Julkaistu: 14.12.2020
65–74-vuotiaita työllisiä 31 700 vuonna 2019
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston vuoden 2019 ennakkotietojen mukaan 65–74-vuotiaita työllisiä oli 31 700 (osuus saman ikäisestä väestöstä 4,5 %). 65–74-vuotiaan väestön työllisyysaste on kasvanut 2000-luvulla 2,5 prosenttiyksikköä. Miesten työllisyysaste on ollut tässä ikäryhmässä keskimäärin noin prosenttiyksikön verran korkeampi, mutta 2010-luvun aikana ero on pienentynyt.
65–74-vuotiaiden työllisten määrä ja työllisyysaste (%) sukupuolen mukaan 2000–2019*
* Tieto on ennakollinen
Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 65–74-vuotiaita henkilöitä 706 700, joista 31 700 (4,5 %) oli työllisiä. Pääasialliselta toiminnaltaan tässä ikäluokassa oli eläkeläisiä 671 000 (95 %), opiskelijoita 1 000 (0,1 %) ja muita työvoiman ulkopuolisia 3 000 (0,4 %). Työllisistä 65–74-vuotiaista noin 80 prosenttia (25 000 henkilöä) sai eläkettä.
65–74-vuotiaan väestön työllisyysaste, eli työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä, on kasvanut 2000 – 2010-lukujen aikana 2,5 prosenttiyksikköä. Miesten työllisyysaste on ollut tässä ikäluokassa keskimäärin prosenttiyksikön verran korkeampi. 2010-luvun aikana ero on kuitenkin pienentynyt, vuonna 2019 miesten ja naisten työllisyysasteet olivat melko lähellä toisiaan (miesten 4,7 % ja naisten 4,3 %).
Vuonna 2000 työllisiä 65–74-vuotiaita oli 8 300, ja ikäluokan työllisyysaste oli hieman alle kaksi prosenttia. Ikäluokan työllisyys nousi vuosikymmenen aikana siten, että vuonna 2010 työllisyysaste oli 3,5 prosenttia (17 000 työllistä). 2010-luvun alussa ikäluokan työllisyys kasvoi edelleen, ja vuonna 2014 työllisyysaste oli 4,2 prosenttia (26 000 työllistä). Vuosien 2014 – 2018 aikana työllisen 65–74-vuotiaiden määrä on pysynyt tasaisena, mutta ikäluokan työllisyysaste laski hieman (työllisyysaste oli 3,7 % vuonna 2018).
65–74–vuotiaiden joukossa tutkijakoulutusasteen suorittaneilla korkein työllisyysaste
Vuonna 2019 tutkijakoulutusasteen suorittaneiden 65–74-vuotiaiden työllisyysaste oli 14,5 prosenttia (1 200 työllistä). Toiseksi korkein työllisyys oli ylemmän korkeakouluasteen suorittaneilla 65–74-vuotiailla (8,0 %). Niillä 65–74-vuotiailla, joilla ei ollut koulutusta tai koulutusaste oli tuntematon, oli noin 2,7 prosentin työllisyysaste.
Työllisten 65–74-vuotiaiden tutkijankoulutusasteen suorittaneiden yleisin tutkinto oli lääketieteen tohtorin tutkinto: neljäsosalla oli lääketieteen tohtorin tutkinto (noin 300 henkilöä). Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden ikäluokan työllisten yleisimmät tutkinnot olivat puolestaan: oikeustieteen maisteri, lainopin kandidaatti, ylempi oikeustutkinto, lääketieteen lisensiaatti sekä erikoislääkäri.
65–74-vuotiaiden työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä koulutusasteen mukaan 2019
Maakuntien välillä oli jonkin verran eroa 65–74-vuotiaiden työllisyydessä. Ahvenanmaalla tämän ikäluokan työllisyysaste oli korkein, 10,5 prosenttia. Pohjanmaalla ja Uudellamaalla ikäluokan työllisyysaste oli 5,6 prosenttia. Matalin työllisyysaste 65–74-vuotiailla oli Pohjois-Karjalassa (3,1 %).
Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus
Lisätietoja: Meri Juuti 029 551 3061, info@stat.fi
Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala
Julkaisu pdf-muodossa (243,4 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: työssäkäyntitilasto (14.12.2020)
Päivitetty 14.12.2020
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. ammatti ja sosioekonominen asema 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyokay/2019/01/tyokay_2019_01_2020-12-14_tie_001_fi.html