Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa > 2020 > Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa vuoden 2020 talousarviossa

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa vuoden 2020 talousarviossa

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrärahojen kokonaissumma on vuoden 2020 talousarviossa yhteensä 2 062,5 miljoonaa euroa. Kasvua määrärahoissa on 68,6 miljoonaa edellisvuoteen nähden, joka tarkoittaa 3,4 prosentin nimellistä ja 0,7 prosentin reaalista kasvua. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitetun rahoituksen osuus valtion kokonaismenoista ilman valtionvelan hoitokustannuksia on 3,6 prosenttia. Julkisen t&k-rahoituksen bruttokansantuoteosuus on vuonna 2020 arviolta ¹⁾ 0,83 prosenttia.

1. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus hallinnonaloittain

Tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoitetaan selvästi eniten opetus- ja kulttuuriministeriössä, jonka tutkimus- ja kehittämisrahoitus on vuoden 2020 talousarviossa 1 236,6 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitus vastaa 60 prosenttia koko valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta. Kasvua opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan t&k-määrärahoissa on 30,5 miljoonaa euroa vuoden takaiseen talousarvioon nähden. Myös työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa 24,5 miljoonalla eurolla Business Finlandin tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kasvaessa. Muista hallinnonaloista muun muassa ympäristöministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa noin 10 miljoonaa euroa ja puolustusministeriön t&k-rahoitus laskee lähes 5 miljoonaa euroa vuoden 2020 talousarviossa.

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta eniten jakavat ministeriöt, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö, ovat myös t&k-intensiivisimmät ministeriöt. Opetus- ja kulttuuriministeriön menoista 18,1 prosenttia ja työ- ja elinkeinoministeriön menoista 20,5 prosenttia kohdistuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Alhaisimmat t&k-intensiteetit ovat valtiovarainministeriöllä ja sisäministeriöllä.

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus ja sen osuus valtion menoista vuosina 2019 ja 2020

	Vuosi Milj. €		Muutos 2019–2020
	2019 1)	2020	Milj. €	Nim. %	Reaal. %
Tutkimusrahoitus yhteensä	1 993,9	2 062,5	68,6	3,4	0,7
Valtion menot yhteensä	55 495,0	57 552,0	2 057,0	3,7	2,0
Valtion menot ilman valtionvelan kustannuksia	54 315,0	56 679,0	2 364,0	4,4	2,6
Tutkimusrahoituksen osuus valtion menoista ilman valtionvelan kustannuksia	3,7	3,6	..	..	..

1) Vuoden 2019 tiedot osin päivittyneet

2. T&k-rahoitus organisaation mukaan

Yliopistojen tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa vuoden 2020 talousarviossa noin 60 miljoonaa euroa 690,4 miljoonaa euroon. Yliopistojen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen arvioon kuluvalta vuodelta vaikuttaa laskennassa käytettävä toteutuneiden tutkimusmenojen kasvanut osuus yliopistojen perusrahoituksessa sekä yliopistojen valtionrahoituksen kasvu kokonaisuudessaan. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisrahoitus on vuoden 2020 talousarviossa 72,9 miljoonaa euroa, joka on noin 5 miljoonaa euroa enemmän viime vuotiseen talousarvioon nähden. Myös Business Finlandin tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitettava rahoitus kasvaa vuoden takaisesta talousarviosta noin 26 miljoonaa euroa ja on yhteensä 477,5 miljoonaa euroa. Valtion tutkimuslaitosten ja yliopistollisten sairaaloiden tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvavat vuonna 2020. Suomen Akatemian tutkimusrahoitus taas laskee vuoden 2020 talousarviossa yli 46 miljoonalla eurolla edellisvuoden talousarviosta.

EuroHPC-yhteistyön avulla Eurooppaan luodaan korkean tason laskennan ja datanhallinnan tutkimusympäristö. Yksi kolmesta tutkimuskäyttöön tulevista huippuluokan EuroHPC-supertietokoneista päätettiin kesäkuussa 2019 sijoittaa CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n datakeskukseen Kajaaniin. Kajaaniin sijoitettavan eurooppalaisen suurteholaskennan supertietokoneen isännöinti vaikuttaa vuoden 2020 talousarviossa muun t&k-rahoituksen luokkaan.

Yliopistojen osuus koko valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta on organisaatioista suurin. Yliopistojen osuus valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta on vuoden 2020 talousarviossa on yli 30 prosenttia. Business Finlandin osuus rahoituksesta vastaavasti nousee hieman ja on noin 23 prosenttia. Suomen Akatemian osuus laskee muutaman prosenttiyksikön noin 21 prosenttiin. Valtion tutkimuslaitokset saavat noin yhdeksän prosentin osuuden rahoituksesta, ja muun rahoituksen osuus on myös yhdeksän prosenttia koko valtion t&k-rahoituksesta. Ammattikorkeakoulujen 72,9 miljoonan euron tutkimus- ja kehittämisrahoitus vastaa noin neljää prosenttia valtion t&k-rahoituksesta. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta yksi prosentti kohdistuu yliopistollisille sairaaloille.

3. T&k-rahoitus yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan

Valtaosa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta kohdistuu yhteiskuntapoliittisen tavoiteluokan mukaan yliopistojen tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä yleiseen tieteen edistämiseen. Yleisen tieteen edistämisen rahoitus laskee lähinnä Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen laskun takia noin 35 miljoonaa euroa. Teollisuuden edistämiseen, johon sisältyy muun muassa teknologian kehittämiseen tähtäävä tutkimus, kohdentuva tutkimusrahoitus kasvaa noin 31 miljoonaa euroa ja on yhteensä 403,1 miljoonaa euroa vuoden 2020 talousarviossa. Panostus ympäristönsuojelun tutkimukseen on kasvanut viime vuosien aikana ja ympäristönsuojeluun kohdistuva tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa myös vuoden 2020 talousarviossa noin 13 miljoonalla eurolla. Muista suurimmista tavoiteluokista tutkimusrahoitusta kohdennetaan enemmän muun muassa tavoiteluokkaan Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset rakenteet ja prosessit, jonka tutkimusrahoitus kasvaa noin 3 miljoonaa euroa.

Kuvio 1. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus yhteiskuntapoliittisen tavoiteluokan mukaan vuosina 2019 ja 2020

4. Kansainvälisen t&k-toiminnan rahoitus

Valtion talousarviosta kansainvälisille tutkimusorganisaatioille tai kansainvälisiin t&k-ohjelmiin ²⁾ suuntautuva tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa noin neljä miljoonaa euroa 83,0 miljoonaan euroon. Euroopan laajuisiin maiden välisiin t&k-ohjelmiin, kuten esimerkiksi Horisontti 2020:n puitteissa tapahtuvaan t&k-toimintaan, kohdennetaan yhteensä 49,6 miljoonaa euroa. Eurooppalaiset kansainväliset tutkimusorganisaatiot, kuten Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN, saavat valtion budjetista tutkimusrahoitusta 18,8 miljoonaa euroa vuonna 2020. Kahden- tai monenkeskisiin EU-maiden hallitusten välisiin t&k-ohjelmiin kohdistuu noin 9,8 miljoonaa euroa. Loput 4,9 miljoonaa euroa kohdistuvat muille kansainvälisille toimijoille kohteisiin, joilla ei ole ERA (European Research Area) -ulottuvuutta.

5. Valtion tutkimuslaitoksien budjettirahoitus ja ulkopuolinen rahoitus

Valtion tutkimuslaitosten ensisijainen tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Tutkimustehtävien lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija-, valvonta-, koulutus-, neuvonta- ja muita viranomaistehtäviä, ja muun muassa maksullista ja muuta palvelutoimintaa. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useille eri hallinnonaloille ja muulle julkiselle sektorille, kuten myös yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille. Valtion budjettitalouden piiriin kuuluu tällä hetkellä 12 tutkimuslaitosta.

Valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitteinen tutkimus- ja kehittämistoiminta

Valtion tutkimuslaitosten ³⁾ omien hallinnonalojen budjeteista saama t&k-rahoituksen kokonaismäärä vuodelle 2020 on 193,8 miljoonaa euroa. Tutkimuslaitosten budjettirahoitus kasvaa noin 10 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n budjettirahoitus kasvaa kahdella miljoonalla eurolla 80 miljoonaan euroon ja Luonnonvarakeskuksen budjettirahoitus kasvaa 3,5 miljoonaa euroa 51,5 miljoonaan euroon.

Tutkimuslaitosten kokonaisrahoitus ja EU-rahoitus

Talousarviomäärärahojen ohella tutkimuslaitoksissa tehtävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoitetaan yhä enemmän ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista, EU-rahoituksesta sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Sen määrä perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.

Tutkimuslaitosten t&k-rahoitus kokonaisuudessaan (budjettirahoitus ja ulkopuolinen rahoitus) on vuonna 2020 463,7 miljoonaa euroa, joka on 6,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tutkimuslaitosten ulkopuolinen rahoitus laskee noin 4 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja on vuonna 2020 yhteensä 269,9 miljoonaa euroa. Ulkopuolisen rahoituksen osuus tutkimuslaitosten kokonaisrahoituksesta on noin 60 prosenttia. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ulkopuolinen rahoitus on tutkimuslaitoksista suurin ja on vuonna 2020 yhteensä 163,4 miljoonaa euroa, joka on noin 3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2020 lukujen osalta Suomen ympäristökeskuksen rahoitukseen vaikuttaa nostavasti vuonna 2019 käyttöönotettu laskentamenetelmän muutos. EU:lta tutkimuslaitokset arvelevat saavansa yhteensä 64 miljoonaa euroa, joka on noin viisi miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuotena.

1) Bkt 2020 valtiovarainministeriön ennuste.
2) Ohjelmat tai organisaatiot, joissa tutkimus ja kehittäminen (t&k) on pääasiallinen toiminta.
3) Ml. voittoa tavoittelematon valtion erityistehtäväyhtiö VTT Oy

Lähde: Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa, Tilastokeskus

Lisätietoja: Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 20.2.2020