaatioista suurin, 31,7 prosenttia. Tekes:in osuus rahoituksesta on noin viidennes, 20,7 prosenttia, ja Suomen Akatemian 23,8 prosenttia. Valtion tutkimuslaitosten osuus on 10,7 prosenttia ja muun hallinnon jakaman rahoituksen osuus on 12,3 prosenttia. Yliopistollisen keskussairaaloiden osuus rahoituksesta on organisaatioista pienin, 0,8 prosenttia, joka vastaa 15 miljoonaa euroa valtion talousarviossa.

Kuvio 1. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus jakavan organisaation mukaan vuosina 2015-2016 (Korjattu 3.3.2016)

Tekesin voimavaroja vähennetään vuoden 2016 budjetissa, mikä on jatkoa edellisen hallituskauden t&i-tukileikkauksille. Tekesin jakama rahoitus vähenee noin 22 prosenttia edellisvuodesta 381,1 miljoonaan euroon. Sekä ylipistojen että Suomen Akatemian tutkimukseen tarkoitetut määrärahat kasvavat edellisvuodesta, sen sijaan yliopistollisille keskussairaaloille osoitetaan lähes seitsemän miljoonaa euroa vähemmän tutkimusrahoitusta. Myös valtion tutkimuslaitosten t&k-rahoitusta vähennetään vuoden 2016 talousarviossa.

5. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta 57,8 prosenttia kohdistuu yleiseen tieteen edistämiseen, josta yli puolet ovat yliopistojen tutkimusvaroja ja loput lähinnä Suomen Akatemian rahoitusta. Teollisen tuotannon ja teknologian edistäminen on 271,1 miljoonalla eurolla seuraavaksi suurin tavoiteluokka. Muista merkittävistä tavoiteluokista energiatutkimusta harjoitetaan 129,3 miljoonalla eurolla, maa- metsä ja kalatalouden tutkimusta rahoitetaan 76,6 miljoonalla eurolla ja terveydenhuollon tutkimusta 50,0 miljoonalla eurolla.

Suurimman päätavoiteluokan, yleisen tieteen edistämisen, rahoitus kasvaa neljä prosenttia eli 45,1 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Teollisuuden edistämisen tutkimukseen käytettävä rahoitus taas vähenee 23 prosenttia. Myös energiatutkimuksen rahoitus supistuu 23 prosentilla ja maa- metsä ja kalatalouden tutkimusrahoitus vähenee reilulla kahdellakymmenellä prosentilla. Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset rakenteet ja prosessit tavoiteluokan rahoitus taas laskee edellisvuodesta 17 prosenttia. Tavoiteluokkaan kuuluu monenlaista tutkimusta, muun muassa talouspoliittista tutkimusta, tasa-arvotutkimusta, alueiden ja elinympäristöjen kehittämistä, konfliktien tutkimusta, kuluttajatutkimusta, hyvinvointipalvelujen kehittämiseen liittyviä hankkeita, kestävää kehitystä ja tulevaisuuden tutkimusta.

6. Kansainvälisesti koordinoidun t&k-toiminnan rahoitus

Kansainvälisille tutkimusorganisaatioille tai t&k-ohjelmiin ⁴⁾ suuntautuva tutkimus- ja kehittämisrahoitus on valtion vuoden 2016 talousarvossa 91,3 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen määrä kansainvälisesti koordinoituun tutkimus- ja kehittämistoimintaan kasvaa lähes neljällä miljoonalla edellisvuodesta. Euroopan laajuisiin maiden välisiin t&k-ohjelmiin kuten Euroopan avaruusjärjestö ESA:n puitteissa tapahtuvaan t&k-toimintaan kohdennetaan 52,6 miljoonaa euroa. Eurooppalaiset kansainväliset tutkimusorganisaatiot, kuten Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN, saavat valtion budjetista tutkimusrahoitusta 18,0 miljoonaa euroa. Lähes kymmenen miljoonaa euroa suuntautuu kahden- tai monenkeskisiin EU-maiden hallitusten välisiin t&k-ohjelmiin, joihin lukeutuu muun muassa yhteispohjoismainen tutkimusrahoitus. Yhteensä nämä 80,5 miljoonaa euroa toteuttavat ns. eurooppalainen tutkimusalue ERA −käsitettä, jonka tavoitteena on kehittää EU-valtioiden tiettyjen teknologioiden tutkimusta kansallisvaltiopohjaisesta koko Euroopan laajuiseksi. Loput 10,8 miljoonaa euroa kohdistuvat muille kansainvälisille toimijoille kohteisiin, joilla ei ole ERA-ulottuvuutta.

7. Valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämistoiminta

Valtion tutkimuslaitosten ⁵⁾ ensisijainen tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Tutkimustehtävien lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija-, valvonta-, koulutus-, neuvonta- ja muita viranomaistehtäviä, maksullista ja muuta palvelutoimintaa jne. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useille eri hallinnonaloille ja muulle julkiselle sektorille, sekä myös yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille.

Talousarviomäärärahojen (ml. valtionavut) ohella tutkimuslaitoksissa tehtävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Sen määrä perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.

Valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitteinen tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimuslaitosten omien hallinnonalojensa budjeteista saaman t&k-rahoituksen kokonaismäärä vuodelle 2016 laskee 197,1 miljoonaan euroon. Laskua edellisvuodesta on noin 59 miljoonaa euroa. Kaikkien tutkimuslaitosten budjettirahoitus joko laski tai pysyi samalla tasolla kun edellisvuotena. Muun muassa Luonnonvarakeskus Luke:n budjettirahoitteiset tutkimusmenot laskevat 29,6 miljoonalla eurolla, ja VTT:n lähes 10 miljoonalla eurolla vuoden 2016 talousarviossa.

Tutkimuslaitosten kokonaistutkimusrahoitus ja EU-rahoitus

Tutkimuslaitosten t&k-rahoituksen kokonaismääräksi (budjettirahoitus ja ulkopuolinen rahoitus) muodostuu 456,3 miljoonaa euroa, joka on 60,3 miljoonaa euroa vähemmän kun vuotta aiemmin. Suurin osa tutkimusrahoituksesta kohdistuu Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle, jonka osuus tutkimuslaitosten kokonaistutkimusmenoista on yli puolet.

Tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisrahoituksesta 259,2 miljoonaa euroa on valtion budjetin ulkopuolista rahoitusta. Ulkopuolisen rahoituksen määrä pysyy likimain samalla tasolla edellisvuoteen nähden. VTT:n osuus ulkopuolisesta rahoituksesta on tutkimuslaitoksista suurin, 67,5 prosenttia. Suurin osa VTT:n rahoituksesta tulee talousarvion ulkopuolelta. Tutkimuslaitokset arvelevat saavansa EU:lta tutkimusrahoitusta yhteensä 48,2 miljoonaa euroa, josta VTT:n osuus on 30,8 miljoonaa euroa.

Tutkimuslaitosten t&k-rahoitus hallinnonaloittain

Hallinnonalojen tutkimusintensiivisyyttä voidaan varsinaisen t&k-toiminnan rahoitusosuuden ohella arvioida myös, sillä kuinka merkittävä rooli tutkimuslaitoksilla on kunkin hallinnonalan toiminnassa. Yliopistojen ja opetusministeriön hallinnonalojen yhteiskunnallinen rooli tieteen ja tutkimuksen kentällä on laadullisesti erilainen eivätkä ne siten ole mukana vertailussa.

Tutkimustoiminnan kannalta keskeisten hallinnonalojen t&k-varoista keskimäärin 31 prosenttia käytetään niiden tutkimuslaitoksissa. Maa- ja metsätalousministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriöiden tutkimuslaitosten tutkimusintensiivisyydet laskevat selvästi, mikä saa tutkimuslaitosten keskimääräisen osuuden hallinnonalansa t&k-rahoituksesta laskemaan. Tutkimusintensiivisyyden laskusta huolimatta maa- ja metsätalousministeriössä tutkimuslaitosten osuus kaikesta hallinnonalan t&k-rahoituksesta on edelleen suurin, 78,9 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriössä tutkimusrahoitus on hallinnonaloista suurin, mutta ainoastaan 17,6 prosenttia käytetään tutkimuslaitosten suorana budjettirahoituksena.

1) Uudistuva Suomi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta 2015–2020. Tutkimus- ja innovaationeuvosto 5.11.2014.
2) Valtioneuvoston viestintäosaston Tiedote 511/2015 – 28.9.2015.
3) Bkt 2015 ja 2016 valtiovarainministeriön ennusteita.
4) Ohjelmat tai organisaatiot joissa tutkimus ja kehittäminen (t&k) on pääasiallinen toiminta.
5) Ml. voittoa tavoittelematon valtion erityistehtäväyhtiö VTT Oy.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Heidi Pirkola 029 551 3246, Ari Leppälahti 029 551 3237, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 25.2.2016