Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 15.5.2014

Nuoret kokevat aiempaa enemmän ikäsyrjintää työssä

Tilastokeskuksen vuoden 2013 työolotutkimuksen ennakkotulokset piirtävät varovaisen myönteistä kuvaa sukupuoleen liittyvän syrjinnän vähenemisestä työpaikoilla. Naisten omakohtaiset kokemukset syrjinnästä ovat vähentyneet 2000-luvulla erityisesti palkkauksessa. Myös yli 50-vuotiaiden omakohtaiset kokemukset ikäsyrjinnästä työpaikalla ovat vähentyneet – samalla kuitenkin entistä useampi alle 30-vuotias palkansaaja kokee saaneensa työssä eriarvoista kohtelua nuoren ikänsä vuoksi.

Kuvio 1. Syrjintää tai eriarvoista kohtelua työpaikallaan havainneiden palkansaajien osuus (%) syrjintäperusteen mukaan

Kuvio 1. Syrjintää tai eriarvoista kohtelua työpaikallaan havainneiden palkansaajien osuus (%) syrjintäperusteen mukaan
Lähde: Työolotutkimus 1997, 2003, 2008 ja 2013, Tilastokeskus

Naisiin kohdistuva, sukupuoleen perustuva syrjintä on vähentynyt sekä nais- että miespalkansaajien mielestä viimeisen noin 15 vuoden aikana. Vuoden 2013 työolotutkimuksen mukaan tällaista syrjintää oli havainnut työpaikallaan kuusi prosenttia palkansaajista, kun vastaava luku vuonna 1997 oli yhdeksän prosenttia. Nykyisin havaitaan selvästi vähemmän myös perheellisyyteen ja raskauteen perustuvaa syrjintää (4 %) kuin vuonna 1997 (7 %).

Työpaikoilla on yleisimmin havaittu suosikkijärjestelmiin perustuvaa eriarvoista kohtelua tai syrjintää, josta kertoo noin viidennes (21 %) palkansaajista. Toiseksi yleisimmin (15 %) on havaittu syrjintää työsuhteen tilapäisyyden tai osa-aikaisuuden perusteella. Näissä suhteissa tilanne on pysynyt lähes muuttumattomana vuoden 1997 jälkeen. Seuraavaksi tavallisinta on syrjintä terveydentilan tai vajaakuntoisuuden vuoksi (12 %), jota on tiedusteltu tässä muodossa ensimmäistä kertaa vasta vuonna 2013.

Vajaa kymmenesosa palkansaajista on havainnut työpaikallaan ikäsyrjintää, joka kohdistuu ikääntyneisiin (9 %) – mutta lähes yhtä moni on havainnut iän perusteella syrjintää, joka kohdistuu nuoriin (8 %). Näiden havaintojen osuus on laskenut vain aavistuksen verran vuodesta 1997.

Puutteelliseen kotimaisen kielen taitoon perustuvaa syrjintää on havainnut työpaikallaan kuusi prosenttia kaikista palkansaajista, ja kansallisuuden tai ihonvärin perusteella tapahtuvaa syrjintää neljä prosenttia. Sukupuoleen perustuvaa, miehiin kohdistuvaa syrjintää (2 %) sekä syrjintää poliittisten mielipiteiden tai ay-toiminnan vuoksi (3 %) havaitaan suomalaistyöpaikoilla vain vähän, samoin syrjintää seksuaalisen suuntautumisen vuoksi (2 %). Naiset ovat havainneet useimpia syrjinnän muotoja useammin kuin miehet.

Taulukko 1. Syrjintää tai eriarvoista kohtelua työpaikallaan havainneiden palkansaajien osuus (%) sukupuolen ja syrjintäperusteen mukaan

  1997 2003 2008 2013
Suosikkijärjestelmät Naiset 23 24 25 24
Miehet 18 16 17 17
Työsuhteen tilapäisyys tai osa-aikaisuus Naiset 16 21 19 19
Miehet 13 11 11 11
Terveydentila ja vajaakuntoisuus Naiset .. .. .. 14
Miehet .. .. .. 9
Ikä, nuoriin kohdistuva Naiset 8 8 10 8
Miehet 11 9 10 8
Ikä, vanhoihin kohdistuva Naiset 11 10 11 10
Miehet 10 6 8 7
Sukupuoli, naisiin kohdistuva Naiset 12 9 9 8
Miehet 6 3 4 3
Puutteellinen suomen tai ruotsin kielen taito Naiset .. .. 6 7
Miehet .. .. 5 5
Perheellisyys tai raskaus Naiset 10 7 7 6
Miehet 3 3 2 3
Kansallisuus tai ihonväri Naiset .. 4 5 3
Miehet .. 3 3 4
Poliittiset mielipiteet tai toiminta ay-liikkeessä Naiset .. 3 4 3
Miehet .. 4 4 4
Sukupuoli, miehiin kohdistuva Naiset 3 2 1 2
Miehet 3 2 3 2
Seksuaalinen suuntautuminen Naiset .. 3 2 1
Miehet .. 2 3 2
Lähde: Työolotutkimus 1997, 2003, 2008 ja 2013, Tilastokeskus

Nuoret kokevat enemmän ikäsyrjintää kuin ikääntyneet

Syrjintää työpaikallaan havainneilta on työolotutkimuksessa edelleen kysytty, ovatko he itse joutuneet syrjinnän tai eriarvoisen kohtelun kohteeksi. Sukupuolen perusteella syrjintää itse kokeneiden naisten osuus (4 % ) on vähentynyt prosenttiyksiköllä sitten 1990-luvun lopun (5 %). Koko tutkimusjakson aikana noin pari prosenttia miespalkansaajista on omakohtaisesti kokenut miehiin kohdistuvaa syrjintää.

Kaksi prosenttia kaikista palkansaajista on kokenut työpaikallaan nuoriin kohdistuvaa ikäsyrjintää ja kaksi prosenttia vanhoihin kohdistuvaa syrjintää. Ikäryhmittäin tarkasteltuna mielenkiintoista on se, että ikääntyneiden joukossa omakohtaiset kokemukset vanhaan ikään kohdistuvasta syrjinnästä ovat vähentyneet, mutta nuorten kokema ikäsyrjintä on pikemminkin lisääntynyt. Alle 30-vuotiaista kuusi prosenttia (naiset 5 %, miehet 7 %) kertoi kokeneensa nuoreen ikään perustuvaa syrjintää vuonna 1997, kun vuonna 2013 vastaava osuus oli kasvanut kahdeksaan prosenttiin (naiset 10 % , miehet 5 %). Vastaavasti yli 50-vuotiaista palkansaajista seitsemän prosenttia (naiset 8 %, miehet 6 %) kertoi kokeneensa vanhaan ikään kohdistuvaa syrjintää vuonna 1997, mutta enää neljä prosenttia vuonna 2013 (naiset 5 %, miehet 2 %).

Syrjintä yleisintä tiedon saannissa

Palkansaajien omakohtaiset kokemukset syrjinnästä liittyvät yleisimmin tiedon saantiin (17 % ) sekä työtovereiden ja esimiesten asenteisiin (16 %). Myös arvostuksen saannissa koettu syrjintä on melko yleistä (14 %). Näissä suhteissa muutos on ollut 2000-luvulla hyvin vähäistä. (Kuvio 2.) Sen sijaan palkkauksessa koettu syrjintä on vähentynyt parisen prosenttiyksikköä vuodesta 2008. Tämä näkyy erityisesti naisilla, joilla osuus on laskenut kymmenessä vuodessa 15 prosentista 12 prosenttiin. Naiset kertovat kokeneensa kaikissa kysytyissä tilanteissa useammin syrjintää kuin miehet.

Kuvio 2. Kokenut itse syrjintää tai eriarvoista kohtelua työpaikallaan edellisen viiden vuoden aikana. Osuus (%) palkansaajista syrjintätilanteen mukaan

Kuvio 2. Kokenut itse syrjintää tai eriarvoista kohtelua työpaikallaan edellisen viiden vuoden aikana. Osuus (%) palkansaajista syrjintätilanteen mukaan
Lähde: Työolotutkimus 2003, 2008 ja 2013. Tilastokeskus

Lähde: Työolotutkimus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hanna Sutela 09 1734 2907, Anna-Maija Lehto 09 1734 3223, tyoelama@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (349,4 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 20.5.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työolot [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-2874. 02 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyoolot/2013/02/tyoolot_2013_02_2014-05-15_tie_001_fi.html