Ulkomaalaistaustaisten yleisin toimiala vuonna 2017 oli kiinteistöjen siivous

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2017 kiinteistöjen siivouksen toimialalla työskenteli 11 300 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Toimialalla työskenteli noin kahdeksan prosenttia ulkomaalaistaustaisista työllisistä. Kiinteistöjen siivous on ollut ulkomaalaistaustaisen väestön yleisin toimiala vuodesta 2010. Maassaolovuosiryhmittäin tarkasteltuna toimialalla työskentely oli yleisempää lyhyemmän ajan maassa asuneiden työllisten keskuudessa.

Ulkomaalaistaustaisten työllisten yleisimmät toimialat vuonna 2017

Toimiala	Ulkomaalais- taustaisia työllisiä, lkm	Toimialalla työskentelevien osuus ulkomaalais- taustaisista työllisistä, %	Ulkomaalais- taustaisten osuus toimialalla työskentelevistä, %
8121 Kiinteistöjen siivous	11 328	7,7	26,9
5610 Ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta	10 696	7,3	22,3
7820 Työvoiman vuokraus	8 437	5,7	14,3
4120 Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen	7 257	4,9	12,5
8542 Korkea-asteen koulutus yliopistoissa ja ammattikorkea- kouluissa	5 366	3,6	13,1
Muut toimialat	104 003	70,7	5,0
Yhteensä	147 087	100,0	6,3

Vuonna 2017 vakinaiseen väestöön kuuluneista ulkomaalaistaustaisista vuoden lopussa työllisenä oli 147 000 henkilöä. Heistä joka viides työskenteli joko kiinteistöjen siivouksen (Toimialaluokitus 2008, luokka 8121), ravintoloiden tai vastaavan ravitsemistoiminnan (luokka 5610), tai työvoiman vuokrauksen ¹⁾ (luokka 7820) toimialalla. Eniten ulkomaalaistaustaisia työskenteli kiinteistöjen siivouksen toimialalla.

Kiinteistöjen siivous on ollut yleisin toimiala ulkomaalaistaustaisilla työllisillä vuodesta 2010. Tätä ennen vuosien 2007–2009 ²⁾ aikana ulkomaalaistaustaisten yleisin toimiala oli ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta.

Vuonna 2010 kiinteistöjen siivouksen toimialalla työskentelevistä 19,1 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Seitsemän vuotta myöhemmin vuonna 2017 osuus oli noin kahdeksan prosenttiyksikköä suurempi (26,9 %). Ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista työllisistä oli vastaavalla aikavälillä kasvanut 2,4 prosenttiyksikköä.

Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla ³⁾ , jotka kattoivat suurimman osan työikäisestä ulkomaalaistaustaisesta väestöstä, yleisin toimiala oli kiinteistöjen siivous (11 233 henkilöä). Toisen polven ulkomaalaistaustaisilla yleisin toimiala oli työvoiman vuokraus (634 henkilöä).

Kiinteistöjen siivouksessa työskentely oli vuonna 2017 yleisempää lyhyemmän ajan maassa olleiden keskuudessa

Vuonna 2017 väestöön kuuluneet, lyhyemmän ajan maassa asuneet ⁴⁾ ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset työskentelivät kiinteistöjen siivouksen toimialalla useammin kuin jo pidempään Suomessa asuneet. 1–3 vuotta väestöön kuuluneista työllisistä 11,5 prosenttia työskenteli kiinteistöjen siivouksessa, vähintään 15 vuotta maassa olleista toimialalla työskenteli vajaa neljä prosenttia (3,8 %) työllisistä. Ensimmäiseksi mainitulla ryhmällä työllisyysaste oli noin 40 prosenttia, jälkimmäisellä noin 60.

Yleisimmät toimialat ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla vaihtelevat jonkin verran maassaoloaikaryhmittäin. Esimerkiksi toimiala korkea-asteen koulutus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa (luokka 8542) on viiden yleisimmän toimialan joukossa vain maassaoloajan ollessa 1–3 tai 4–6 vuotta. Kaikissa ryhmissä kuitenkin ulkomaalaistaustaisten kolme yleisintä toimialaluokkaa, kiinteistöjen siivous, ravitsemistoiminta ja työvoiman vuokraus, esiintyivät viiden yleisimmän toimialan joukossa.

Työllisten määrät kuvion maassaoloajan mukaan jaetuissa ryhmissä vaihtelevat. Vähintään 15 vuotta väestössä olleiden ryhmässä työllisiä oli yli 47 000, muissa ryhmissä työllisten määrä oli 20 000 ja 30 000 välillä.

Toimialalla* työskentelevien osuus työllisistä (ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset) maassaoloajan mukaan 2017, %

*Yleisimmät toimialat ulkomaalaistaustaisilla työllisillä 2017
1) Työvoiman vuokrauksen toimialaluokkaan menevät tilastossa niin työnvälittäjät kuin vuokratyöntekijät.
2) Toimialaluokitus 2008 on ollut tilastossa käytössä tilastovuodesta 2007.
3) Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla viitataan ulkomaalaistaustaisiin, ulkomailla syntyneisiin henkilöihin, toisella polvella tarkoitetaan Suomessa syntyneitä henkilöitä, joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.
4) Maassaoloaikaa tarkastellaan vuosissa, jolloin henkilö on kuulunut vuoden lopun vakinaiseen väestöön.

Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Netta Hiitola 029 551 3552, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (235,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Laatuseloste: työssäkäyntitilasto (3.10.2019)

Päivitetty 3.10.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. työttömien taustat 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyokay/2017/03/tyokay_2017_03_2019-10-03_tie_001_fi.html